??.??.1930 / Helsinki, Eteläsatama, Eteläsatama
??.??.1930 Helsingin Eteläsatama keväällä 1930, amerikansiirtolaiset saapuvat.
Täällä vorgissa ei näyttänyt olevan yhtään Gav-vaunun kuvaa, mutta nyt sitten on.
Tarton rauhansopimuksessa v. 1920 määrättiin, että Neuvosto-Venäjän valtionlaitosten Suomeen jäänyt omaisuus siirtyi Suomen omaisuudeksi ja vice versa. Niinpä Suomeen jääneet venäläisvaunutkin siirtyivät Suomen omaisuudeksi.
Vuonna 1921 venäläiset 15 000 kg kantavuuden katetut tavaravaunut numeroitiin sarjaan Gav N:rot 29501 j.n.e.
Onkohan Gav-vaunujen numerointia muutettu vuosien 1930 ja 1941 välillä, sillä vuoden 1941 vaunukuvaston mukaan tuollaisten vinotuellisten Gav-vaunujen numerot olivat 28001-28015, 29001-29006, ja numero 29594 kuului vinotuettomien vaunujen ryhmään. (Vinotuellinen kuva tosin on sama kuin Gd-vaunuilla nrot 37701...40223, joten onkohan Gavien kuvat valittu vain sinne päin?)
Kuva on rajattu Museoviraston kuvasta: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19670603_992
Gav-sarjaan numeroitiin myös suomalaisia Gb-sarjaan tarkoitettuja vaunuja, joihin ei saatu tarpeeksi vankkoja pyöräkertoja n:o 5. Näin tapahtui ainakin vuonna 1946, mutta mahdollisesti myös jo aikaisemminkin. Kuvan vaunu ei kuitenkaan ole Gb-mallinen.
Olisiko Gav-sarjaan numeroitu vajaakantoisia Gd-vaunujakin?
Kommentit
| 16.10.2017 18:33 | Kurt Ristniemi: | Alkuperäiskuvassa taitaa olla autoharrastajille tunnistettavaa. Tästä kuvasta yläreunan autot rajautuivat ikävästi vyötärölinjasta. | |
| 16.10.2017 18:47 | Pave Saarinen: | Amerikan suomalaiset olivat pitkälle vielä 1950-luvulle ihmeporukkaa, jotka otettiin vastaan torvisoitolla. | |
| 16.10.2017 21:38 | Petri Sallinen: | Vaunu on alunperin ollut mitä ilmeisimmin Gd, vaikka onkin harvinaisempaa rakennetta — korkea katto ja puiset pystypylväät. Kuvalaattapiirustusten mukaan Gav-sarjassa on ollut Gd-mallisia vaunuja. Päiväämättömän kuvalaattapiirustuksen (matala katto, metalliset pystytuet) mukaan sille oli varattu numerosarja 29501-29950. Vuodelle 1935 päivätty Gd-mallinen Gav-vaunua esittävä kuvalaattapiirustus (matala katto, metalliset pystytuet) kertoo numerosarjaksi 29504-29950. Vuodelle 1941 päivätty Gd-mallinen Gav-kuvalaattapiirustus (korkea katto, puiset pystytuet) kertoo numerosarjat 28001-28015 sekä 29001-29006. Avosillalla varustettu Gd-tyyppinen kuvavaattapiirustus Gav-vaunusta kertoo numerosarjaksi 29502-29945 (vuosilukua ei tiedossa). Samasta vaunusta päivitetty piirustus vuodelta 1941 kertoo numerosarjaksi 29516-29945. |
|
| 16.10.2017 21:45 | Kurt Ristniemi: | Gd:tä pidän itsekin yhtenä vaihtoehtona. Mutta löytyykö dokumentaatiota a) siitä, että Gd-vaunuja olisi Gb-vaunujen tapaan numeroitu Gav-sarjaan esim. liian heikkojen pyöräkertojen tai muiden kantavuusongelmien vuoksi, b) Gd:n venäläistyyppisestä puupylväsrakenteesta? |
|
