??.05.1997 / Karjaa
??.05.1997 Tavarajuna ohittaa Karjaan asemaa toukokuussa 1997. Etummainen veturi on Dv12 numeroltaan 2737.
Kommentit
| 04.08.2017 23:01 | Jouni Ijäs: | On ollut Hangon tavaraliikenne astetta mielenkiintoisempaa 20 vuotta sitten. | |
| 05.08.2017 00:02 | Jorma Toivonen: | Olisikohan juna kuitenkin tullut Turun suunnasta - noista "pytyistä" päättelisin. Turku ajoi jossainvaiheessa tavarajunaparin Riihimäelle Karjaan kautta, ajankohtaa en muista, enkä junien numeroita. Turun miehistö saapui Riihimäen varikolle illan tunteina ja lyhyen levon jälkeen jatkoivat matkaansa kohti Turkua aamun varhaisina hetkinä (?). | |
| 05.08.2017 03:19 | Eljas Pölhö: | Tuohon Karjaan tavaraliikenteeseen ennen, sanotaan 50-60v sitten. Silloin oli ensin Tv1, sitten Tr1 tai Tr2 toivat tavarajunan Riihimäeltä. Tv1 jatkoi junan kanssa Hankoon, joskus myös Vv15. Järjestelijät Inkooseen menivät kolmasti viikossa Tr1:llä ja tavaramääristä riippuen Pohjankuruun joko sikäläisellä Lko V:llä (Tve1) tai Tr1:llä. Vaihtotyöt tehtiin Vr1:llä. Jos vetokalustoa riitti paremmin (esim. keskikesällä), niin Vv15 hoiti järjestelijät, vaihtotyöt ja Hangon junat. Kosken järjestelijät olivat joko Vv15 tai Tr1. Talvella kun Hanko oli auki ja monet muut satamat eivät, niin Karjaalla pyöri vieraiden varikoiden Vr1 ja Vr5-vetureita. Höyryveto Hankoon oli sääntö eikä poikkeus. Tavarajunat Hki-Tku-Hki olivat järjestyksessä suunnilleen Tv1-2xVr11-Tr1-Hr12. (Ri-) Karjaa-Turku taasen Tv1-Vv15-Tr1 Saloon/Salosta Turkuun Vv15-Vv15-Hr12. Ylimääräiset yleensä Tr1. Henkilöjunat olivat pääasiassa Dm7, muutama veturijuna Hv2. Turku-Hki postijunat olivat Hv1-2 tai 3 kertaa viikossa Dm4. Noin 1961 jälkeen Dm7. Pikajunat olivat myös Hv1-2, sitten Dm4 tai Hr11, paitsi laivajuna Hr12 (ennen Hr12 laivajuna oli usein Hr11+Dm4). Karjaalla omaa junaansa odottavat Vv15 tai Tr1 pääsivät noin 5-6 kertaa vuodessa vetämään pikajunaa Helsinkiin tai Turkuun junan oman veturin hyytyessä. Tämä oli mielenkiintoista aikaa seurata. Seuraava vastaava oli Dm7 korvaaminen Dv12:lla, mutta ei ehkä ihan sama juttu. Lisäksi tietämys mitä missäkin tulee kasvoi ja yllätysmomentti väheni. Silloin ei saatu vaunulistoja netistä, vaan käveltiin vaunujono läpi, esim. 6.1.67 MP27 Hki-Tku oli Hr11 1953+KEi 22437-KEis 22407-KCik 2074. Puluujuna MP28 oli Hr11 1953+KCik 2071-KEis 22406-KEi 22436. Jippii, ei ollut sama vaunusto. Piti tyytyä pieniin iloihin kun ei ollut nettiä. Tavarajuniakin seurattiin, kun ei ollut muuta tehtävää, esim 8.4.1967 LT2311 Ri-Kr oli (vaunujen taarat sulkeissa) Tr2 1310+Hdk 99265 (8,5)-Hk 109846 (11,5)-Hk 108699 (10,6)-Hk 110222 (11,4)-Hk 106823 (10,8)-Hdk 97816 (8,0)-Hdk 100318 (?)-Gb 52002 (9,4)-Gb 50967 (10,0)-Gb 52797 (10,1)-Gb 59454 (?)-Gb 54739 (9,5)- Gb 53833 (10,0)-Hdk 102355 (8,7)-Hk 109155 (11,1)-Hdk 99330 (8,8)-Gb 52436 (9,8)-Gb 50262 (9,5)-Gb 56312 (9,8). Karjaalta juna jatkoi Turkuun (LT2037) vetäjänään Vv15 1996 ja juna katkaistiin niin, että viimeinen vaunu oli Hdk 102355 (kopsaa edellinen lista, jos kiinnostaa). Sellaista se oli, kun kaikki piti kopsata itse ja muistikirjoja kului kauheasti. Mutta jotenkin se tuntui mielenkiintoiselta ajalta. |
|
| 05.08.2017 13:26 | Tero Korkeakoski: | Ammoniakkivaunuilta näyttää eli voivat hyvin tulla Turun suunnalta. | |
| 05.08.2017 13:48 | Petri Nummijoki: | Kuinka vilkasta Hyvinkää-Karjaa-Hanko-tavaraliikenne oli silloin 50-60 vuotta sitten? Riihimäki-Karjaa-Turku-välillä kulki kai yksi Vv15-vetoinen suora tavarajuna, sitten oli Vv15-vetoinen Kirkniemen Silk-juna ja järjestelyjuna Lohjalle ilmeisesti Vv15-vetoisena sekin mutta mitä muuta? Entä kuinka paljon talvi toi ylimääräisiä junia? Karjaalla ja Hangossa oli varmaan talvella useampikin päivystäjä töissä samanaikaisesti. Ainakin minulle oli uusi tieto, että Karjaalla on ollut myös Vr5-vetureita. Minkä vuosien paikkeilla niitä on esiintynyt? Kuulemani mukaan noissa Inkoon järjestelijöissä olisi pyörinyt myös Pr1-vetureita vuoden 1967 paikkeilla. | |
