??.??.1984 / Piikkiö

??.??.1984 Dm9+Dm9+Dm8, viimeisenä 5014. Tämä on varmaan takapää, kun ei ole ajovaloja. Juku asema, mutta mikä?

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Piikkiö (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: Frank Stenvall (Lisännyt: Eljas Pölhö)
Kuvasarja: Tunnistettavia
Lisätty: 06.11.2017 20:28

Moottorivaunu
Dm8: 5014
Dm9:

Junatyyppi
P:

Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

06.11.2017 20:38	Tapio Arvola:	Piikkiöltä näyttää. Turkuun päin menossa, takapää siis lähimpänä.
06.11.2017 22:03	:	Kyllä, takana näkyy nykyinen Piikkiö Works Oy. https://www.google.fi/maps/@60.4224458,2​2.5118733,3a,70.5y,325.9h,85.83t/data=!3​m6!1e1!3m4!1sbj_0OeNmEqOWQZqp_vEkNQ!2e0!​7i13312!8i6656?hl=fi
01.02.2022 20:14	Harri Pesonen:	Porkkanassa 120 km/h pohjassa :D https://www.youtube.com/watch?v=fkksYWBH​GqU
01.02.2022 21:40	Mikko Herpman:	Olisikohan mennyt 140 km/h jos toinenkin moottori olisi ollut käynnissä...
01.02.2022 23:27	Rainer Silfverberg:	Toinenkin moottori? Tuli mieleen, kerran kuulin yhdeltä työkaverilta tällaisen tosijutun, hän oli matkustamassa junalla ja yhtäkkiä juna pysähtyi jossain keskellä metsää. Kesti aika kauan, sitten konduktööri kuulutti, etttä joudumme odottamaan jonkun aikaa vielä, mutta olkaa onnellisia että ette istu lentokoneessa, koska molemmat moottorit sammui!
02.02.2022 07:45	Teppo Niemi:	Toisen, saman junayksikön (Dm8+CEikv+Dm8) moottorivaunun moottorin kierroksethan ovat nolla. Normaali tyhjäkäynnnin kierrosluku oli 550 1/min. Ja kun tutkii vielä ajopöydällä näkyvääviikkovaroitusta, niin siitä päätellen tuo on kuvattu Tampereen ja Helsingin välillä, jossa tuolloin oli suurimpana sallittuna nopeutena juurikin 120 km/h.
02.02.2022 09:39	Rainer Silfverberg:	Oliko se tavallista että porkkanoiden toisen pään moottori oli sammutettu linja-ajossa? Ymmärrän että sillä mahdollisesti pyrittiin polttoainesäästöihin ja kuormituksen minimiomiseen, mutta pystyikö sen käynnistämään "lennosta" jos esim tuli ylämäki ja tehontarve kasvoi vai vaatiko uudelleenkäynnistys junan pysäyttämisen?
02.02.2022 09:52	Teppo Niemi:	Kyllä sen pystyi käynnistämään lennosta 'mäkistartilla' mutta silloin piti tietää tarkalleen kuinka se tehtiin. Käynnistyskahvan käyttö kun aiheutti aina hätäjarrutuksen ilman kiskojarrua.... Onpa jopa katsastusta suorittanut matkaneuvoja / vetokalustoasiantuntija tuota temppua hämmästellyt.... Ensin sammui takapää, kaveri lähti sinne ja sitten sammui myös etupää... Yllättäen takapää käynnistyi ja alkoi vetämään junaa.... Kaveri tuli etupäähän ja siellä sama homma.... Ja molemmat moottorit taas käytössä. Olisikohan tuossa takapään mootorissa ollut tyyppivika "vesipytty" ja jäähdytysnesteet vähissä.....