| 16.10.2017 22:04 | Petri Sallinen: | Gd-korimallilla varustetuista Gav-vaunuista helpoimmat dokumentit on saatavilla Mustasta kirjasta. Yleisesti jaossa olevassa skannatussa kirjaversiossa on kolme sivua — kolme erityyppistä piirustusta. Harvemmin nähdyissä on enemmän päivityslehtiä, jotka tarkentavat listauksissa tapahtuneita numeromuutoksia. Korkealla katolla ja puisilla pystypylväilla varustetuista Gd-vaunuista taas on olemassa jopa niinkin myöhään kuin 1960-luvun lopulta peräisin olevia valokuvia, mikäli tarkoitat puupylväillä venäläistyyppistä rakennetta (jota ne tosin eivät ole). Yksi hyvä kuva on Tapio Keräsen artikkelissa Junat-lehdessä 3/1990, jossa Gd-vaunua on käsitelty melko laajasti. Gd-vaunuissa käytetty teräksinen pystypylväs on ennen kaikkea venäläistä rakennetta. Ga-vaunujen puisesta korirakenteesta luopumista SVR aikanaan pahoitteli, kun piti ottaa käyttöön Gd:n korirakenne annettuna. Yksi hyvä havainto Gd-vaunuista on myös se, että Gd-vaunuja rakennettiin myös vanhoille Ga:n alustoille, jolloin niistä tuli pidempiä — vaunun pituus yli puskinten mitattuna oli 7710 mm, kun taas perus-Gd:ssä se oli 7634 mm. Vuonna 1941 pitkiä Gd-vaunuja oli 80 kappaletta sarjassa 36001-36116. Lisäksi osa Gd-sarjaan litteroituja vaunuja oli mitä ilmeisimmin aluperin venäläisiä vaunuja. Toinen mielenkiintoinen lisä Gd-kuvioon on määräys Ko. 28/1930. Sen mukaan G- ja Ga-vaunut rakennetaan uudestaan Gd-sarjaksi piirustuksen 501/93 mukaisesti (minulla ei ole tätä piirustusta). |
|
| 17.10.2017 01:14 | Jouni Halinen: | Lisäsin kääntöpöydälle linkin tuonne museoviraston kuva-arkistoon ja listan asiasanoista joilla sieltä löytää rautatiekuvia. http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,10595.msg84161/topicseen.html#msg84161 Sieltä löytyy mm. seuraavilla asiasanoilla suuri määrä rautatiekuvia: Rautatieliikenne, Rautatiekalusto, junanvaunut, rautatieasema, veturi, rautatiesilta, raiteet ja rautatiet https://www.kuvakokoelmat.fi/sites/home |
|
| 17.10.2017 08:49 | Kurt Ristniemi: | Kyllä vaan; osa Gd-vaunuista oli alkuperältään venäläisiä: - Vuonna 1921 sarjaan numeroitiin Tarton rauhansopimuksen mukaan Suomen omaisuudeksi siirtyneet venäläiset kantavuudeltaan (väh.) 16,500 kilon katetut tavaravaunut. Ne saivat numerot 44801:stä alkaen. Näistä vaunuista olisi mukava nähdä kuvia. - Kuvan http://vaunut.org/kuva/80175 kommentin mukaan sotavuosina 1941 - 1944 sarjaan merkittiin käytännössä kaikki 2 akseliset venäläiset vaunut. Mustaan kirjaan, niinkuin muihinkin vaunukuvastoihin, suhtaudun itse varovaisesti. Niinkuin tietenkin mihin hyvänsä muuhunkin yksittäiseen lähteeseen. Malliesimerkki harhaanjohtumisvaarasta on Mustan kirjan (v 1911 kuvasto) G-vaunu variantteineen. Saman vuoden koneosaston luettelossa näet samat vaunut on merkitty Ga:ksi. Ja mitä ilmeisimmin molemmat ovat tutkijan kannalta väärässä; vaunuryhmässä kun oli molempia tyyppejä. SVR ei vain ilmeisesti