??.??.1899 / Kuopio, Kallansillat, välillä Kuopio asema–Toivala
??.??.1899 Hieno kuva Kallansiltojen alkutaipaleelta Kuopiosta, jossa Savon rata ylittää Pohjois-Kallaveden. Junakaluston lauttaus loppui siltojen valmistuttua Kelloniemen ja Toivalan välillä. Autotietähän ei tähän rakennettu alkujaan, vaan vuosina 1922-32 autoja kuljetettiin junalla vesistön yli. Kuva on otettu kaupungin puoleiselta rannalta Sorsasalon suuntaan. Työn alla on ehkä laivaväylä, jonne johtaa vasemmalla ollut ”rillirata”. Veturi vaunuineen on penkereellä jonkin matkan päässä. Miten sitten siltaa on laivoille avattu tai nostettu, ei kyllä selviä kuvasta. - Kuva: Victor Barsokevitsch, Turistföreningens i Finland årsbok nro1, 1903.
Kommentit
| 28.09.2017 21:45 | Heikki Jalonen: | Mukava kuva, työtilannekuvat noilta ajoilta ovat harvinaista herkkua. Ja vielä Ukko-Parskin otos! Tuota työsiltaa ei tietenkään avattu laivakulkua varten, vaan laivaliikenne kulki kauempaa Suosaaren ja Tikkalansaaren välistä, jonne penger- ja siltatyömaat eivät vielä tässä vaiheessa olleet edenneet. Keskipenkereen (jossa veturi höyryää) massat on ajettu Kallaveteen pääosin talvella, hevospelissä jäätä pitkin. Kerrotaan, että massojen ajossa meinasi tekijöiltä loppua usko kesken - niin paljon Kallavesi nieli täyttömaata. Penger- ja siltatyömaat etenivät vasta sen jälkeen, kun rautatien nostosilta oli valmis ja työmaaliikenne saattoi käyttää sitä - paitsi silloin, kun se oli nostettuna laivakulkua varten. Aluksi kapearaiteisella työradalla, jolla penger sorastettiin ja sitten normaalirataa käyttäen. Tässä kuvassa vaikuttaisi työvaiheena olevan juuri tulevan laivaväylän aukon raivaus ja luiskaaminen: pohjan kivien ja kallion rikottaminen ja raivaus ja rantavuorauksien (kivimuuri) kiinnittäminen. Tuolla miesryhmän keskellä on mitä ilmeisimmin sukeltajan ilmapumppu, itse sukeltajan ollessa pinnan alla töissään. Vasemmalla, jo valmiin ratapenkan päällä, on pari tyhjää tynnyriä. Niissä on ehkä ollut louhinnassa käytettyä kiviruutia tai dynamiitia. Louheiden nostoon tai luiskakivien laskuun on kolmijalka, taaemman miesryhmän vieressä. Vasemmalla olevat nelisen miestä tekevät ehkä luiskan muotoilua tai taustatäytteen laskua. Paineilmalaitteita tällä työmaalla ei ole näkyvissä, ei varsinkaan putkistoa eikä muuta siihen viittaavaa. Kompressoriasema (jos sellainen olisi) olisi joka tapauksessa jossain kuvaajan selän takaisilla kovilla maapohjilla, raskasta teknologiaa. Paineilmakäyttöisellä poralla sukeltaja voisi itsekin porata panosreikiä ja nostotapin koloja. Siten tällä työmaalla tarvitut panostus- ja kiinnitysporaukset lienee tehty miestyönä lyöntiporauksena pinnan yläpuolelta pitkillä porakangilla. Oikeanpuoleisella työsillalla olevassa kopissa lienee veturin vesityssäiliö ja sen takana vedennostopumppu, joka luultavimmin on käsikäyttöinen. Kopin seinustalla on hieman kartiomainen esine, joka lienee viskuritorvi. Kääntyvää mallia hieman amerikkalaiseen tyyliin. |
|
| 29.09.2017 09:59 | Pasi Utriainen: | Penkereeseen ajettiin täytemaata 873 000 m3 ja lisäksi penkereen vahvistamiseen tarvittiin kiviä 33 828 m3. Suurin osa pengertäytteestä ajettiin hevosilla, loput junilla ja proomuilla. Penkereen suurimmaksi korkeudeksi liejupaikoilla arvioitiin 30 m. Veden läpikulkua ja laivaliikennettä varten rakennettiin 2 kiinteä siltaa, joissa on kaksi 35 m jännettä. Lisäksi rakennettiin kaksivartinen kääntösilta, vapaa aukko 15 m ja 2 yksivartista kääntösiltaa, aukko 10 m. SVR:n historiakirjassa 1862-12 on tästä Kallaveden ylikulkupaikan rakentamisesta mielenkiintoinen yli-insinööri K. Branderin esitelmä, mistä yllä olevat tiedot ovat peräisin. |
|
| 29.09.2017 10:41 | Kari Haapakangas: | Paljonkohan täyttömaata/kiviä mahtuu yhteen hevoskuormaan? | |
| 29.09.2017 11:09 | Pasi Utriainen: | On arvioitu, että kipillä varustettuihin kolurattaisiin mahtui noin puoli kuutiota soraa (n. 1000 kg). Talvella soraa ajettiin reellä, joka oli kuitenkin ilman kippiä työläämpi vaihtoehto. | |
| 29.09.2017 15:08 | Joni Lahti: | Kiitos syventävistä lisätiedoista. Kuva on otettu ilmeisesti ennen vakituisen liikenteen alkamista? Ukko-Barssi kuvasi Kuopiota myös ulkokuviin. Tässä esimerkki hänen ottamasta kuvasta Kuopion vanhan aseman veturitallilta vuonna 1905: http://vaunut.org/kuva/83217 | |
| 29.09.2017 23:07 | Pasi Utriainen: | Kuva voisi olla vuodelta 1899, sillä vuonna 1900 penkere siltoineen oli jo pääosin valmis. |