??.??.1988 / Pasila
??.??.1988 Tämä lienee tunnistettavista helpoin, varmaan Pasilan ja Käpylän väliltä.
Kommentit
| 06.11.2017 11:36 | Teppo Niemi: | Siitähän tämä on. Ja juna on Pietarista tuleva Repin. | |
| 06.11.2017 11:42 | Mikko Nyman: | Milloin Pasilan järjestelyopastin sai väistyä tästä ASTL 5:n kupeesta? Pasilan laskumäessä järjestelyopastin toki oli loppuun asti. | |
| 06.11.2017 11:49 | Timo Humalisto: | Sirkusvaunuja? | |
| 06.11.2017 12:17 | Tuukka Ryyppö: | Ei, ihan tavallisia neuvostoliittolaisia vaunuja. Tavalliset matkustajat kyydissään. | |
| 06.11.2017 20:38 | Eljas Pölhö: | Olivatko Neuvostoliittoon menneet ja sieltä tulleet junat näin pitkiä säännöllisesti? Vrt. myös sarjan toinen kuva. | |
| 06.11.2017 21:51 | Rainer Silfverberg: | Olivat ne 1980-luvun lopussa melko pitkiä. | |
| 06.11.2017 21:58 | Jorma Rauhala: | Tämähän on lyhyt. 7 v. | |
| 06.11.2017 22:15 | Petri Nummijoki: | Eljas varmaan tarkoittaa sitä, että 60-luvulla Neuvostoliittoon kulki yksi matkustajajuna päivässä ja siinä vaunuja 3-6 kpl, josta 2 kpl postivaunuja eli matkustajaosastolle jäi 1-4 vaunua. Siihen verrattuna kuvassakin näkyvä juna on pitkä. Mutta minulla on mielikuva, että Repinille 8 vaunua oli kesäaikana tyypillinen lukema 80-luvulla ja Tolstoi oli muutamaa vaunua pidempi eli hyvinkin 12-vaunuinen, kuten sarjan toisessa kuvassa. Sanoisin siis, että nämä ovat normaalimittaisia kuvausajankohta huomioiden. Itse asiassa Tolstoi oli minusta johonkin aikaan (ehkä 90-luvun alkupuolella) noin 15-vaunuinenkin usein ja silloin Sr1-parilla vedetty. |
|
| 06.11.2017 22:17 | Rainer Silfverberg: | Tähän täytyy selityksenä lisätä että junia oli vain 2 kpl/päivä ja se pidempi meni vain Moskovaan, jossa ei ollut ollenkaan istumavaunuja, kun taas Leningradin päiväjunassa oli istumavaunujen lisäksi makuuvaunuja ykkösluokan matkustajille joka lisäsi pituutta. Juna oli luonnollinen valinta tavalliselle tallaajille ja jopa liikemiehille siiihen aikaan, henkilöautoilla matkailu oli vaihtoehto vain tosiseikkailijoille, bussit tosivotkaturisteille ja lentämisen pullonkaulana olivat hankalat yhteydet Moskovan ja Leningradin päässä lentokenttien ja keskustan välillä. | |
| 06.11.2017 22:45 | Tuukka Ryyppö: | Kai nyt Moskovankin juna Leningradissa pysähtyi kuten nykyäänkin? Laatokan asema toki on niin uuden näköinen, että sitä ei ainakaan nykymuodossaan liene voinut olla vielä Neuvostoliiton aikaan, mutta kun kuitenkin Leningradin laitakaupungista mennään läpi eikä vain ympäri, niin kai siellä pysähtyäkin on kannattanut? Nykyäänhän Tolstoi pysähtyy Pietarissa Laatokan asemalla keskiyön jälkeen. Vuonna 2007 pysähdysaika oli kello 1:40 paikallista aikaa - ja sitten oli kiire ehtiä Nevan toiselle puolelle sillan yli ennen sen avautumista. | |
| 06.11.2017 22:54 | Rainer Silfverberg: | Tolstoilla oli ennenkun ns Laatokan asema valmistui pysähdys Leningradin kehäradan jollain lähijuna-asemalla mutta Suomesta tulevat matkustajat eivät saaneet jäädä pois kyydistä tai nousta kyytiin siellä. Tolstoilla oli myös yhteen aikaan kotimaan liikenteen vaunuja pelkästään neuvostokansalaisille Viipurin ja Moskovan välillä. Saattoi olla että niiden vaunujen matkustajat saivat matkustaa myös Leningradiin sillä junalla. | |
| 06.11.2017 23:03 | Jouni Hytönen: | Viipuri-Moskova-vaunuja on ollut vielä tällä vuosikymmenelläkin ainakin ennen nykyistä vaunukalustoa ja EP20-vetureita. Aivan tämän päivän tilannetta en tiedä. Ei kai mikään olisi estänyt suomalaisenkaan ostaa Viipuri-Moskova-lippua Viipurin vaunuryhmään? Joskus vuonna 2006 mietin tätä vaihtoehtoa köyhänä opiskelijana, niihin aikoihin hintaero oli melkoinen verrattuna vaikkapa Vainikkala-Moskova-lippuun. Hieman myöhemmin hintaero poistui. | |
| 06.11.2017 23:30 | Jorma Rauhala: | Kyllähän Tolstoi-nimijunaan on edelleenkin paikallismatkustajille omat makuuvaunut Viipuri-Moskova. Olisihan se jo ihme ja kumma, että maan rataverkolla kulkee matkustajajuna, johon eivät sen kansalaiset pääsisi! Suomessa on nykyään omat kotitekoiset "erityisolosuhteet" tässäkin kohtaa. Olen ihan itse omakohtaisesti matkustanut SZD:n makuuvaunussa Kekkosen tasavallan aikaan n. 1972 Vainikkalasta Kouvolaan VR:n lipulla ja neuvostovaunussa. Kouvolassa siirryin kyllä junaan liitettyyn VR:n vaunustoon, kun loppumatkalle Hesaan tehtiin sekarunko VR&SZD. Oi aikoja! Oli mukavampi matkata kuitenkin Eit:n lepotuolissa kuin VEm:n matressilla. | |
| 07.11.2017 14:05 | Jouni Hytönen: | Laatokan aseman tienoilla oli ennen sen rakentamista liikennepaikka nimeltä Datša Dolgorukova (Дача Долгорукова). Kielitaito ei riitä täysin ymmärtämään esimerkiksi tätä venäjänkielisen Wikipedian selvitystä nimiasiasta, mutta ymmärtäisin tämän niin, että vanha nimi on edelleen teknisesti käytössä ja Laatokan asema on ikään kuin kaupallinen nimi. "В контексте организации пассажирских перевозок для станции используется название Санкт-Петербург-Ладожский (С-ПЕТ-ЛАД), при этом название Дача Долгорукова не упразднялось и фигурирует, например, в тарифном руководстве. 16 октября 2017 года здание железнодорожной станции «Дача Долгорукова» распоряжением КГИОП Санкт-Петербурга № 472-р включено в единый государственный реестр в качестве объекта культурного наследия регионального значения." |