02.02.2022 10:41	Rainer Silfverberg:	Siis ei ollut normaalia että ajettiin toinen moottori sammutettuna? Ainakin muistan että talvella 1983-84 kun opiskelin Lappeenrannassa, ajettiin yksi pikajunapari Hki-Imatra-Hki porkkanalla, ja muutenhan se kulki kovaa, 140 km/h päärataosuuksilla, mutta välillä vauhti hyytyi ja alkoi kaiuttimista kuulua miehistön keskustelua että on "nestevajausta" ja milloin mitäkin ongelmaa. Juna kulki siis osan matkaa vajaalla teholla ja pisin myöhästyminen oli parin tunnin luokkaa. Porkkanaan kun ei pystynyt vaihtaa uutta "veturia" vaan piti yrittää jatkaa sillä. Yleensä kyseistä vuoroa yritti välttää mutta se oli se joka lähti perjantaina Lappeenrannasta heti tentin jälkeen. Porkkanan käyttöä tässä vuorossa kai perusteltiin sillä että se kulki joka tapauksessa kesäaikataulun olessa voimassa Savonlinnaan asti.
22.03.2023 04:21	Jouni Halinen:	Kari Suomalainen 60-luvun alkuvuosina: Olipa kerran pieni poika, jolla oli porkkana. Silloin tuli eräs iso poika ja sieppasi sen, mutta puraistuaan sitä iso poika huomasi, ettei oikeastaan välittänyt siitä, kun oli jo syönyt niin paljon karjalan piirakkaa. Niinpä hän antoi sen takaisin sanoen, että pidä porkkanas! Ja pieni poika tuli niin iloiseksi, että juhli tapausta vielä 10 vuoden kuluttua ja muisteli isoa poikaa suurella kiitollisuudella. Sen pituinen se! Nuorempi väki ei taida ymmärtää mistä tässä on kysymys?.
22.03.2023 06:35	Kari Haapakangas:	En taida olla tarpeeksi Jonne, koska ymmärsin hyvin mistä oli kysymys:)
22.03.2023 09:13	Petri Sallinen:	Hesari julkaisi sadun ja siihen liittyvän pilapiirroksen. Tämä seurauksena päätoimittaja joutui presidentti Kekkosen ja ulkoministeri Karjalaisen puhutteluun :)
22.03.2023 09:28	Timo Salo:	Nuorisolle: https://fi.wikipedia.org/wiki/Porkkalan_​palautus Tästä oman ymmärrykseni mukaan oli "puhe"? (Sekaantumista Suomen sisäpolitiikkaan. Siitä alkoi Kekkosen aika ja itse -54 syntyneenä luulin pitkään, ettei muunnimisiä presidenttejä voi ollakkaan!!! :-) )
22.03.2023 12:17	Juhani Katajisto:	Kesällä 1951 me pienemmät ja vähän isommat pojat lähdettiin kävelemään Pasilan ratapihan laidalta Rantaradan viertä tarkoituksena kävellä Porkkalaan, kun siitä kuuli niin paljon puhuttavan. Mikähän se semmoinen paikka on? Onneksi joku aikuinen tuli vastaan ja kysyi. Minnes pojat on matkalla. Ollaan menossa Porkkalaan. No ette te sinne jaksa kävellä paras kääntyä takaisin. Hyvä oli, että toteltiin häntä. Ehkä meitä innosti, kun tuolloin näki niitä isoja punatähtisiä venäläisiä höyryvetureita ja varsinkin niiden mahtipontiset "preeria vihellykset" olivat niin poikkeavia. Ihailtiin venäläisiä vetureita useamman kerran, kun lähtivät nousemaan Pasilan ratapihalta Rantaradalle viemään sotilasjunia Porkkalaan. Vuosi ja tämä kävely jäi siitä mieleen, kun mukana ollut isoveli ei enää seuraavana kesänä kuulunut perheeseemme.
22.03.2023 13:18	Jouni Halinen:	Tässä Karin alkuperäispiirros https://www.hs.fi/sunnuntai/art-20000027​91372.html Myös tästä suomalaiskuvasta nousi jättikohu 1958. Kari julkaisi suomettumista kritisoivan Volgan lautturit piirroksen vuonna 1958 Lontoossa poliittisten piirrosten näyttelyssä. Presidentti Urho Kekkonen pahoitteli piirrosta julkisesti Neuvostoliitolle. Mulle ei tule mieleen ketä ovat nuo kaksi suomalaismiekkosta oikeassa alanurkassa?. https://www.uusisuomi.fi/uutiset/tasta-s​uomalaiskuvasta-nousi-jattikohu-1958/5cd​32544-1b84-39b3-8b3d-933fcc369260
22.03.2023 13:51	Timo Salo:	Veikkaan sitä Olavi Honkaa ja Tuure Junnilaa...