nähnyt tarpeelliseksi niiden erottelua luetteloissaan. - Lähdekriiittisys on uskottavan ja luotettavan tutkimustön kulmakiviä. Vaunukuvastojen kuvista ei minun silmiini käy ilmi Gd-vaunujen pystytolppien laji; muototerästä vai puuta. Eikä tämän kuvan vaunun numero sovi yhteen vaunukuvaston kuvien kanssa. Joko Gav-vaunujen numerointia on muutettu vuosien 1930 ja 1941 välillä, tai vaunukuvasto on väärässä. Kuvan vaunussa on pari mielenkiintoista yksityiskohtaa: - Uloimassa pylväsvälissä vasemmalla pitäisi olla taara- ja kuormamerkinnät. Vaan eipä ole. - Päädyssä katon alla on paksu puukaari, jollaista ei näy missään Junat 3/1990 -jutun kuvassa tai vorgin Gd-kuvassa. Tämä rakenne näkyy sensijaan vaunukuvaston Gav-vaunujen 28001-28015, 29001-29006 kuvassa vuodelta 1941, joka on sama kuva kuin Gd-vaunujen 37701...40223 kuva vuodelta 1941. Näiden kuvien perusteella vaunua voi arvella alkuperältään Gd-vaunuksi. Mutta kyse on todella vain arvelusta, ei todistuksesta. Kuvan vaunun oikeaan ja luotettavaan tunnistamiseen tarvittaisiin tieto Gd-vaunujen numeroimisesta Gav-sarjaan ennen vuotta 1930 (esim. käskykirje tms.). Siihen asti tunnistaminen on enemmänkin arvailua ja johtopäätösten tekemistä tavalla, joka ei ole loogisesti kestävä (johtopäätös on mahdollinen, mutta ei ei ainoa mahdollinen). Tottahan arvatakin voi ja tuleekin arvata, jotta arvausta voidaan työhypoteesina lähteä testaamaan. Mutta silloin on tietenkin syytä todeta että kyseessä on arvaus. |
|
| 17.10.2017 08:57 | Kurt Ristniemi: | Museoviraston Kuvakokelmat hyväksyy hakusanaan myös katkaisumerkin '*'. Niinpä rautatieaiheita voi hakea esim. hakusanalla 'rautat*'. Se kun kattaa 'rautatie'-sanan taivutusmuodotkin. Kannattaa myös katsoa, miten tarkennetulla haulla voi antaa useita hakusanoja tai muuten rajata hakua. |
|
| 17.10.2017 09:50 | Petri Sallinen: | Keskusteluhan lähti kysymyksenasettelusta, onko Gd-vaunuja ollut numeroituna Gav-sarjassa. Pelkästään Mustan kirjan antaman tiedon perusteella voidaan todeta, että oli. Tämä tieto siis heittää asian oikealle hehtaarille. Se on sitten kokonaan toinen asia, kuinka tarkkaa tietoa Musta kirja antaa — sitä paitsi Mustista kirjoista on olemassa monenlaisia versioita. Itselläni on kolme ja kaikki ovat erilaisia. Asian selvittäminen syvällisemmin edellyttää tarkempaa tutkimusta ja käyntejä arkistossa — kaikki data ei löydy kotoa käsin nojatuolissa istumalla ja nettiä selaten :) Se on totta, että Mustan kirjan sisältämä piirustus on monessa mielessä aina suurpiirteinen ja koko sarjan kannalta vain viitteellinen — piirustus esittää vain osaa numerosarjaan kuuluneista vaunuista. Tämän voi havaita vaunujen numerokohtaisista mitoista. Sellaistakin on havaittavissa, että piirustus on numerosarjan kannalta jopa virheellinen. Vaunujen rakenteellisia eroja tarkemmin havainnollistamaan tarvitaan konepajapiirustukset. 