27.10.2017 / Suomi
27.10.2017 Dr15:n ohjaamo.
Kommentit
| 28.10.2017 22:06 | Martti Vuorikoski: | Komee on ollu ja nyky-aikainen. | |
| 28.10.2017 22:43 | Ari-Pekka Lanne: | Samaa olen kanssa kattellut; tästä ja aiheesta aiemmin nähdyistä kuvista. »Saksalainen standardiohjaamo.» Tässä on todellakin saavutettu avaruuden tuntu; eli ei aivan aiheettomasti ole muokattu Hurun nokkaa uusiksi. Kyllä ehdottomasti tuota Bremsheytä kelpaisi kulutella. Käsinojatkin. Dr15:lle on tarjottu ainakin lempinimiä »Super-Huru» ja »Iso-Huru». Pahoittelut tosikkomaisuuteen taipuvaisille harrastajille, mutta minusta myös »Amis-Huru» puolustaisi paikkaansa tämän koeveturin käheästä värityksestä johtuen. Suomen veturi osa 2 -kirjassa kerrotaan s. 36: »Moottoriton veturi on toistaiseksi säilytetty mahdollista museointia varten.» Niinpä kyselin 2000-luvun alussa eräältä rautatieherralta tämän veturin kohtalosta. Vastaukseksi sain kuulla, että ajatus tämän museoinnista oli »vain rautatieharrastajien päähänpinttymä». Dr15:n Wärtsilä Vaasa 12V22 -meridieseli sen sijaan taitaa olla edelleen tallessa välillä m/s Kristina Reginan nimelläkin seilanneen m/s Boren ( http://vaunut.org/kuva/85997 ) konehuoneessa toisena pääkoneena? |
|
| 29.10.2017 18:40 | Petri Nummijoki: | Dr15-veturin painoksi ilmoitetaan 120 t. Lieneekö se sitten tarkka vain pyöristetty lukema? Joka tapauksessa alkuperäisvarustuksessa olevan Hr12-veturin painoksi ilmoitetaan lähteestä riippuen 121,8-122,5 t. Jos syöttövesisäiliöt olisivat tyhjät, kevenisi paino 3,5 t eli lukemaan 118,3-119 t. On vähän harhaanjohtavaa väittää Dr15-veturia isommaksi, kun alkuperäinen Dr12/Hr12 oli ainakin painon puolesta hyvinkin tarkkaan saman kokoinen. | |
| 29.10.2017 21:41 | Mikko Nyman: | Hyvä pointti Petriltä, joskin olihan Super-Hurun oikeastaan kaikki muut kuin massa-arvot aivan eri suuruusluokkaa kuin sen pikku-isoveljellään, vai pitäisikö tässä yhteydessä käyttää termiä ”serkullaan”? Dr12:ta Super-Hurussa ei kai juuri ajomoottoreita, telejä ja koppaa lukuun ottamatta ollut. | |
| 30.10.2017 06:44 | Juhana Nordlund: | Käsite iso viittaa ymmärrettävästi hyvin usein kokoon ja sen myötä helposti massaankin, mutta voi se tietenkin viitata aivan muuhunkin. Kerran kysyin yhdeltä tutulta raitiovaununkuljettajalta, miksi Iso-Valmet (RM3-moottorivaunu) on juuri ISO-Valmet, vaikka Pikku-Valmetiksi kutsuttu RM1 näyttää jonkin verran massiivisemmalta (vaikka ei ehkä oikeasti ole yhtään sen järeämpi). Vastaus oli se, että Isossa-Valmetissa on suurempi moottorien suorituskyky (tehoarvot kW:issa ilmoitetaan kyllä ainakin SRS:n tietokannoissa samoiksi RM1:n kanssa). Ei siis viitattu itse kulkuneuvon suuruuteen vaan moottorien suoritusominaisuuksien eroon. | |
| 30.10.2017 14:41 | Petri Nummijoki: | Oliko tässä jotain muuta isompaa Hr12/Dr12-veturiin verrattuna, kuin teho, ääni ja ohjaamo? Sallittu nopeus oli 140 km/h mutta viimeisen tilauserän Hr12/Dr12-vetureissa (2232-2241) oli jo alun perin "suurnopeustelit" ja rakenteellinen nopeus 140 km/h, vaikka sitä ei maalattu vetureiden kylkeen. |