22.03.2023 13:55	Jouni Halinen:	Alkuperäinen lja Repinin maalaus "Volgan lautturit" https://fi.wikipedia.org/wiki/Volgan_lau​tturit_%28maalaus%29
22.03.2023 14:02	Timo Salo:	Hups:http://palvipalvelu.blogspot.com/2015/10​/
22.03.2023 14:40	Kari Haapakangas:	Eivät ne ole suomalaispoliitikkoja, vaan läntisen maailman johtajia. Hrutsevhan huutaa heille: "hävetkää, imperialistit", joten ei siihen oikein voi suomalaispoliitikkoja kuvitella.
22.03.2023 14:47	Timo Salo:	Lue Kari tuo linkki, niin tiedät...
22.03.2023 14:57	Jouni Halinen:	Mä arvelin että he ovat Suomalaisia, koska ovat niin nöyristelevän näkoisiä, eivät halua edes katsoa tapahtumaa, eihän länsipoliitikkojen olisi tarvinnut näin käyttäytyä?.
22.03.2023 15:17	Jouni Halinen:	Näihin kuviin Karin ura Hesarissa päättyi, alkuun niitä julkaistiin, sitten tuli stoppi ja Kari sanoi itsensä irti samantien. https://www.youtube.com/watch?v=gWIUx-Ec​M1Q
22.03.2023 15:43	Erkki Nuutio:	Etummaisin herra on suuresti kunnioitettu Britannian Pääministeri Harold Macmillan. Tämä vieraili maassamme tukitoimien ajajana Talvisodan aikana ja virallisesti pääministerinä 60-luvun alkuvuosina. Hän vieraili mm. Valkeakoskella, jossa itsekin seurasin suuressa kansanjoukossa hänen autosaattueensa ohikulkua. Macmillanin muistelmissa 1939-1945 (The Blast of war) on pätevät kappaleet The Russian Thrust (s.13-27) ja The Winter War (s.28-59). Edellinen selvittää itsenäisyytemme alkuvuosia ja jälkimmäinen itse sotaa. Kappaleessa The New Allies Macmillan esittää (s.146) laajan pahoittelun Suomen menetyksistä ja Baltian tuhosta 1941-1945, joka alkoi: So it came about that, in December 194§1, to my great sorrow, Britain declared War on Finland. I have always thought that this was an error. .... Toinen kokonaamallinen herra etualalla on joko presidentti Dwight Eisenhower tai ulkoministeri John Foster Dulles (joka ei suostunut lähettämään onnittelusähkettä presidentti Kekkoselle tämän astuessa tehtäväänsä vuonna 1956).
22.03.2023 19:55	Esa J. Rintamäki:	Herra Erkki, oikeanpuoleinen alanurkan hattupääherra on "Ike" Eisenhower (kaksi kautta USA:n presidenttinä 1950-luvulla). Oli meinaan sotasankari, joka oli johtavana sieluna Normandian maihinnousussa 1944.
22.03.2023 20:28	Timo Salo:	Noita linkkejä on vissiin turha tänne laittaa, kun kukaan ei niitä lue! Nytkin tuossa Visavuoren museonjohtaja Päivi Myllylän blogissa kerrotaan keitä nuo ulkomaan ihmettelijät on tuossa Volgan Lautturit-piirroksessa... :-(
22.03.2023 20:47	Jouni Halinen:	Timo älä nyt hermostu. Kyllähän linkki "tiedon luokse" on aina hieno juttu, varsinkin jos se luotettava, niin kuin nyt on. Sen olen itsekkin joskus huomannut että joskus leukoja lonksutellaan aivan turhaan, asia on jo kerrottu edellisissä kommenteissa (tai niiden linkissä). Sen verran olisit voinut laittaa hups herrat ovat xx ja cc + linkki
23.03.2023 09:14	Erkki Nuutio:	Täydennetään vielä että Macmillanin valtiovierailu Suomeen tapahtui 8.1963. Isantä oli tietysti Kekkonen ja Valkeakoskella isäntä oli tietysti Juuso Walden. Suomi ei ollut suomettunut 50- ja 60-luvuilla. Kekkosen kanssakäyminen neuvostojohdon kanssa tapahtui lähinnä Suomen talousetujen ja -tarpeiden vuoksi sekä Suomen turvaamiseksi neuvostouhkaa vastaan. Kekkosen kaveeraus etenkin Hrustsovin kanssa tähtäsi Karjalan palautukseen. Muun bolsevikkijohdon tietäen se toki oli epärealistista. Koiviston aikana se tuli mahdolliseksi. Tämä ei uskaltanut tarttua Venäjän hallituksen esittämään tarjoukseen.
