08.07.2017 / Sääksjärvi (uusi)
08.07.2017 Sääksjärven uudet pääopastime porttaalissa L-raide E931 ja E932.
Kommentit
| 10.07.2017 11:41 | Ari Palin: | Riihimäki - Tampere -välillä on käynnissä isompikin opastimien vaihtourakka. Pitkin matkaa on uusia opastinpylväitä radan varressa kumolleen käännettynä odottamassa pystytystä. Ilmeisesti kuvassa näkyvän kaltaiset portaalit korvataan yksittäisillä pylväillä siten, että kulkusuuntaan nähden vasemman raiteen opastin on raiteen vasemmalla puolella. Malli on tuttu mm. Kytömaa - Luumäki -osuudelta. Uudet opastinpylväät ovat eri paikoissa kuin vanhat, joten arvelen, että muutoksen syynä ovat opastinvälien muutokset eikä niinkään opastinrakenteiden uusiminen. Ne vain kannattaa uusia samalla, kun sijaintipaikkoja muutetaan. Eikä pelkkä opastinrakenteiden uusiminen olisi järkevääkään, varsinkaan kun yhdistelmäopastimien tulo odottanee nurkan takana. Kuvan paikassa uudet opastimet on toteutettu edelleen portaaliratkaisuna, koska paikalla on kolme raidetta eikä keskimmäistä varten voida sijoittaa pylvästä raiteen viereen. | |
| 10.07.2017 16:58 | Juhani Pirttilahti: | Yhdistelmäopastimia ei asenneta joka paikkaan. Vanhaa mallia asennetaan uusina edelleen. | |
| 11.07.2017 18:41 | Ari-Pekka Lanne: | Eivätkös ne vielä vanhemmat valo-opastimet, vilkkuvaloisine esiöineen ja kolmiomaisine suojastusopastimineen, olisi myös nastoja? Sitä tunnelman määrää ja aavemaisuutta, kun Kiukaisten kolmitoiminen esiopastin vielä 90-luvulla vilkutteli sanattomasti ja äänettömästi valkoista väriä elokuun kuutamoyön hämyssä Harolan suoralla. Jokelan onnettomuustutkintaraportissa kerrotaan s. 49: »Esiopastimen vilkkuvan valon pulssin pituus oli käytännössä 0,325 sekuntia ja vilkkumistaajuus 1,05 kertaa sekunnissa.» Varmaankin Kiukaisten esiö sykki jokseenkin tällä samalla taajuudella. Eikös se ole varsin inhimillinen sinusrytmi? Ihmekään jos sille tuikutukselle menetti sydämensä. Helsingissä on edelleen näitä vanhoja esiopastimia, joskin niiden vilkkumistoiminnot kytkettiin pois v. 2003. ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rautateiden_opastinjärjestelmä ) Nyt ne näyttävät elottomasti joko kiinteää valkoista tai kiinteää vihreää. Niiden sydänkäyrä on pelkkää viivaa kuin patologian laitoksella. En löydä youtubestakaan videonpätkää helsinkiläisistä esiöistä sykkimässä, mutta kui minusta tuntuu, kuin niiden tuikutus olisi loppuaikoinaan ollut tiheämpää kuin entisaikojen 1,05/s? Mistähän saisin vahvistuksen tai kyseenalaistuksen epäilylleni helsinkiläisesiöiden sykinnän lopunaikaisesta takykardiasta? |
|
| 12.07.2017 14:12 | Mikko Nyman: | Mulla on se vuonna 1994 kuvattu Hki-Ri-ohjaamovideo, joten olisikohan siitä apuja Ari-Pekan esiötaajuusarpajaisiin? | |
| 12.07.2017 22:13 | Ari-Pekka Lanne: | Luulen että se taitaa olla turhan vanha. Joku vuosituhannen vaihteeseen sijoittuva raina vois olla tässä mielessä antoisampi. Voihan tuosta Nynnynkin leffasta toki koittaa kellottaa, jos siinä vaikka näkyisi taajempaa sykähtelyä. Mul on huono muisti, mutta muistelen, aivan kuin joskus siinä 2000-luvun alussa olisi Pasilasta päästetty eetteriin töllöttimen dokkari, jossa käsiteltiin ainakin Pentsikoitten talvimurheita; jollei jopa laajemminkin junien myöhästelyä ei-sulan aikana. Siinä oli jotain oheiskuvaa, mahdollisesti Linnunlaulun sillalta kuvattua, jossa näkyi esiön sykkiminen. Ja väittäisin, että se oli selvästi useammin kuin kerran sekunnissa. Voi myös olla, että mulla ittelläni on mainittu dokumentti jossain VHS-kasetilla pölyttymässä ja taustasäteilytettävänä. Mutta sitten on kyl niinkin, että meillä ei ole enää vuosiin ollut toimivaa VHS-aparaattia. Palaan asiaan joskus tulevaisuudessa, jos saan tähän selvyyttä. Jollei sitten joku muu ehdi ensin osoittamaan väitettäni oikeaksi. |
