??.??.1907 Signe Brander kuvasi myös rautatienäkymiä, minkä ansiosta voimme tarkastella mm. vuoden 1907 kalustoa jokapäiväisessä käytössä. Kuva on rajattu Helsingin rautatieasemaa esittävästä kuvasta.
- III lk matkustajavaunun E 735(?) merkinnät on maalattu ilmeisesti kaksivärisinä ja maalilla, joka ei ole kestänyt auringon, sateiden ja ajan kulutusta. Vaunussa on katolla torpedoimurit kummankin osaston päissä sekä vaunun keskellä, kamiinan savutorvi ja kolme lampun venttiiliä. - Vuoden 1911 vaunuluettelon mukaan vaunun numero ei vastaa vaunun ulkonäköä.
- Umpitavaravaunussa Ga 8306 merkinnät näyttävät uusilta. Vaunussa on 3-lasiset ikkunat, ilmajarrut ja katolla pienet torpedoimurit. Mies- ja hevosmäärän venäjänkielinen merkintä taitaa olla ensimmäinen näkemäni, jossa 1-kirjaimisten lyhenteiden sijasta on 3-kirjaimiset lyhenteet.
- Lanterniinikattoinen konduktöörivaunu näyttää olevan v. 1911 vaunukuvaston kuvan 240 mallinen.
- Vuoden 1898 mallisesta lanterniinikattoisesta boggievaunusta ei näy tarpeeksi, jotta edes matkustajaluokkaa voisi arvella. Vaunun päätysilloilta puuttuvat takorautaiset veräjät.
- Viimeistä vaunua arvelin ensin matkatavaravaunuksi, mutta lanterniinin ikkunat ulottuvat niin pitkälle vaunun päätyyn, että vaunu taitaa pikemminkin olla samanlainen konduktöörivaunu kuin edellä.
Aika on vielä signaalinuorien aikaa. Ja kuvassa on myös yksi lyhty tunnistettavaksi sekä vanha vaihteenasetin.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Kuvaaja: Signe Brander, 1907.
https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:000000rc
Kommentit
| 28.09.2017 12:10 | Ilkka Hovi: | Kuvassa ratkeaa myös kysymys, miten signaalinaru saatiin oikean pituiseksi ja miten se kiinnitettiin vaunuun. | |
| 28.09.2017 12:24 | Heikki Jalonen: | Heh. Mainio kuva ja miten paljon tutkittavaa! Yläosan muodon perusteella (höyrystinkupu) lyhty saattaisi olla sukkapolttimella varustettu öljykaasulyhty, vanhempaa mallia Lux tai sellaisen kopio, polttoainesäiliö pylväässä-mallia. Lyhty on yläsyöttöinen eli kaupunkikaasukäyttöinen se tuskin on. Eikä se ole valokaarilamppukaan, ei tuossa paikassa ja tuolla korkeudella. Näppärä apuaskelma tuossa etualalla. Laiturimetreistä oli pula tuolloinkin, vai onkohan se tarkoitettu vain vaunupalveljoiden tahi siivoojien käyttöön? |
|
| 28.09.2017 19:24 | Pave Saarinen: | Kun kuvakoko oli joku 18X24 senttiä, löytyy kyllä yksityiskohtia kuvista. | |
| 28.09.2017 19:27 | Kurt Ristniemi: | Etualan raide vaihteineen ei käsittääkseni ole linjaraide, vaan konepajalle johtava raide. Siltä ainakin vaikuttaa vuoden 1906 kartan mukaan. Siten tuo näppärä apuaskelma lie tarkoitettu vaunusiivoojille ym. rautatiehenkilöstölle. | |
| 05.10.2017 16:41 | Erkki Nuutio: | Vanhan aseman loppukauden raidejärjestelyjä voi tarkastella 1909 asemakaavasta (SVR 1862/1912 II). Siinä on ensiksi (alkuperäinen) raide laiturikatoksen edustalla, sitten säilytysraide, sitten (myöhemmin tehty) laituri, jonka toisella reunalla on paikallisjunien raide. Nämä näkyvät oheisessa kuvassa. Lisäksi on paikallisjunien raide ensimmäisen laiturin pohjoispäähän tehtynä poterona, ensimmäisen raiteen itäpuolella. Se näky asemakaavapiirroksessa. Kaskimiehen sivun 55 kuvassa oleva paikallijunien laituri (josta itse laituri puuttuu, eli ollaan hiekkapohjalla) lienee sama kuin tämän kuvan paikallisjunien raiteen laituriton puolisko. Etualan vaihteesta haarautunee raide vasemmalle konepajan suuntaan. |
|
| 22.02.2018 22:33 | Tuukka Ryyppö: | Kyltissä lukee venäjäksi "Keravalle", suomeksi "Kerava". Lisäksi jännä, ettei sanaa "Kerava" ole venäjäksi taivutettu. | |
| 22.02.2018 22:49 | Petri P. Pentikäinen: | Muistanko oikein, että ainoastaan venäjänkieliset paikannimet taivutetaan tuossa tapauksessa. | |
| 23.02.2018 07:16 | Kari Haapakangas: | Fröökynät on kyllä niin hienosti puettu, että tuskin matkasivat III lk vaunussa. Polvihoususta on vaikeampi sanoa. | |
| 23.02.2018 15:53 | Esa J. Rintamäki: | Katsoin noita naisia tarkasti ja tutkin vähän: Vasemmanpuoleisella naisella on aikansa muotia seuraten nauhalla koristeltu olkihattu sekä hyvin leveä hame ja takki. Samoin hänellä lienee takkinsa alla röijy, joka oli väljä, edestä napitettava ja helmaltaan lyhyt. Leveää hametta pidettiin arvossa. Naisen käsilaukku kertoo, kuinka pientavaran kuljettamisessa oli siirrytty pois irtotaskuista (vertaa kansallispukuihin). Hänellä myöskin mahtoi olla kevyt puuvillainen, helposti pestävä paitapusero. Alusvaatteena oli alushameiden lisäksi korsetti. Korsetin valta-aikaa oli 1800-luvun loppu. Se oli myös terveellinen: pakotti selän suoraksi, parantaen ryhtiä. Sukat kuuluivat myös kokonaisuuteen. Alushousut olivat tuohon aikaan harvinaisuus maaseudun naisilla. Vaatteista tulee mieleen Christian Diorin keväällä 1955 lanseeraama A-linja, jossa yläosa oli "lestiä myöten" ja alaosa leveni alaspäin. 1920-luvulla muoti olikin sitten toisenlainen ja -näköinen, syntyi tyyli: jazz-tyttö eli ns. Flapper. Keskimmäisellä naisella on palmikko; tuohon aikaan naisten ei ollut sopivaa pitää tukkaa auki, antoi kevytkenkäisen leiman. Oikeanpuoleisimpana on teinityttö, helman pituudesta päätellen. Kuvaa katsoessa saa vaikutelman, että sää ei olisi kovin lämmin. Lienee ollut kevättä? Kari, II luokan vaunutarjontaa oli Helsingin lähiliikenteessä aina 1950-luvun puolivälin tienoille saakka. |