??.??.1920 / Helsinki, Eteläsatama, Makasiinilaituri, Eteläsatama
??.??.1920 Edit: Kuva vaihdettu parempaan ja kysymykset ovat saaneet vastauksensa.
Eric Sundströmin satamanäkymäkuvassa (josta tässä rajaus) vuodelta 1920 on viisi umpivaunua: edessä Ga, Gd ja kaksi venäläistä normaalivaunua (Gd:n esikuva), ja takana G.
Venäläisvaunuissa on pyöreä painorajoitusmerkintä (1 000 puutaa = 16 380 kiloa), ja merkintöjä vasemman nurkan pystytolpassa.
Vaunuissa on myös mielenkiintoiset katot; Niin Ga:ssa kuin noissa kahdessa venäläisvaunussakin.
Alkuperäinen kuva: https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0038uf
Kommentit
| 19.09.2017 16:43 | Erno Palonheimo: | Linkin takaa löytyi reippaasti parempilaatuinen kuva. Tuon ajan laakavehkeillä on osaavissa käsissä tullut kaunista ja tarkkaa jälkeä, mm. noiden kahden vaunun merkinnät ovat selvästi luettavissa ja kyrillisiä aakkosiahan ne ovat. Sbv 486 407 ja toisessa JU V 26793. | |
| 19.09.2017 16:46 | Erno Palonheimo: | Suomalaisvaunut Ga 8482 ja Gd 39,262. Osasuurennoksen ulkopuolelle on jäänyt G 5182. | |
| 19.09.2017 16:50 | Kurt Ristniemi: | Vaihdoin kuvan siihen tarkempaan. Nyt merkinnät tosiaan näkee. Kiitos vinkistä :) |
|
| 19.09.2017 20:08 | Ilkka Hovi: | G-vaunussa vielä pienet sivuikkunat. Ga vaunun ikkunat on korvattu yhtenäisellä peltilevyllä. Ikkunoissa oli alkujaan lasit. | |
| 19.09.2017 20:34 | Erkki Nuutio: | Mitenkähän on tuon vuosiluvun 1920 kanssa? Gd -vaunu otettiin käyttöön vuonna 1913 yhdysliikennekelpoiseksi vaunuksi. Nevan silta valmistui 11.1913. 1914 lienee aikaisin mahdollisuus nähdä Gelsingforsissa Gd:n venäläisiä esikuvavaunuja. Paperin vienti Suomesta Neuvosto-Venäjälle ei ehkä ollut täysin poikki vuonna 1920, mutta ei se ainakaan vilkasta ollut. Silti miksi paperia lastattaisiin sieltä tulleeseen vaunuun Helsingin satamasta, eikä joltakin Itä-Suomen paperitehtaalta? Johdattelevat lauseet kuvaavat epäilystä että vuosi olisi viimeistään 1917. Osaavatko venäjäntaitajat kertoa ovatko venäläisvaunut Nikolain vai Vilenin kirjanpidossa? Taustalla huomattavan tilava rannikkohöyry Torneåån asti. Ja ne kuvan lyhdyt ja lyhdyttömät pylväät! |
|
| 19.09.2017 20:48 | Erkki Nuutio: | Gd -vaunujen ja näiden 1050 mm pyörähalkaisijan vuoksi täytyi SVR:n korottaa vaunujen (ja veturien?) puskinkorkeutta 60 mm 1060 mm:iin Se teki entiset sarviraudat, jousenkannattimet ja eräät jarruosat epäkuranteiksi. Mutta ei niitä hetkessä vaihdettu. Voiko siksi vasemman Ga -vaunun puskinkorkeus olla 60 mm alempi kuin viereisen Gd -vaunun? | |
| 19.09.2017 21:15 | Jorma Rauhala: | Sisällissodan jälkeen perustettu Suomen Paperitehtaiden Yhdistys (oli myös Selluloosa- ja Puumassayhdistykset), ryhtyi hoitamaan maamme paperitehtaiden tuotteiden myyntiä - länsimaihin. Sitä ennenhän päämarkkinat olivat olleet Venäjällä ja jokainen tehdas myi taitojensa mukaan. Neuvosto-Venäjälle ei viety yhtään mitään koska oli "sotatila" päällä, eli rauhansopimushan tehtiin vasta myöhemmin 20-luvulla Tartossa. Paperitehtaiden viennin nollakuukausi oli maaliskuussa 1919, ei yhtään vientiä. Suurin osa tehtaiden paperikoneista seisoi. Sen jälkeen vienti käynnistyi Yhdistyksen avulla länteen, jonne aiemmin vietiin vain kotimaan ja Venäjän myynnin jälkeinen ylijäämä. | |