|
| 13.07.2017 01:53 | Oskari Kvist: | Youtubea tarpeeksi pitkään selaamalla asia selvinnee.. Muistan että joskus olen jonkun vilkkuesiön nähnyt siellä, mutta en nyt muista kyseistä videota. Varmaan useampikin löytynee. | |
| 13.07.2017 02:00 | Oskari Kvist: | No niin, olisiko tuosta yhtään osviittaa? https://www.youtube.com/watch?v=jIGSJqS8qXc | |
| 14.07.2017 07:33 | Ari-Pekka Lanne: | Oskarin linkittämän filmin perusteella vaikuttaisi tosiaan siltä, että esiöillä saattoi olla keskenään erilaiset sykkeet. Kohdassa 0:00-0:13 opastetta »Odota seis» tuikuttavan esiön syke on ~60/min. Kohdassa 0:19-0:30 opastetta »Odota aja 35» kertovan esiön syke on jo silminnähdenkin kiivaampi; laskennallisesti ~65/min ‒ niin tosin itsellänikin olisi jo pelkästä innostuksesta, kun tietäisin junan olevan tulossa. Kohdassa 0:30-0:48 opastetta »Odota seis» sykkävällä Kalvitsan EoB:n näyttäisi äkkiseltään olevan jonkinlaista arytmiaa, mikä taitaa tosin johtua etäältä sumuisen ilman läpi filmatusta kuvasta; kyllä sekin on 60/min. Videon lopussa ‒ kohdassa 2:14-2:47 ‒ nähdään vielä opastetta »Odota seis» näyttävä opastin, jonka syke on 60/min. Edellä kerrotun perusteella nähdään, että kaikissa tapauksissa opastetta »Odota seis» näytettäessä pulssi oli n. 60/min. Opasteen »Odota aja 35» osalta otos oli hyvin pieni, mutta siinä syke oli hieman koholla: n. 65/min. Samoin muistelen, aivan kuin edellisessä kommentissani kertomassani dokumentissa näkemäni kohunnut syke olisi kuulunut juuri »Odota aja 35» -opastetta näyttäneelle esiölle. Oikeastaan hämmentävää, miten suurena ero 60:n ja 65:n sykkeen ero näyttää ainakin omissa silmissäni. Jokelan onnettomuustutkintaraportissa, jossa oli käsittelyssä opastetta »Odota aja 35» näyttänyt esiö, puhutaan taajuudesta 1,05/s eli 63/min. Tiheämpi sekin on, kuin videolla nähtävät 60/min -sykkeiset »Odota seis» -opasteet. Jospa sitten tosiaan oli niin, että opasteen »Odota aja 35» vilkkumistaajuus oli hieman taajempi verrattuna opasteen »Odota seis» vilkkumistaajuuteen? Kiukaisissa en muista koskaan nähneeni opastetta »Odota aja 35», vaan aina joko »Odota seis» tai »Odota aja» (kiinteä vihreä). |
|
| 14.07.2017 07:52 | Ari-Pekka Lanne: | Jaahas, sain näköjään postipaketin Pyhästä Martinlaaksosta. Loodan avatessani tempauduin aikakoneeseen ja sitä päätä ysärin alkupuolelle: https://www.youtube.com/watch?v=xwW65UGzgGE Tuosta ysärirainasta näkee kohdasta 0:45-0:56 opastetta »Odota aja 35» vilkuttavan esiön sykkeen olevan n. 65/min sekä kohdasta 2:28-2:33 (erittäin suurella virhemarginaalilla) opastetta »Odota seis» tuikkivan esiön sykkeen olevan n. 60/min. Ovat linjassa edellisessä kommentissa arvioimani kanssa. Kiitokset vielä kaikille videoita kuvanneille ja linkittäneille! | |
| 14.07.2017 12:25 | Mikko Nyman: | Videon alussa oleva teksti "Helsinki–Riihimäki 1993" on väärin, sillä oikea kuvausvuosi on 1994. My mistake. Ja sitten pieni pikakorjaus Arska-Pekan kommenttiin: vanha opastinjärjestelmä ei tuntenut käsitettä "Odota" sitä tai tätä; vanhan opastinjärjestelmän mukaan esiopastin näytti vain "Aja" tai "Aja varovasti", mutta ei siis "Odota aja"- tms. "Odota"-käsitettä. Ole hyvä vaan paketista, vaikkei se kova ollutkaan... :-) |
|