1920-luvulla käyttöön tulleessa (en muista ulkoa vuosilukua, mutta tästä on olemassa määräys) vaunukortistossa on esitetty tarkempia vaunuyksilöitä koskevia tietoja. Alkuperäisen kuvan suurentaminen paljastaa, että kuvassa näkyvän vaunun katon korjausvuosi on 1924. Kuvan Gav-vaunun päädyn rakenne muistuttaa vanhojen G-vaunujen päätyjen rakenteita. G- ja Ga-vaunujahan rakennettiin Gd-sarjaan (Ko. 28/1930). Tosin en tiedä millä tavalla. Asiaa on havainnollistettu piirustuksessa 501/93. Toisaalta tällaista päätyrakennetta käytettiin vielä puisilla pystytolpilla varustetuissa Gb-vaunuissa. Olisin lähes valmis väittämään sen olleen puisilla pystyillä varustettujen Gd- ja Gb-vaunujen vakiorakenteena. En voi kuitenkaan väittää näin, koska en ole nähnyt kaikista kyseistä rakennetta noudattavista vaunuista päätykuvia. Asiaa kannattanee kuitenkin tutkia. |
|
| 17.10.2017 10:24 | Kurt Ristniemi: | Pelkästään Mustan kirjan antaman tiedon perusteella ei voida todeta, että Gav-sarjaan oli numeroitu Gd-vaunuja. Se voidaan todeta, että samalla kuvalla on kuvitettu sekä Gd- että Gav-sarjan vaunuja (v. 1941). Mutta kun kun vertaa saman kuvan alle listattujen Gd- ja Gav-vaunujen mittoja, ne eivät täsmää. On perin mahdollista, että on käytetty samaa kuvaa, koska se on 'riittävän oikeannäköinen'. Tähän mennessä esillä oleen tiedon valossa Mustan kirjan perusteella ei voida sen enempää todistaa, että Gd-vaunuja oli numeroitu Gav-sarjaan kuin sitä, että Gd-vaunuja ei olllut numeroitu Gav-sarjaan. Arkistoista se totuus löytyy, jos löytyy, siitä olemme yhtä mieltä: Pelkästään vaunukuvastoista totuus ei löydy. - Tosin kotoakin voi kirjahyllyn muutamastakin hyllymetrillisestä löytyä yhtä jos toistakin siinä nojatuolissa selailtavaksi. Ilman lähdekritiiikiä, avointa mieltä, epävarmuuden hyväksyntää ja jopa epäilevää mieltä tutkimus ei ole - eikä voi olla - luotettavaa. Vaunukuvastot ovat arvokas lähde, mutta niissä ei ole koko totuus. |
|
| 17.10.2017 10:33 | Petri Sallinen: | Näinhän se on — vaunukuvastot heittävät asian lähinnä oikealle hehtaarille. Ne antavat viitteitä niin kauan kuin muutakaan parempaa tietoa ei ole. Ne antavat myös mahdollisuuksia jatkotutkimukselle. Niin kuin aikaisemmin jo totesin, ei Mustan kirjan piirustus esitä kuin osaa sarjaan kuuluneista vaunuista. Ei tarvitse katsoa kuin yksilöiden pyörästöjen mittoja, niin kaikki eivät täsmää piirustuksen mittojen kanssa. Pari suoranaista virhettäkin on vuosien varrella paljastunut piirustustusten ja numerotietojen osalta. Rautateiden historia ennen toista maailmansotaa sisältää runsaasti epävarmuuksia ja yllätyksiä — varsinkin vaunukaluston osalta. Eihän sitä ole tutkittu juuri lainkaan. Suurin osa tiedoista on yhä hajatietoja — juuri kun luulee löytäneensä loogisen päättelyketjun ilmaantuukin asioita, jotka kyseenalaistavat kokonaisuuden. Pintaahan tässä on vasta raapaistu — se "totuus" vielä antaa odottaa itseään pitkään. Kansallisarkistossa esimerkiksi tämä voisi olla mielenkiintoinen mappi (en ole ehtinyt sitä selata). Rautatiehallituksen koneosaston II arkisto / Kalustoa koskevat luettelot / Ba:1 Gd-vaunuluetteloita (1913-1934) |