23.03.2023 09:50	Petri Nummijoki:	Kyllähän Kekkosen toiminta yöpakkasten aikaan 1958 tai vuoden 1961 noottikriisissä palveli Kekkosen omaa henkilökohtaista etua. Vaikea nähdä, että Suomen etua olisi palvellut, kun Neuvostoliittolle käytännössä taattiin tästä eteenpäin veto-oikeus Suomen hallituksen kokoonpanoihin ja presidentinvaalien ehdokasasetteluun. Jos sitten katsotaan, mitä Ukrainassa tällä hetkellä tapahtuu niin en osaisi nähdä suurena virheenä, ettei Koivisto innostunut ajatuksesta Karjalan palauttamiseen. Tuskin siihen olisi ollut 1990-luvun alkupuolella edes varaa, kun Suomen talous oli muutenkin konkurssin partaalla.
23.03.2023 10:21	Petri Sallinen:	Aika yleisesti suomettumisen ajan tulkitaan käynnistyneen Kekkosen ensimmäisestä presidenttikaudesta ja jatkuneen Neuvostoliiton hajoamiseen asti. Oliko Kekkonen pelkästään reaalipoliitikko vai oliko mukana myös henkilökohtaisia intressejä — en tiedä. YYA-sopimus itsessään oli jo yksi suomettumisen muoto, samoin Neuvostoliiton mahdollisuudet vaikuttaa Suomen sisäpolitiikkaan ja määritellä hallituskelpoiset puolueet. Vaikutus ulottui myös Suomen ja NL:n väliseen kauppaan, joka oli hyvinkin politisoitunutta. Suomettumiselle on helppo naureskella jälkikäteen ja ihmetellä, miksi siihen suostuttiin. Oliko se kuitenkin keino selvitä hengissä ja itsenäisenä suurvallan kyljessä — tässä on jälkiviisaille tehtävää.
23.03.2023 12:10	Petri Nummijoki:	Paasikivi uskalsi kuitenkin nimittää hallituksia, jotka eivät olleet Neuvostoliitolle mieluisimpia vaihtoehtoja eikä myöskään vetänyt omilta hallituksiltaan tilaisuuden tullen mattoa alta. Olennainen kysymys suomettumisen kannalta onkin, miksi 1958-1981 olisi ollut välttämätöntä harjoittaa pidemmälle menevää myöntyväisyyspolittiikkaa, kuin 1940-luvulla ja 1950-luvun alkupuolella? Kaiken järjen mukaan Neuvostoliitolla oli kuitenkin vähemmän painostuskeinoja, kun sotakorvaukset oli jo maksettu, Porkkala saatu takaisin, Suomen kansainvälinen asema parantunut eikä elintason kasvun myötä sisäisen epävakauden uhka enää kovinkaan korkea.
23.03.2023 12:44	Erkki Nuutio:	NL:n edustajien (kuten ns. kotiryssät) jatkuva myyräntyö alkoi tehota kun poliitikot havaitsivat että joustavamman politiikan edustajien syytökset "neuvostovastaisuudesta" työnsivät periaatteellisimmat poliitikot syrjään ja pahimmillaan "valtakunnankiroukseen" (Tanner, Junnila, Ehrnrooth jne.). Kirouksesta saattoi vapautua vain täydellisellä nöyrtymisellä ja toistuvilla katumisharjoituksilla ja -matkoilla (kuten Leskinen). SDP:n osalta täydellinen antautuminen tapahtui kun Tanner saatiin lopullisesti sivuun. Siitä lähtien puolue tuotti suomettumisen puhtaimpia monumentteja (kuten Sorsa). Lopuksi kaikki peliin taipumattomat poliitikot olivat sivussa merkittävistä tehtävistä ja palkkioviroista ja enintään sirpalepuolueissa.