| 19.09.2017 21:16 | Ilkka Hovi: | Jäihän venäläisiä vaunuja tälle puolelle rajaa jos jäi suomalaisia vaunuja rajan toiselle puolelle. Vuosi 1920 on kurantti koska Tarton rauha astui voimaan vasta vuoden 1920 lopulla. Siihen asti vaunut olivat vapaasti käytettävissä | |
| 19.09.2017 22:58 | Heikki Jalonen: | Hieno kuva ja paljon tutkittavaa, kiitos! Tuossa huolintakonttorin kulmalla (A/B Stevedoring O/Y) oleva lyhty on tavallinen kaasulyhty, liekkipolttimella, polttoaineena kaupunkikaasu yleisestä verkosta. Hienoa ja edustavaa mallia. Torneå-laiva oli rannikon linjaliikenteen laiva. Kuvassa siihen kuormataan (lankongilla pari miestä punnertaa juuri laivaan yhtä kollia) jotain laatikoitua kappaletavaraa; ehkä jonkin tukun tai keskusliikkeen toimituksia aluekaupoille? Jos kuva olisi 1930-luvulta (jälkeen 5.4.1932), ne voisivat olla O/Y Alkoholiliike A/B:n suosittuja kuljetuslaatikoita. Mutta se ei ollut mahdollista vuonna 1920. Kuvassa on, paperirullien lisäksi, huomattavan monta rullanmuotoista laatikkopakkausta. Jos niissä ei ole jotain pahvi- tai paperituotetta, niin voisivatkohan ne olla kaapeli- tai johdinköysikeloja? Ehkä vast'ikään maahantuotuja ja jonnekin sähköistysprojektille tai voimalaitostyömaalle menossa? Suomalainen alan tuotanto ei vielä vuonna 1920 tainnut niitä saada vientiin saakka valmistettua? Ja juuri nyt ajankohtaiseen kaasu-kysymykseen liittyen: Gd 39'262 takana näkyy suurenpuoleinen puulaatikko. Kyljessään teksti "Gas"+jotakin noin kolme-neljä merkkiä. Kaikille tuttu "Gasaccumulator" se ei ole, se olisi liian pitkä mahtuakseen tuohon mittaan. Keksiikö joku mistä firmasta voisi olla kyse? Ehdotteita? |
|
| 19.09.2017 23:49 | Eljas Pölhö: | Minäkin katselin laivaa ja lieneekö tämä: http://www.faktaomfartyg.se/tornea_1876.htm | |
| 20.09.2017 08:48 | Kurt Ristniemi: | Pohdiskelen tuota ylläpidon lisäämää liikennepaikkatietoa: Helsinki Länsisatama. Minusta se on outo. Eteläsatama saattaa ehkä joskus olla ollut Länsisataman alainen, mutta sitä se ei ole nyt eikä arvatenkaan kuvanottohetkelläkään. Ja vaikka olisikin, se olisi silti itsekin liikennepaikka. En nyt onnistunut löytämään sitä rautatiehallituksen kiertokirjettä, jossa opastetaan osoittamaan oikein Helsingin eri liikennepaikoille osoitetut lähetykset ja jossa Helsingin liikennepaikat lueteltiin. Muistaakseni Helsingin aseman alaisia liikennepaikkoja olivat ainakin Länsisatama, Merisatama, Eteläsatama ja Katajanokka. Ja vaikka ne olivatkin Helsingin aseman alaisia, ne siitä huolimatta olivat itsekin liikennepaikkoja. Tuntuu hassulta, että vorgsista puuttuvat niin Eteläsatama, Merisatama kuin Katajanokkakin. Varsinkin kun listalla kuitenkin on sellainen väliaikainen ratatyömaan aikainen liikennepaikkakin kuin Etelä-Savio. |