|
| 17.10.2017 11:03 | Kurt Ristniemi: | Yksi asia tuli vielä mieleen: SVR tuskin laati piirustuksia - edes niitä kuvalaattapiirustuksia - venäläisistä vaunuista, ja siksi kenties käytti kuvastoissa Gav-vaunuista vaunun kanssa samannäköisiä valmiita suomalaisvaunujen kuvia. Mutta tämä on toki vain arvaus. Muutospiirustuksia varmaankin laadittiin, mutta niiden perusteella ei välttämättä kuvastopiirustuksia. - Taas arvaus. |
|
| 17.10.2017 13:05 | Petri Sallinen: | Jos haluaa etsiä dataa piirustuksista, niin silloin on hankittava konepajapiirustukset. En osaa sanoa, laadittiinko venäläisistä vaunuista piirustuksia — edes silloin, jos niihin tehtiin muutoksia. Tosin yllättävän monista aika marginaalisistakin asioista löytyy seikkaperäiset piirustukset, kuten Ggkk-sarjan hiivavaunun ovesta — yksittäinen vaunu, joka tehtiin muutostyönä T(o)-sarjan vaunusta. Piirustukset olivat tietty ohjeina osien rakentajille. Aika loogisesti voisi ajatella mainitsemallasi tavalla: Gav-vaunu ja Gd-vaunu näyttävät riittävän samanlaisilta, joten käytetään Gd-vaunun piirustusta esittämään Gav-vaunua Mustassa kirjassa. |
|
| 17.10.2017 14:59 | Antti Taina: | Vanhan tradition mukaan piirustuksen ainut luotettava informaatio on siinä mitä siihen on mitoitettu. Siinä mielessä "väärän" vaunun käyttäminen toisen vaunutyypin kuvalaattapiirustuksessa on periaatteessa täysin hyväksyttävää jos kuvaan merkityt mitat pitävät paikkansa. | |
| 17.10.2017 15:05 | Kurt Ristniemi: | Hyvä pointti. Kun Gav-vaunun sivulla esitetyn Gd-vaunun kuvan mitat eivät ole likikään samat kuin sivun vaunuluettelossa ilmoitetut mitat, niin Gd-vaunun kuvan käyttäminen Gav-vaunun kuvauksessa ei siis ole hyväksyttävää. Mutta tämä vahvistaa myös sitä käsitystä, että Gav-vaunun sivulle sijoitetun Gd-vaunun kuvan perusteella ei voi päätellä Gd-vaunuja numeroidun Gav-sarjaan, koska väärän vaunun kuvan käyttö on hyväksyttävää (jos vain mitat siis täsmäisivät). |
|
| 17.10.2017 15:38 | Antti Taina: | Niin, kuten sanoin; ainoastaan jos mitat pitävät paikkansa. Halusin nimenomaan kritisoida esim. mustan kirjan piirustusten liian kirjaimellista tulkintaa yleisemmällä tasolla. Hyvinkin viitteellisten ja graafisesti näennäisen virheellistenkin piirustusten käyttö on ollut ja on edelleen täysin hyväksyttävä ja normaali käytäntö - johon törmään päivittäin - mikäli (edelleenkin) ilmoitetut mittatiedot pitävät paikkansa. (Edellinen kommentti näytti ehtineen muuttua kirjoittaessani mutta kuitenkin) | |