| 05.08.2017 14:01 | Petri Nummijoki: | Talvisin Karjaan tavaraliikenteessä yksi poikkeavuus oli, että Vv15-veturilla saatettiin hakea junallinen tyhjiä Gb-vaunuja Helsinkiin lastattavaksi, koska Helsingissä oli päivittäin useamman kymmenen umpivaunun vajaus. Helsingissä ja lähialueilla kuormattiin siihen aikaan kappaletavaraa paljon enemmän mitä sinne saapui. Normaalisti puuttuvat vaunut tuotiin Kotkasta Kouvolan suunnan tavarajunissa mutta talvella joskus Karjaaltakin. Ko. Vv15 toimitettiin Karjaalle usein Turkuun matkaavan Hr12-vetoisen T1031:n toiseksi veturiksi liitettynä. | |
| 05.08.2017 14:07 | Sauli Vähäkoski: | Muokkasin kuvatekstiä sopivammaksi, koska ilmeni epävarmuutta junan tulosuunnasta. | |
| 05.08.2017 15:49 | Eljas Pölhö: | Etenkin Tv1 aikaan 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa talviliikenne oli kirkkaasti vilkkaampaa kuin kesäliikenne. Määriä en osaa sanoa, kun en vielä tehnyt muistiinpanoja. Mutta kun jäänsärkijät paranivat/lisääntyivät alkoi olla enemmän tavisatamia ja ero supistui. Muilta varikoilta siirrettiin vetureita ja miehistöjä komennukselle Hankoon ja Turkuun, lähinnä Vr1, Vr2 ja Vv13. Silk-juna oli ensimmäinen, johon tuli dieselveto. Hyvinkää-Seuran FB-sivun albumeissa on paljon vanhoja rautatiaiheisia kuvia, mm hieno Silk-juna Tv1-vetoisena. https://www.facebook.com/hyvinkaaseura/photos/a.1723456651004289.1073741831.887174264632536/1836561489693804/ Vr5 oli ehkä turha ottaa mukaan, mutta talvisin niitä ajoi kotini ikkunasta katsoen yksinäisenä veturina Nopon ohi. Sitä en tiedä, mitä varten. Kyseessä on voinut olla koeajo Hyvinkään konepajalta tai tilapäinen komennus Lohjalle tai Karjaalle tai jopa vaunun haku/vienti Rajamäelle (en koskaan nähnyt vaunujen kanssa, aina yksin). Pr1:n olisin voinut mainita, jos olisin muistanut. Sellainen taisi joskus olla mukana vakinaisten junien luettelossakin Karjaan seudun järjestelijöissä. |
|
| 05.08.2017 18:46 | Simo Toikkanen: | Kuvassa mielenkiintoa herättää Eaov-vaunun käyttö välivaununa. Ymmärtääkseni ei kovin tavatonta tuohon aikaan. | |
| 05.08.2017 19:27 | Petri Nummijoki: | Onko Vr5-havaintoja mahdollista ajoittaa sillä tavoin, että tapahtuivatko kevyiden kiskojen aikaan vai noin 1963 tai sen jälkeen, kun Hyvinkää-Karjaa oli jo raskailla kiskoilla varustettu? Jos oli kevyiden kiskojen aikaan niin tuntuisi erikoiselta, että yli 17 tonnin akselipainon omaavalla veturilla lähdettäisiin koeajolle kevyille kiskoille, kun raskaasti kiskotettuakin rataa oli Riihimäen ympäristössä useaan suuntaan tarjolla. Siirtoajosta Karjaalle astikin tulee mieleen, että olisiko Hyvinkää-Karjaa (99 km) kevyillä kiskoilla ajettuna enää kätevämpi, kuin Hyvinkää-Pasila-Karjaa (140 km) raskailla kiskoilla. Silloin siis käyttötarkoitus jossain Rajamäen-Kirkniemen välillä sopisi parhaiten. Sitten jos oli raskaiden kiskojen aikaan niin mikä tahansa sopii. | |
| 05.08.2017 21:00 | Eljas Pölhö: | Vr5 havainnot ovat raskaiden kiskojen aikaan. Olin vielä koululainen, sanotaan 1964-67 talvilta. | |
| 09.08.2017 15:10 | Kimmo Pyrhönen: | Eaov-vaunuja käytettiin kyllä välivaunuina, mutta näyttäisikö tuo olevan tavallinen Vok? Ensimmäisenä oleva säiliövaunu saattaa olla Soear tai joku muu vastaava, joita myös käytettiin joskus välivaunuina. | |
| 09.08.2017 15:15 | Teppo Niemi: | Ja minä taas päätyisin tekstiasettelujen ja korirakenteen perusteella Eaov -vaunuun. Vaunu on tässä tapauksessa suojavaununa (ei välivaununa). Välivaununa käytön estää se, että Eaov -vaunuissa ei ole sivupuskimia, toisin kuin Eao ja Soear vaunuissa. |