23.03.2023 14:50	Esa J. Rintamäki:	Muistettakoon, kuinka Neuvostoliiton suurlähetystön virkamies sekaantui metallityöläisten kolme kuukautta kestäneeseen lakkoon vuonna 1971. Kyseinen "toverinrakastaja" kuitenkin kärysi ja pistettiin rapsakasti Moskovan-junaan pelkällä menolipulla varustettuna. Jannu innostui leikkimään vallankumouspelastussaarnaajaa... Mitä Karjalan palauttamiseen tulee, niin sillähän olisi ollut aivan valtava boostaava vaikutus työllistämiseen. Oliko Koivisto tässä tapauksessa nero vai hylkiö, riippuu katsantokannasta. Tuolloisen laman aikana oikeistolaisimmat pellet riemuitsivat siitä, kuinka ay - liikkeen valtaa nyt murennetaan! Siinä mielessä lama tuli erityisen toivottuna. Tiedä sitten, kuinka olisikaan käynyt mikäli Työreformi-Ahon/Rahanpalvoja-Viinasen hallituksen tilalla olisi ollut edes vähän sydämellisempiä ihmisiä! Nähdäkseni Koivistolla ei kovin montaa vaihtoaehtoa ollut...? Herra Erkin kommentin viimeinen kappale on kovin kovasti totta. Silti selviydyimme siitäkin ajasta!
23.03.2023 15:12	Kari Haapakangas:	Sydämellisempiä, siis hölmömpiäkö? Pankkikriisin olisi voinut hoitaa paremminkin, mutta konstit olivat vähän vähissä. Oman lusikkansa pani soppaan oppositiokin, joka halusi kerätä fyffet talteen käytännössä arvottomasta STS-pankista. Siksi pankeille tuli annettua se kuuluisa avoin piikki. Ahon hallituksen aikana päästiin eroon niin sanotuista määrävähemmistösäännöistä (miltei jokainen menoleikkaus oli estettävissä määrävähemmistöllä), mutta ei SDP & co niistä ilmaiseksi luopunut! Varsinaiset isot leikkaukset tehtiinkin sitten suurten sydämien Lipponen I & II -hallituksissa. Onneksi meillä oli välillä Sipilänkin hallitus, ettei vasemman laidan tarvitse kansaa pelotella enää Aholla...
23.03.2023 15:40	Petri Sallinen:	Karjalan palauttamista koskevan keskustelun yhteydessä energiatoimialalla laskettiin se, mikä maksaisi korjata alueen sähkö-, kaukolämpö-, vesi- ja viemäriverkot ynnä energiantuotantojärjestelmä. Kokemusta ja tietoa oli, koska em. infraa oli ehditty saneerata suomalaisvoimin alihankintatöinä Neuvostoliitossa. Lopputulema oli, että Suomen kansallisuusvarallisuus ei olisi puuhaan riittänyt. Tämän lisäksi olisi pitänyt investoida muuhun infraan: maanteihin, rautateihin ja tietoliikenneverkkoihin kiinteistöistä puhumattakaan.