|
| 20.09.2017 09:03 | Kari Haapakangas: | Eli 1920 Torneå olisi matkalla Hangon kautta Tukholmaan? | |
| 20.09.2017 11:09 | Erkki Nuutio: | Tarton rauha aikaansaatiin 14.10.1920. Koska osapuolet siinä tunnustivat sotatilan vallinneen, oli osapuolille jäänyt vastapuolen sotavavarustus sotasaalista, mukaanlukien veturit ja vaunut. Sitä ei siis palautettu. Suomi toki osti vuosia myöhemmin entisiä vetureitaan, jotka olivat haaskoja ostettaessa. Vaunuja ei tietääkseni ostettu eikä myyty takaisin. Vaunupula 1918 kahinoiden jälkeen oli suuri. Saattaa olla mahdollista, että venäläisvaunuja olisi käytetty 1918-1920 välisenä aikana täällä kotimaisessa liikenteessä ilman että edes venäläismerkintöjä ei olisi peitetty. Epätodennäköiseltä se kuitenkin tuntuu. Ehkä löytyy vielä lisätietoja ajoituksen varmistamiseen joko vuodeksi 1920, tai sitä varhemmaksi. Puskurikorkeuksista olen alustanut suppeasti keskustelupuolelle. |
|
| 20.09.2017 15:12 | Eljas Pölhö: | Erkin arvelu, ettei vaunuja olisi ostettu eikä myyty ei pidä paikkaansa. Kyllä niillä käytiin kauppaa ihan samoin kuin vetureillakin. Esim. vuonna 1923 sovittiin kalustonvaihdosta Valtionrautateiden ja Venäjän rautateiden välillä (Rh 1248/4368 28.6.1923 on yhteenveto näistä vaihdoista). 11.5.1923 Venäjän edustajat saivat 9 henkilövaunua (1. lk n:ot 45 ja 235, 1&2 lk n:ot 1505 ja 1863, 2 lk n:o 2413, 4 lk n:ot 1043, 3787 ja 4262 sekä virkavaunu 638). 13.6.1923 luovutettiin kolme Amerikassa rakennettua korkealaitaista tavaravaunua 90997, 90998 ja 90999 samalla kuin luovutettiin veturi Ov 3979. Näissä tilaisuuksissa suomalaiset saivat H5 ja H7-sarjojen vetureita. | |
| 21.09.2017 08:38 | Kurt Ristniemi: | En vieläkään löytänyt sitä kiertokirjettä joka luettelee Helsingin sisäiset liikennepaikat. Mutta 'Käsikirja Liikenneosaston asema- ja junapalvelijoille II, Määräyksiä tavaraliiikenteestä y.m.' vuodelta 1916 kertoo samasta asiasta. 'Asemat y.m. liikennepaikat' -luettelo listaa Helsinki-Pietari radalta seuraavat yleiselle liikenteelle avatut Helsingin (ja Pasilan) liikennepaikat: - Helsingin satama, s - Helsinki, a - Helsingin maitoasema, v, pidetään Helsingin aseman vaihteena - Eläintarha (Djurgården), l - Fredriksberg, a - Berghäll sivuutusraide, v - Vallilan ohikulkuraiteet, v - Sörnäs, a - Hagnäs sivuraide, v - Fredriksberg, l Lisäksi listassa on yksityisiä liikennepaikkoja. 'Erityisiä määräyksiä' -kohdassa ohjeistetaan Helsingin satamaradan käyttöä: Paikallisiin kuljetuksiin nähden jaetaan Helsingin satamarata ja Helsingin asema viiteen alueeseen (tässä ei valitettavasti selvästi mainita liikennepaikkoja): 1) Katajanokka 2) Eteläsatama 3) Merisatama 4) Hietalahti ja Ruoholahti 5) Helsingin asema Lisäksi oma liikennepaikkansa on ollut mm. Helsingin halkopiha 30.6.1916 saakka. Jossakin vaiheessa löydän vielä sen kiertokirjeenkin, jossa on lueteltu kaikki Helsingin sisäiset liikennepaikat. Tämän tiedon varassa kuvan liikennepaikka olisi Helsingin satama, jos Eteläsatamaa ei hyväksytä vorgin liikennepaikaksi. Liikennepaikkalistassa ei kuitenkaan ole Helsingin satamaa. |
