10.07.2017 / Välillä Luumäki–Haimila
10.07.2017 Tieliikenne kulkee vielä vasemmanpuoleista ramppia ylös vanhalle 6-tien linjalle Jurvalanharjulle. S 114 kurkistaa puiden välistä matkallaan Lappeenrannasta Helsinkiin.
Kommentit
| 30.05.2018 14:01 | Mikko Nyman: | Kuinka pitkään Suomessa piti palaveerata siitä, onko keskikaide järkevä ratkaisu nokkakolareiden ehkäisyyn vai ei? Ruotsissa näitä tai vaijerin toisistaan erottamia kaistoja on ollut käytössä muistaakseni vuodesta –1722 lähtien. | |
| 30.05.2018 17:07 | Erkki Nuutio: | Ruotsissa on keskikaiteita mm. E4:llä, siellä missä se ei ole moottoritie (eli etelä- ja pohjoispäässä). Tähän säännönmukaisesti kuuluu aina toiselle puolelle ohituskaista (2...4 km). Tietää ettei tarvitse jonottaa sataa kilometriä rekan tai traktorin perässä. Sensijaan Ruotsi on valovuoden Suomea jäljessä kaupunkien (etenkin isojen, kuten Göteborg jne.) ohitus- ja kehäteiden puutteen suhteen. Tukholmaan niitä on vasta vähäisesti luotu valtavilla kustannuksilla, koska täyteen rakennetuilla alueilla pitkät tunnelit ovat ainoa mahdollisuus. Kallis viivyttely tässä suhteessa on epäilemättä Ruotsin varhaista viherpiipertelyä. Ajatelkaa Helsinkiä vailla kehäteitä. Se on tilanne 2 kertaa suuremmassa Göteborgissä, jonka keskustan E6+E20:nkin läpikulkijat joutuvat läpäisemään tietullia räpsäyttäen. |
|
| 30.05.2018 22:58 | Jouni Hytönen: | Kuva-alalle syntyy tässä keskikaiteella erotettua nelikaistaista moottoriliikennetietä. Moottoritietähän Etelä-Karjalassa on vain Imatralla. | |
| 30.05.2018 23:57 | Niila Heikkilä: | Tarinaa ruotsalaisesta keskikaidetiestä ja niiden historiasta https://teilla.blogspot.com/2018/02/pullonkaulan-laajennus.html?m=1 | |
| 31.05.2018 01:17 | Jouni Hytönen: | Minun puolestani myös suomalaiset leveäkaistatiet voitaisiin vaikka heti huomenna työt aloittaen muuttaa jatkuviksi keskikaiteella varustetuiksi ohituskaistateiksi. Vaikka tiet ovatkin leveämpiä kuin tuon linkin ruotsalaiset leveäpiennartiet, niihin liittyvät maininnat sekoilusta ja kamikazeohituksista eivät ole kaukaa haettuja. | |
| 31.05.2018 08:02 | : | Ihme etteivät tehneet moottoritieksi tuota tietä. Yleisteknillisesti kun nelikaistainen moottoriliikennetie on käytännössä kuin moottoritie, niin en usko että tuonkaan korottaminen sellaiseksi olisi vaatinut paljoa sen enempää mitään lisäkustannuksia kuin nelikaistaisen moottoriliikennetien rakentaminen. | |
| 31.05.2018 10:02 | Mika Hakala: | Ei tuo moottoriteiden viherkaista nyt mikään vallihauta tai koroke ole. Kyllä sellainen olisi teettänyt huomattavaa lisäleveyttä ja siten hintaa eritasoliittymille ja maalunastukselle. Google mapista voi kätevästi verrata moottoritien ylikäytävien siltojen pituutta kuvaan, jossa tie sukeltaa yhden pilariparin välistä. |
|
| 31.05.2018 11:36 | Mikko Herpman: | Sinällään.. miksei tuo voisi olla moottoritie ilman keskiviherkaistaa, onhan siinä kaide. Reilu kymmenen vuotta sitten Saksassa ajettiin vapaan nopeuden moottoritietä missä ei ollut juuri tuota kummempi keskikaide, ehkä oli noin metri väliä ja ne valonhäikäisyä estävät läpsykät kaiteen päällä. Ko moottoritie oli huomattavan mutkainen ja huonokuntoinen, eli jos vertaa vaikkapa tässä kuvassa näkyvään.. Tässä voisi aivan huoletta päästää 120km/h... Mutta miten lie tielaeissa sanotaan moottoritiestä, jos ei täyty vaatimus siitä ja tästä se ei voi olla moottoritie. | |
| 31.05.2018 11:50 | Kari Haapakangas: | Onhan sitä Suomessakin moottoriteitä ilman keskiviherkaistaa, ainakin Kuopion eteläpuolella sekä Liminka-Kempele. Mutta koska vain keskikaide, on niissä nopeusrajoitus 100 km/h. | |