23.03.2023 15:47	Jouni Halinen:	Ensinnäkin eikö olisi fiksua siirtää tämä setti keskustelun puolelle vaikka nimellä ”suomettumisen aika”?. Olisko jo mahdollista saada ”sivuraide” takaisin elävien kirjoille?, tuleeko puoltoääniä?. Hommahan voisi mennä niin että perättäisiä kommentteja tehdään muokkaamalla edellistä ja uusi aloitetaan vasta sen jälkeen kuin joku muu on lisännyt kommenttinsa, näin keskustelun etusivu pysyy siistinä. Puoltoääniä?. Törmäsin tähän pro gradu työhön jokunen aika sitten, se tuntui mielenkiintoiselta joten lukaisin sen. Asian ytimessä on se, että miten kommarit onnistuivat hukkaamaan rahansa (100:milj mummoja). Koko porukasta käytetään tekstissä nimitystä KD-leiri, siihen kuului suuri määrä yhdistyksiä, kirjapainoja ym muita osakeyhtiöitä. Pahimmassa vauhtivaiheessa 80-luvun jälkipuoliskolla leirin keskeinen taloudenhoitaja ajeli valkoisella kalliimman hintaluokan Mersulla. Kuinka korroosio eteni – ja vei Koitosta Koittoon. Suomen Kommunistisen Puolueen talouskriisiin 1981–84 johtanut kehitys, kriisin torjunta, torjujat ja seuraukset ”Hyvät toverit! Luokkataisteluun välittömästi liittyvä kysymys on taistelun rahoittaminen.” SKP:n Turun piirin edustaja Jorma Valtakari SKP:n IX edustajakokouksessa 1951 ”Käsitämme asiat hullusti, jos odotamme, että Nl maksaisi meille kaikesta mitä teemme.” Järjestösihteeri Martti Malmberg SKP:n puoluetoimikunnassa 4.6.1947 ”Hevoset ovat alue, josta kukaan ei osaa sanoa mitään varmaa.” Taloudenhoitaja Jorma Sorvari SKP:n keskuskomitealle kirjeitse 27.5.1988 Poliittisen historian pro gradu -työ. Turun yliopisto, kesäkuu 2020 Hannu Miettunen Tarkastettu Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/1​0024/151068/Miettunen_Hannu_opinnayte.pd​f;jsessionid=EA0E1A1A8FA93D682167C351344​F4E76?sequence=1
23.03.2023 22:57	Esa J. Rintamäki:	Herra Kari H.: syvästi valittaen joudun toteamaan, että en osaa ja kykene pitämään sellaisia poliitikkoja hölmöinä, jotka nimenomaan toimivat ihmisten oikeuksien hyväksi. Hölmöyttä on omasta mielestäni sen sijaan tuudittaa ja vaalia rahan oikeuksia kerääntyä harvojen oligarkkien kynsiin. Rahahan sisältää siihen sisältyvää valtaa. Muun muassa vakuutusyhtiölääkärit tietävät tämän erinomaisen hyvin! Olen vikapää luuloon, että talous on ihmisiä varten, eikä ihmiset taloutta varten. Jos olen tämän vuoksi hölmö jonkun mielestä, niin se on tämän jonkun oma valinta. Mitä STS-"lenkkimakkarapankkiin" tulee, sehän tallasi omistavan luokan varpaille olemalla vaihtoehto. Siksi se "jahdattiin kuoliaaksi". Yhtenä syynä oli myös se kuuluisa suomalaisen johtajiston perkeleen surkea taso. Mitään ei ole ikinä opittu, samoja johtajia kierrätellään firmoista toiseen tuholaismaista toimintaansa "toteuttamassa", milloin milläkin tekosyyllä. Kunhan ovat määrätynlaisten "koirasmarttakerhojen" jäseniä!
23.03.2023 23:13	Jorma Toivonen:	Jokohan tämä KUVAN kommenttiketju on ryöstäytynyt liian kauaksi sivuraiteen vaihteesta - taitaa "porkkana" jo pyyhältää kaukana hiekkatiellä - nuo nykyiset "Kaukot"...
23.03.2023 23:27	Jouni Halinen:	Katso Jorma mitä kirjoitin 15.47 Mähän tämän käänsin sivuraiteelle 22.03 04:21 ja nyt pyysin että ylläpito siirtäisi tämän setin oikealle ”sivuraiteelle”. Sitä tulee tuskin kuitenkaan tapahtumaan?. Niin kuin Timo ylempänä kirjoitti. niin olisi aina hyvä lukea mitä aikaisemmin on kirjoitettu, ei tulisi turhaa toistoa.