|
| 18.10.2017 07:41 | Kurt Ristniemi: | Sekä etualan Gd että taustalla oleva 'Ga-mallinen' (muotokehikon ulkopuolinen pystylaudoitus) G ovat ilman vasemman reunan taara- ja kuormamerkintöjä. Vuosi on 1920, mutta käytössä on vielä vuosisadan alun merkintätapa, jossa kuorma ja taara merkittiin aluskehykseen. Milloin mahtoi alkaa käytäntö, jossa kuorma ja taara merkittiin vaunun sivuseinään vasemmalle? |
|
| 21.11.2017 08:03 | Kurt Ristniemi: | Vieläkään en ole löytänyt sitä kiertokirjettä tai käskylehteä, jossa luetteloidaan Helsingin sisäiset liikennepaikat (en ole tosin sitä nyt etsinytkään), mutta satamaratakartta todistaa, että ainakin 1960-luvulla Eteläsatama kuului Katajanokan alaisuuteen, ei Länsisataman: http://vaunut.org/kuva/123387 Kuvan http://vaunut.org/kuva/123387 kommenteissa on lisää tietoa Helsingin sisäisistä ja satamaradan liikennepaikoista. Eeläsatama esiintyy eri aikona liikennepaikka- ym. luetteloissa liikennepaikkana, Helsingin sataman alaisena syrjäraiteena ja Katajanokan alaisena liikennepaikana/syrjäraiteena. Olisi siten toivottavaa saada Eteläsatama mukaan myös vorgin liikennepaikkaluetteloon. Onhan se jossakin vaiheessa ollut samantasoinen liikennepaikka kuin Katajanokka, joka on luettelossa. |
|
| 23.02.2019 18:06 | Kurt Ristniemi: | Lopultakin löysin sen etsimäni luettelon Helsingin sisäisistä liikennepaikoista. Koska siihen liittyy kartta, julkaisin sen uutena kuvana: http://vaunut.org/kuva/131395 | |
| 10.04.2020 19:08 | Kurt Ristniemi: | Eljas tuolla edellä kertoo, että 13.6.1923 luovutettiin venäläisille kolme Amerikassa rakennettua korkealaitaista tavaravaunua 90997, 90998 ja 90999. Minkähänlaisia nämä vaunut ovat mahtaneet olla ja mikä oli niiden littera? |
|
| 23.03.2021 04:02 | Kari Juntunen: | Vuoden 1920 Kesäk.-Elok. Turistista "Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön matkustaja vuorot" löytyy muun muassa seuraavaa: Helsinki-Tallinna-Stettin Höyryl. "Torneå" kapt. A. BLOMQVIST. Kaksi vuoroa kuukaudessa. läht. Helsingistä lauvantaina 5. ja 19. p:nä kesäk., 3, 7, 31 heinäk., 14, 28 elok. klo 4 a. p. Matkustajien on mentävä laivaan perj. iltana klo 9-10. läht. Tallinnasta samoina päivinä klo 11 a. p. saap. Stettiniin joka seuraava maanantai i. p. |
|
| 30.12.2023 11:30 | Erkki Nuutio: | Kuvattu viimeistään 10.1921, koska noin 11.1921 venäläisperäisten vaunujen korit maalattiin suomalaisiksi. Katso: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,5748.msg111219/topicseen.html#msg111219 Vaunua on kuljetettu Suomen sisäisissä kuljetuksissa 1918 - 10.1921 välillä venäläismerkintäjen ollessa jäljellä. Neuvosto-Venäjälle vaunu ei ole kulkenut sekaantumisvaaran vuoksi, eikä rautatiekuljetuksia sinne ollut 1918 ja kesän 1921 välillä. |