| 17.10.2017 15:40 | Petri Sallinen: | Piirustuksen rooli Mustassa kirjassa lienee ollut rautatieammattilaisten kannalta olematon tai vain suuntaa-antava. Tarkemmat vaunukohtaiset tiedothan esitettiin vaunukorteissa ja varsinaista rakentamista varten oli konepajapiirustukset. Kohtuullisen paljon joihinkin Mustiin kirjoihin on kuitenkin tehty merkintöjä käsin, kun numerointia tai vaunujen ominaisuuksia on korjausten yhteydessä muutettu. Ehkä Musta kirja oli kätevä "käsikirja", josta osan perustiedoista sai nopeasti. Ei kai piirustuksen rooli ollut pelkästään tylsien luetteloiden graafinen elävöittäminen. Piirustuksen merkitys korostuu enemmän harrastajien tai pienoismallirakentajien keskuudessa, jotka haluaisivat tietää, miltä joku vaunu näytti edes likimain. Musta kirja voi siis tarjota hehtaarin, kunnes tarkempaa dataa löytyy — jos löytyy. Gav-vaunujen osalta Mustassa kirjassa piirustuksen mittojen ja luettelon numeeristen mittojen vastaavuus vaihtelee. Esim. 29501-29950 sarjan osalta 29 kappaleessa pyörästön pituus- ja vaunun pituusmitat vastaavat, kahdeksan vaunun osalta ne eivät vastaa (sarjaan ei ole luetteloitu muita vaunuja). Yhdessä listauksessa numeeriset arvot ja piirustuksen mitat taas eivät miltään osin vastaa jne. |
|
| 17.10.2017 19:10 | Kurt Ristniemi: | Tuossa edellä oli juttua myös venäläisvaunujen ulkopuolisista puisista runkotolpista. Yhden sellaisen vaunun kuvasi Ivan Timiriasew Helsingin asemalla vuonna 1914: https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005%3A000001kl Jos vaunu olisi jäänyt Tarton rauhassa Suomeen, se olisi vissiin numeroitu Gd-sarjaan. Sen kantavuus kun näkyy olleen 1 000 puutaa, eli 16 380 kiloa. Tosin kantavuus jää himpun verran ohjeesta, joka oli 16 500 kiloa. Joten olisiko se sittenkin joutunut 15 000 kiloisten Gav-sarjaan. |
|
| 17.10.2017 19:28 | Tuukka Ryyppö: | Viittaakohan linkkaamasi kuvan vaunun kyljessä oleva teksti "južn" sanaan "južnij", eli "eteläinen"? Jostain Odessan tienoilta olisi siis vaunu tullut. Ei ihan lyhyt matka. Vai olisiko aluemäärittely muuttunut Neuvostoliiton myötä? | |
| 17.10.2017 20:51 | Heikki Kannosto: | Uskaltaako kukaan veikata (tai tietääkö joku) minkä värinen tuo Kurtin linkittämän kuvan vaunu ja sen merkinnät olivat? Ovatko itänaapurin laatikkovaunut aina olleet punaruskeita 1970-luvun tapaan? | |
| 17.10.2017 21:22 | Petri Sallinen: | Vaunukortteja ja Mustaa kirjaa sivutaan pitkänpuoleisessa kuvauksessa vaunukorttijärjestelmästä. Tässä joitakin otteita. Vaunukortit otettiin käyttöön määräyksellä Ko. 765/1922. "Tarkkojen tietojen saamiseksi vaunustosta on otettu käyttöön korttijärjestelmä, jossa kustakin vaunusta on laadittu tilastokortti." Kortit sisältävät erilaista tietoa jokaisesta vaunusta, kuten mittoja, vaunun "aineslajin" (=puu tai rauta), taaran, kuormituksen, jarrulaitteet, lämmityksen, valaistuksen jne. "...korttiin on merkittävä, milloin vaunu otettiin liikenteeseen, missä ja milloin se on uudestirakennettu, jos vaunulle on annettu uusi numero, myöskin vaunun aikaisempi numero"..."muistustussarakkeeseen merkitään erityislaitteet, kuten