24.03.2023 04:25	Jouni Halinen:	Mikähän tuossa Volgan lauttureissa kuvaa suomettumista, ainakaan minusta siinä ei ole muuta ”suomalaista” kuin sen piirtäjä, vetohan oli Karilta vuonna 1958 todella rohkea, ja se itsessänsä aiheutti suuren raivon veli venäläisessä. Eihän kuvassa nöyristele yksikään Suomalainen vaan vaikuttaa että kuvassa olevat läntiset ulkomaan elävät sitä tekevät, katsovat poispäin kun Neuvostoliitto kurittaa vaikutus piiriinsä kuuluvia itäblokin maita. En siis ainakaan minä ymmärrä mikä on kuvan idea?.Täysin päinvastainen ilmiö minusta kuin mitä suomettumisella tarkoitettiin. Karihan ei piirtänyt kuvaa Hesarissa julkaistavaksi, vaan Lontoossa pidettyyn sarjakuva kilpailuun, jossa se voitti lähes 300 kuvan joukosta pääpalkinnon. Seuraavaksi kuva matkasi Nykiin, sielläkin se voitti koko kilpailun ja järjestäjä olisi halunnut ripustaa siitä tehdyn mainoslakanan YK:ta vastapäätä olevan talon seinään, koko olisi ollut 20 metriä leveä ja 4 kerrosta korkea. Näin oli toimittu aikaisemminkin. Siinä kävi lopuksi niin että Kari itse (jostain syystä?) vihelsi pelin poikki, eikä lakanaa näin ollen ripustettu talon seinään. Voi vain kuvitella mitä olisi tapahtunut jos kuva olisi ollut talon seinässä ja Venäjän delekaatio olisi kävellyt siitä ohi? Ensireaktio olisi ollut tietenkin se että Kari olisi tippunut seuraavalla viikolla 6:nen kerroksen parvekkeelta kadulle.
24.03.2023 07:48	Kari Haapakangas:	Herra Esa J.R. tuon suuren laman aikan sellaisia poliitikkoja ei tainnut löytyä oppositiostakaan. Pankkikriisin siemenethän kylvettiin edellisen hallituksen "hallitun rakennemuutoksen" ja "verotus kevenee" politiikan myötä, sadonkorjuu vain jäi Ahon hallitukselle. Hallitusti ajoissa devalvoimalla ja ne valuuttalainojen tuputukset välttämällähän kriisi olisi jäänyt huomattavasti pienemmäksi. STS-pankki nyt oli pikkutekijä, joka lähti mopolla isojen poikien ralliin. Sen sotkut siivottiin Siltapankkiin, ja jos se olisi siihen jäänyt, niin eihän meillä olisi mitään pankkikriisiä edes ollut. Vaan sitten oli tämä toinen "maalaispankki", mikä lähti kasinopeleihin mukaan todella lujaa ja tuli todella kalliiksi veronmaksajille Sitä myötä katosi sitten tämä kilpaileva pankki meidänkin maalaispitäjän katukuvasta. "Nallella" taisi sitten olla hunajaiset tassunsa pelissä, kun se toinenkin kilpaileva katosi, ja jäi vain yksi, se meidän pankkimme. Sekin pankkikonttori tosin lakkautettiin sitten tämän vuosituhannen puolella. Mutta joo, eihän tämä enää junakeskustelua ole. Karin kuuluisa piirros ei tosiaankaan kuvannut suomettumista (sen aiheuttamat reaktiot kylläkin), vaan kyllä sillä oli ihan kansainvälinen tausta. Ei siitä nyt niin kauan ollut tuon kuvan syntyhetkellä, kun länsi oli osallistunut Unkarin kansannousuun lähinnä sivusta seuraamalla. Siksi tuo selin oleminen.
24.03.2023 12:14	Jouni Halinen:	Aivan, Unkari -56 ja Karin piirros -58, jo selvis mullekkin. eli Kari irvaili länsimaille, että nyt tekin olette suomettunut. Nyt ollaan tosiaan syvällä kansainvälisen politiikan historiassa.
24.03.2023 21:38	Jarno Piltti:	Tässä on kyllä sellainen keskustelu että uskaltaako lukea... Kuvassa huomio kiinnittyy pieneen polkupyörään. Joku tullut katsomaan junia?

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!