| 14.07.2017 13:59 | Niila Heikkilä: | Vilkkujännite tuotettiin/tuotetaan releasetinlaitteissa ns. elohopeavilkkureleellä. Rakenne sinänsä on yksinkertainen. Lämmitysvastus lämmittää U-muotoisessa lasiputkessa elohopeaa jonka seurauksena elohopeapatsas alkaa heilahdella edestakaisin. Osuessaan U:n kärjissä oleviin johtimien päihin, elohopea yhdistää ne galvaanisesti ja kytkee jännitteen päälle ja pois. Releessä ei siis ole mitään muita liikkuvia osia kuin elohopeapatsas, joten kestoikä on vuosikymmeniä. Tästä jännitteestä otetaan syöttö niin asetinlaitetaulun vilkkuville ilmaisuille kuin maastossa oleviin esiopastimiin. Sama jännite kaikille vilkkukäsitteille. Releiden säädöistä ja eroavaisuuksista johtuen vilkkumistaajuus saattoi vaihdella hieman asetinlaitekohtaisesti, kuitenkin määriteltyjen toleranssien sisällä. | |
| 14.07.2017 16:17 | Olli Keski-Rahkonen: | Vilkkurele toiminnassa: https://www.youtube.com/watch?v=udpt6_29nlY | |
| 14.07.2017 18:08 | Ari-Pekka Lanne: | Käy kuin kellomaakarin käkipeli. Toihan sopisi vaikka mulle uudeksi pumpun tahdistimeksi, jos on niin varmatoiminenkin. Mahtaisiko jostain Valtionrautateiden tallinnurkalta saada? Kyllähän noita opasteiden nimiä on muutettu ja veivattu moneen otteeseen maailman varrella. Vuoden 1938 Jt (20 §) käyttää esiön opasteista koodinimiä »Eo 1» (Pääopastin on seis-asennossa.) ja »Eo 2» (Pääopastin on aja-asennossa.). Lisäksi pykälän 20 § momentissa 6 selvennetään: »Opaste Eo 1 merkitsee, että pääopastin on seis-asennossa ja että kuljettajan on vähennettävä nopeutta niin paljon, että juna voidaan varmasti pysäyttää pääopastimen eteen, jos se vielä silloin on seis-asennossa.» 7. momentti puolestaan tietää: »Opaste Eo 2 merkitsee, että pääopastin on sillä hetkellä aja-asennossa, mutta että kuljettajan on kuitenkin tarkattava vielä senkin asentoa ja, jos se näyttäisi seis-opastetta, tehtävä voitavansa junan pysäyttämiseksi sen eteen.» Vuosien 1951 ja 1957 Jt:issä käytetään esiön opasteista samoja nimiä ja annetaan lähes samat selvitykset perään. Vuoden 1969 Jt:ssä (46 §) esiön käsitteillä ei näyttäisi olevan kompakteja nimiä, vaan opastekuvien yhteydessä vain tällaiset määritelmät: »Seuraava pääopastin tai suojastusopastin näyttää seis-opastetta», »Seuraava pääopastin tai suojastusopastin näyttää aja sn 35- tai aja-opastetta», »Seuraava tulo-opastin näyttää aja sn 35-opastetta» ja »Seuraava tulo-opastin näyttää aja-opastetta». Olisiko sitten käynyt niin, että vuoden 2005 Jt:tä laatiessaan Rautatieharrastuskeskuksen (RHK) virkamiehet olivat olleet vasta havahtumassa ysäristä, ja Aikakonetta luukuttaessaan sitten huomaamattaan livauttaneet opasteiden nimiin sellaisenkin sanan kuin »Odota». »Seis» olisi arvatenkin ujutettu tässä samassa yhteydessä osaksi termistöä, vaikka olisi ollut aiemmin esim. »Punainen». Tuosta välistä multa puuttuu joitain Jt:itä, mutta onko jossain kasari- tai ysäri-Jt:ssä todella ollut jollain pääopastimen ja sitä tarkoittavan esiopastimen opasteilla keskenään samoja nimiä? Suojastusopastimen käsitteillä näyttäisi olleen kautta aikain nimet »Seis» ja »Aja», viimeistään vuodesta 1969 myös »Aja varovasti». Ei sunkaan johtaja nyt sekoita esiön opasteiden nimiä niihin? |
|
| 14.07.2017 18:26 | Ari-Pekka Lanne: | Jaa, näköjään on ysärilläkin vielä käytetty »Vanhan opastinjärjestelmän» vilkkuvaloesiöiden nimissä v. 1969 Jt:stä periytyvää »Seuraava pääopastin näyttää sitä ja tätä» -rakennetta. Sen näkee esim. Jokelan onnettomuusraportin sivulta 3. Siitä näkee myös, että jo ysärillä ‒ eli heti alkuunsa ‒ käytettiin »Uuden opastinjärjestelmän» esiöiden nimissä sanaa »Odota». |