| 31.05.2018 16:32 | Tuomas Pätäri: | Käsittääkseni tässä se, etteivät moottoritien "vaatimukset" täyty, liittyy kaistojen leveyteen. Keskikaide ei statusta rajoita, kuten jo mainitut esimerkit Kuopion ja Oulun seuduilta osoittavat. Ehkä olisi tienkäyttäjille selkeintä, että moottoritien "vaatimuksia" höllättäisiin niin että tälläinenkin voitaisiin merkitä moottoritieksi. Moottoriliikennetie voisi melko turhana tietyyppinä jopa jäädä unholaan, kun niitä ei enää edes ole paljoa eikä uusia teitä Jyväskylän eteläpuolista nelostienpätkää lukuun ottamatta sellaisiksi ole viime vuosina merkittykään. Kevyen liikenteen ja traktoroinnin kieltomerkki ajaisi lähestulkoon saman asian, kuin tien merkitseminen moottoriliikennetieksi. |
|
| 31.05.2018 18:31 | Esa J. Rintamäki: | Minun mielestäni moottoritie on turvallisin vaihtoehto: nopeuserot samaan suuntaan ovat enimmäkseen pieniä, ja kuolonkolarit ovat niillä äärimmäisen harvinaisia. Moottoriliikennetie on aika tyhmä ja pielaveteläinen keksintö, jonka tarkoituksena oli vain ja ainoastaan säästää tienrakennukseen pakosti käytettäviä varoja. Eikä leveäkaistatiekään ole sen fiksumpi keksintö... Molemmat palvelevat poliittista tarkoituksenmukaisuutta. |
|
| 31.05.2018 20:09 | : | Yhdyn Esan kommenttiin. Moottoriliikennetiet ovat turha ja kuoleva tietyyppi. Niitähän on joissakin paikoissa (kuten valtatiellä 2 sen ensimmäisellä kilometrillä Vihdin Palojärvellä) jo korotettu pääosin lyhyistä pituuksista huolimatta moottoriteiksi, jotta ne välittäisivät liikenteen paljon paremmin niihin kytköksissä oleville moottoriteille sekä niiltä poistuville autoilijoille kuin mitä reunakaistan leveyttä lukuunottamatta perinteisten valtateiden kanssa indenttiset moottoriliikennetiet kykenisivät välittämään. | |
| 31.05.2018 20:52 | Pasi Utriainen: | Moottoritiellä on kaksi keskikaistan tai kaiteen toisistaan erottamaa ajorataa, mutta moottoriliikennetiellä voi olla yksi tai kaksi ajorataa. Lisäksi moottoritiet ovat useampikaistaisia, mutta moottoriliikennetie voi olla 1-kaistainenkin. Muuta eroa niillä ei nykyään ole. | |
| 31.05.2018 22:41 | Niila Heikkilä: | Oulun pohjoispuolella oleva leveäkaistatie tulee muuten kokemaan keskikaiteistamisen. Moottoritietä jatketaan Kellosta Haukiputaan rampin ohi Kiiminkijoen sillalle saakka rakentamalla viereen toinen ajorata. Siitä eteenpäin ohituskaistat vuorottelevat keskikaiteen ohjailemana nykyisen leveäkaistatien päättymiskohtaan saakka Iihin. Samaan aikaan alkaa useiden ohituskaistaosuuksien teko nelostielle Iin ja Simon Maksniemeen päättyvän Kemin moottoritien välille. Oulun ja Kemin välinen pullonkaula kokee lopultakin kohennuksen. | |
| 31.05.2018 23:49 | Jouni Hytönen: | Tässä tieprojektissa syntyi uutta moottoriliikennetietä Taavetista Lappeenrannan länsipuolelle 13-tien eritasoliittymään saakka. Siitä itään tie jatkuu aivan samannäköisenä, mutta se onkin enää nelikaistainen tavallinen maantie. Rinnakkaistie joko puuttuu kokonaan tai kiertelee sen verran kaukana, ettei tietä ole saatu korotettua edes moottoriliikennetieksi. Osa rampeista on geometrialtaan melko kehnoja ja tien varressa on linja-autopysäkkejä. | |
| 01.06.2018 15:40 | Matti Grönroos: | Sillä ei kai käyttäjän kannalta juuri ole merkitystä, onko nelikaistainen keskikaistatie, jonka nopeusrajoitus on 100 km/h viralliselta luokitukseltaan tavallinen maantie, moottoriliikennetie vai moottoritie. LvM pitää aika tiukkaa kriteeristöä sille, mikä voi olla moottoritie, syystä tai toisesta. Tietyyppien vallitsevista suunnittelunormeista kiinnostuneille suosittelen lukemisiksi liikenneviraston ohjetta "Tien poikkileikkauksen suunnittelu", https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf3/lo_2013-29_tien_poikkileikkauksen_web.pdf |