W.C.". Vaunut mitattiin. "Sittenkuin vaunu on mitattu ja kaikki vaunukorttiin merkittävä otettu huomioon, on aluskehykseen korjattu-sanan alle maalattava punainen viiva". [Tässä pienoismallirakentajille huomioitavaa :)] Ko. 759/1927 jatkaa vaunukorttijärjestelmästä seuraavasti: "Vaunukortit on tarkistettava siten, että vuosittain täydennetyssä "Valtionrautateiden vaunut" [=Musta kirja] -nimisessä julkaisussa olevat tiedot, jotka pääasiallisesti on laadittu saapuneitten vaunukorttien perusteella, vaunujen määräaikaisissa suurissa tarkastuksissa verrataan tarkastuksenalaisena olevaan vaunuun. Jos tällöin huomataan virheellisyyksiä joko vaunun mittoihin, sisustukseen tahi varustukseen nähden, on kyseellisestä vaunusta lähetettävä uusi kortti, samoinkuin siinäkin tapauksessa, ettei vaunun numeroa ollenkaan ole sanotussa julkaisussa."..... [Tämän perusteella Mustan kirjan julkaisu olisi siis alkanut vuonna 1927]. ... "On myöskin tarkastettava, onko vaununkuva [=Mustan kirjan sisältämä vaunukohtainen piirustus] joka suhteessa todellisuuden mukainen sekä ilmoitettava, missä suhteessa kuva on virheellinen, mahdollisesti viitaten johonkin toiseen, oikeaan kuvaan. Koska vaunujen mitat monessa tapauksessa ovat merkityt asianomaisista piirustuksista, voi kyllä sattua pienehköjä eroavaisuuksia vaunumittoihin nähden, eikä siis tarvitse laatia uusia kortteja, jos mitoissa huomataan vain pienempiä muutamien senttimetrien eroavaisuuksia."... ..."Uudet kortit kirjoitetaan paitsi aina silloin, kun jokin muutos on vaunuihin tehty vaikkapa vain vaunun sarjamerkki on muutettu.".... ..."Koska tämä tarkastus tuottaa toivotun tuloksen ainoastaan siinä tapauksessa, että työ suoritetaan suurella huolella, on asianomaisille annettava tarkat ohjeet, millä tavoin mittaaminen on suoritettava ja miten kortit on kirjoitettava. Kortit on kuukauden 1. päivänä lähetettävä konetoimistoon.". Mitä ilmeisimmin tarkin vaunukohtainen tieto on vanhoissa vaunukorteissa. |
|
| 18.10.2017 07:42 | Kurt Ristniemi: | Eiköhän tuo Timiriasewin kuvaama venäläisvaunu 'punainen' ollut. Rautatiehallituksen kiertokirjeestä N:o 45/2978, 5.10.1921 käy ilmi, että venäläisvaunut eivät olleet ainakaan tummanvihreitä: "Sittenkuin on päätetty uudestimaalata, litteroida ja uudestinumeroida sekä varustaa täydellisillä ilmajohtoputkilla maassa olevat entiset venäläiset tavaravaunut, maalataan mainitut katetut ja avonaiset tavaravaunut tummanvihreiksi..." Tummanvihreä oli autonomian aikana Suomen kotimaanliikenteen väri. Yhdysliikennevaunut (Gb, myöh Gd) olivat 'punaisia'. Ja eiköhän niiden värimääräys Venäjältä tullut. Lisää muotokehikoltaan puisia (siis pystytolpat puuta) venäläisvaunuja on kuvassa http://vaunut.org/kuva/122226 vierellään SVR:n puumuotokehikkoinen Gd. |
|
