??.??.1910 / Kuopio

??.??.1910 Olli Leinosen antamasta linkistä löytyy vielä muutama Victor Victor Barsokevitschin ottamia hienoja rautatieaiheisia kuvia. Tässä VR:n konepaja Kuopiossa 1910. - Lähde: Kuopion kulttuurihistoriallisen museo

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Kuopio
Kuvaaja: Victor Barsokevitsch (Lisännyt: Joni Lahti)
Kuvasarja: Aika entinen ei koskaan enää palaa
Lisätty: 02.10.2017 19:40
Muu tunniste
Rautatieinfra: Muu rakennus
Sijainti: Varikolla

Kommentit

02.10.2017 21:14 Heikki Jalonen: Kaunista. Ammattimies oli Ukko-Parski. Muut eivät nokimustissa ja pikisynkissä pajoissa saaneet kunnollisia valokuvia, eivät tuolloin eivätkä vielä nykyisinkään. Nykypäivän laadukkaat tehdaskuvat syntyvät enemmänkin siksi, että ympäristö on siisti ja valoisa...

Kuopion knp:llä oli jo sähkövalo. Eristimet ovat vielä kovin puhtaita, asennuksesta ei siis ole vielä kovin pitkää aikaa. Pari lamppua, ilman valoa, onkin tuossa kattovasassa roikkumassa. Hehkulamppuja, luonnollisesti. Katossa näkyy melkoinen sähköjohtojen veto, pienillä posliinieristimillä vedettyä pintalankaa. Katkaisija-ryhmätaululta lähti melkoinen johdinmatto, hajaantuen sitten kukin pari oman ryhmänsä suuntaan. Itse johdinlankakin on toki eristettyä, puuvillaa ja pikeä ja guttaperkkaa tai kautsua, mutta nuo eristimet siis vielä lisävarmistuksena. Järjestelmä on mitä luultavimmin 110 V tasavirta.

Etualalla yksiakselisen telin runkoja, ainakin kahta eri rakennetapaa. Lehtijousten perusteella voisi veikata Sk1...Sk2 sarjaa.

Taustalla näkyy ryhmäkäytöllä pyöriviä työstökoneita: ainakin normaalisorvin, yleisjyrsinkoneen ja pystymallisen pistokoneen voi sieltä tunnistaa.

Vasemman reunan kone (jossa näkyvillä suuri hammaspyörä) on pyöräkertasorvi, jossa oma teräkelkka molemmille pyörille erikseen, jolloin koko pyöräkerran työstö sujuu kertakiinnityksellä ilman työkappaleen kääntämistarvetta. Etualan kapearaiteinen poikittainen rillirata palvelee juuri pyöräkertasorvia. Työstettävä pyöräkerta siirretään siirtovaunulla sorvin taakse ja siitä edelleen sorville taljan ja nostokiskon+kissan avulla. Etualan nostokissa ja talja puolestaan tarvitaan pyöräkertojen siirtoa nostopaikkojen radoilta siirtovaunuun ja pois. Joka pyöräkerran siirtely kaipaa vähintään paria miestä, jollei enemmänkin. Ja taljat ovat käsikäyttöisiä, tietysti. Koko sisätilan alueen hallitsevat sähköiset siltanosturit olivat vielä kaukana tulevaisuudessa. Samoin kuin olivat pajat, joissa ei ollut joka välissä pylväitä ja tolppia Ja portaita ja pykliä... Ja tulevaisuudessa olivat vielä myös altasorvaavat pyöräkertasorvit.

Kuvassa näkyy myös kaksi ruuvitoimista pilarinostinta, tässä kuvassa joutilaina, vedettynä sivulle kauemmas nostopaikalta. Niitä vastapäätä (kuvan ulkopuolella oikealla) ovat niiden parit, nekin joutilaina juuri tuolloin. Kuvassa nostettuna on jokin tankkiveturi (ehkä F1-sarjaa, koska pieni takateli) jonka nostoon tarvitaan vain 4 pilarinostinta. Jos nostettuna olisi veturi tendereineen, kaikki 8 nostinta tarvittaisiin. Tuon ajan pilarinostimet olivat (taisit jo arvatakin...) käsikäyttöisiä. Paavo Koivunevan (Höyryhepoa kengittämässä, Suomen Rautatiemuseo/Gummerus 1998) mukaan noiden nostimien käyttö oli erittäin hankalaa ja vaati monta miestä käsittävältä työryhmältä suurta taitoa, jotta veturi nousi tasaisesti ja turvallisesti. Koivunevan mukaan ainakin Viipurin konepajalla olikin vakioroikka, joka hoiti nostamisen. Verratkaapa työtä tämän päivän autosynkronoituihin sähköisiin kalustonnostimiin, yhden miehen ajettaviin. Ei ole nostajalla edes laulukaveria...

Kaiken kaikkiaan, hieno kuva ja harvinainen miljöö!
02.10.2017 21:22 Heikki Jalonen: Lisättäköön vielä: joka haluaa nähdä tuollaisen vanhantyyppisen pyöräkertasorvin työskentelyä, katsokoon Fritz Langin elokuvan "Metropolis". Siellä alkuinsertissä... Muutaman höyrykoneen ja muun härvelin kanssa, ihan täysin Eisensteinilaisessa montaasissa.
03.10.2017 11:21 Joni Lahti: Heikki. Hieno analyysi kuvasta. Siinä onkin paljon tunnistettavaa. Kuvan laatu on huikea, valot loistavia. Kävin nuorena poikana korjaamolla, kun kaveri oli harjoittelijana VR:lla ja korjaili täällä Peugeot 403:taan. Mieleen jäivät tummat sävyt ja voikakas vaseliinin tuoksu.
15.01.2018 15:56 Esa J. Rintamäki: Työsuojeluasiamies olisi repinyt tukkansa nähdessään näin turvallisen miljöön...

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!