23.07.2017 / Tampere
23.07.2017 Ratikan rakennuksessa käytettävä kiintoraide(railone) osuuksien tekninen kuvaus. Tuolle pölkkytyypille bi-block sleeper ei taida olla suomenkielistä nimeä ?
Kommentit
| 23.07.2017 12:33 | Jimi Lappalainen: | Kaksoispalkkipölkky? ;D | |
| 23.07.2017 13:53 | Tuukka Ryyppö: | Millä tavoin tämä on parempi kuin Helsingissä käytetty betonivalun sisään jäävä yksinkertainen metallirakenne? Epäilemättä on, mutta kiinnostaisi tietää hyödyt tarkemmin. Maallikkosilmiini näyttää, että tuossa lopulta betoni pitää kaiken kasassa ja jämptisti paikallaan, eli pölkkykikkailusta ei saisi mitään hyötyä. Häh? | |
| 23.07.2017 14:23 | Jari Välimaa: | Tampereen raitiotie on täysin erilainen kuin Helsingin, joten teknississä toteutuksissa on eroja. "Radan mitoitus noudattaa saksalaisia BOStrab-määrityksiä, ellei ole pakottavaa syytä poiketa näistä määrityksistä. Yleissuunnitelmassa ei tällaista tarvetta ole ilmennyt. BOStrab on käytännössä eurooppalainen raitiotierakentamisen standardi. Siten BOStrab-yhteensopivuus takaa, että Tampereen raitiotiestä tulee yhteensopiva eurooppalaisten raitioteiden kanssa, jolloin Tampereella ei tarvita kalliita erityisratkaisuja. Esimerkiksi vaunuhankinta voidaan kilpailuttaa siten, että käytännössä kaikki mahdolliset valmistajat voivat osallistua omilla vaunumalleillaan." Lisää tietoa löytyy kaupunkiliikenne.net sivustolta: http://www.kaupunkiliikenne.net/Tampere/tpe_tekniikka.html |
|
| 24.07.2017 01:19 | Tuukka Ryyppö: | Joo, Helsingin raitiotiet on kyllä ihan täysi vitsi. Uudetkin radat rakennetaan pitkälti 1920-luvun standardeilla, ryyditettynä 1950-luvun innovaatioilla. Sen uudempia ratkaisuja joukosta ei juuri löydy. Niinsanotun Länsi-Euroopan joukossa Helsinki onkin vanhakantaisten, vaunuja rikkovien ja käyttökustannuksiltaan kalliiden raitioteidensä kanssa aikalailla ainutlaatuinen tapaus. Museoraitiotie. Silti kiinnostaisi kovasti tietää mikä juuri tässä kuvan aiheena olevassa ratkaisussa on järkenä. Uskon, että jokin, mutta /mikä/? |
|
| 24.07.2017 07:40 | Jari Välimaa: | liittyy tietysti bostrappiin, mutta kun ei ole sitä käytettävissä niin syy miksi käytetään on varmaankin sama kuin miksi näitä käytetään myös suurnopeusradoilla ilman sepeliä: Eli sivuttais/pitkittäis voimat paremmin hallussa, kevyempiä asentaa. Asiasta englanniksi : http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2212671612002314 Ja tietysti Tampereella ei tehdä kiskoista elementtejä kuten Helsingissä, vaan käytetään valmista pölkkyä/kiskoa. |
|
| 24.07.2017 09:26 | Jari Välimaa: | Liikennevirasto kutsuu tälläisiä pölkkyjä kaksiosaiseksi betoniratapölkyksi : http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lts_2013-36_betoniratapolkyn_rakenteellinen_web.pdf Dokumentissa on käsitelty ratapölkkyjen kestävyyttä mutta sisältää myös teknistä kuvausta. |
|
| 27.10.2024 08:46 | Jari Välimaa: | Väylän rato11 ohjeessakin puhutaan "11.3.4 Kiintoraide Kiintoraide on päällysrakenneratkaisu, jossa kiviaineksesta koostuva tukikerros on korvattu betonirakenteella. Kiintoraideratkaisut ovat toistaiseksi harvinaisia Väyläviraston hallinnoimalla rataverkolla, mutta ne ovat yleisiä esimerkiksi raitiotierakentamisessa. Kiintoraiderakenne soveltuu – raiteille, joilla on suuri liikennemäärä – raiteille, joilla on suuri nopeus – silloille (rakenne mahdollista matalamman päällysrakennekorkeuden) – tunneleihin (rakenne mahdollista matalamman päällysrakennekorkeuden ja siten pienemmän tunnelin poikkileikkauksen sekä pölyää vähemmän) – kaupunkiympäristön raiteille, joissa vaaditaan jatkuvaa käytettävyyttä, laadukasta kaupunkikuvallista ilmettä ja helppoa puhdistettavuutta." https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2024-15_rato11_web.pdf |