| 18.10.2017 08:06 | Kurt Ristniemi: | Hyvää tietoa vaunukorteista, eli tilastokorteista, kiitoksia. Tuo 'korjattu'-sanan alle maalattava punainen viiva oli ainakin minulle uutta tietoa. Todellakin oiva yksityiskohta mallinrakentajille. Vielä kun löytyisi tieto, milloin tuo merkintä jäi pois, niin tiettyä aikakautta mallintavat voisivat olla sen suhteen turvallisin mielin. Mustan kirjan ensi-ilmestymisen ajankohdan määrittämisen suhteen olisin varovaisempi. Ko. 759/1927:n perusteella voidaan varmuudella todeta, että Musta kirja julkaistiin viimeistään vuonna 1927. Mutta on mahdollista, että sitä oli jo julkaistu kenties muutamankin vuoden ajan, ja vuonna 1927 havaittiin tarpeelliseksi ohjeistaa tietojen tarkistaminen. Kuten tiedetään, ohjeita ei aina noudatettu ja rautatiehallitus, koneosasto tms. joutui tämän tästä muistuttamaan samoista asioista. Mutta ymmärsinkö oikein, että jos Mustan kirjan ja tarkastettavana olevan vaunun välillä havaittiin eroa, piti lähettää (konetoimistoon?) uusi vaunukortti (jonka perustella koneosasto sitten päivitti Mustaa kirjaa)? - Tuntuu jotenkin epäloogiselta tai kummalliselta, sillä tottahan vanhan (vaunu)kortin tiedot olivat oikein, ja vika oli Mustasa kirjassa. Miksi siis uusi kortti? |
|
| 18.10.2017 09:31 | Petri Sallinen: | En tunne tarkemmin vaunukorttijärjestelmää. Ko. 765/1922 on melko laaja asiakirja, mutta se keskittyy pääasiallisesti esittelemään kortteihin tallennettavia tietoja ja sitä, miten tiedot kortteihin tallennetaan. Kahden asiaa käsittelevän määräyksen perusteella ilmeisesti kortiston ylläpito tapahtui vaunukorjaamoissa ja konepajoilla ja ne koostettiin Mustaksi kirjaksi koneosastolla/konetoimistossa. Se jää avoimeksi, oliko kaikilla kaikilla vaunukorjaamoilla ja konepajoilla kattavat valtakunnalliset kortistot. Vain tavaravaunut muutamia poikkeuksia lukuunottamatta olivat "kaikkien yhteisiä", muilla vaunuilla oli määrätty kotiasema vuoteen 1958 asti. Vastasivatko kotiasemat pääsääntöisesti omien vaunujensa tilastoinnista — en tiedä. Jos näin tapahtui, niin toimittiko koneosasto kyseiset kortit muille konepajoille ja vaunukorjaamoille — en tiedä. Miten tavaravaunujen kortistointi oli järjestetty käytännössä — en tiedä. Korjattu-sanan alle maalattu punainen viiva vaunussa ainakin kertoi sen, että vaunu oli mitattu ja kortistoitu, eli tällä vältettiin päällekäiset kortistointioperaatiot. En myöskäään tiedä, milloin vaunukorteista luovuttiin. Ilmeisen myöhään, koska kortistoja on päätynyt myös harrastajille. Niitä pitäisi olla myös Rautatiemuseossa. Tämänhetkisen dokumentteihin perustuvan tiedon valossa Mustan kirjan julkaiseminen alkoi (viimeistään) vuonna 1927. Tulkintaa voidaan muuttaa sen jälkeen, kun aiheesta löytyy uusi ajankohtaa tarkentava dokumentti. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin "jos lehmällä olisi siivet, niin lehmä osaisi lentää" -tyyppistä spekulaatiota halutaan välttää ja perustaa tulkinnat vain dokumentteihin. Yritän toimia tämä asia kirkkaasti mielessäni :) |