??.??.???? / Kansallisarkisto
??.??.???? Kansallisarkistosta
Kommentit
| 12.11.2017 11:57 | Pave Saarinen: | A1, arvelen. | |
| 12.11.2017 12:06 | Pave Saarinen: | Onhan vaunukalustokuviakin, lisäilen kun ehdin käsitellä. | |
| 12.11.2017 12:20 | Kurt Ristniemi: | Mitäs jos tekisit näistä kuvasarjan, niin yhteenkuuluvat kuvat löytyvät vielä myöhemminkin. Tuommoinen 'tenderi edelliseen' on jokseenkin harmittava muutaman vuoden kuluttua. Puhumattakaan joidenkin harrastamasta 'sama rakennus' (tms.) -tyyppisestä kuvatekstistä. Onko Kansallisarkistossa näille kuville metatietoja. Ts. tämän kansion (tms.) kuvausta, jossa kerrotaan esim. valmistajatiedot tms. Miksi muuten tuo 'Muu ajoneuvo'? |
|
| 12.11.2017 12:31 | Antti Taina: | Otsikon mukaan ehdotus Pietari - Riihimäki -rautatien veturiksi. Olisiko tehtaan toteutumaton tarjous A3:n hankinnan ajoilta? Pyöränhalkaisijoita näkyy hieman suurennettu A1:stä ja tenderi on kaksiakselinen. | |
| 12.11.2017 12:34 | Timo Oinonen: | Kiitos Pave! Näitä olen kaivannut varsinkin vanhemmasta kalustosta. Näistä on paljon apua pienoismallien tekoon sekä 3D-mallintamiseen. Laita vaan lisää jos on. | |
| 12.11.2017 12:59 | Pave Saarinen: | Käsittääkseni A-ykkösiä tilattiin ja niitä tuli kaksi kappaletta hiukan isommilla pyörillä ja se olisi kulkenut 80 kilsaa tunnissa. Olisiko tässä sellainen? En ole ihan varma tenderistä, kuuluuko se tähän koneeseen, Muita ei ollut kuin kaksiakselisia. Tässä linkki: http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=391765 Otsikko oli rautatierakennukset ja sieltä selasin ja löytyi muutakin. |
|
| 12.11.2017 13:08 | Pave Saarinen: | Näin arkistossa: Arkistoyksiköt: * St. Petersburg - Riihimäki jernvägsbyggnad (erit. Pietarin, Viipurin, Kaipiaisten ja Riihimäen asemarakennukset). -1--1 (TVH EI 48:/- -) Digitoidut jaksot: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 |
|
| 12.11.2017 13:10 | Pave Saarinen: | Veturi oli jakso 4. Saat sieltä isommat tiedostot, jos haluat. | |
| 12.11.2017 13:12 | Kurt Ristniemi: | Kiitokset arkiston linkistä. Kuvista löytyy pienoismalli- ja 3D-rakentajille muutakin kiinnostavaa kuin liikkuva kalusto; esim. 'liikennemerkit'. Muuten, minun silmiini tämän kuvan veturi vaikuttaa tyypiltä A2: pyörät nousevat kattilan puolivälin tasalle, 2-akselinen tenderi... |
|
| 12.11.2017 13:17 | Erkki Nuutio: | Mikäli tämä on ehdotuspiirustuksen ohella myös toteutettua vetiria vastaava piirustus, lienee kyseessä mieluummin A2. Tämä täytyy tarkistaa vertaamalla A2:n kirjoista löytyviä mm-mittoja kuvan tuumamittoihin. Ajallisestikin A2 olisi todennäköisempi, koska ne olivat vuodelta 1866, ja tarjoukset Pietarin radan vetureista jätettiin ehkä 1868. A1 ja A2 olivat molemmat varsin onnistuneita vetureita, miksi siis Canada Works olisi tarjonnut muunlaista. Kun A1- ja A2-vetureihin tehtiin uudet kattilat, poistui tulipesän yläpuolella oleva "kupu" ja sen kiillotettu "suppilo" (selitystä toivotaan näiden tarkoituksesta) ja madallettu "suppilo" tuli edemmäksi ja mm. varoventtiilin jalustaksi. |
|
| 12.11.2017 13:17 | Timo Oinonen: | En tiennytkääm että nämä ovat näin julkista ja helposti saatavaa materiaalia. On kieltämättä melkoinen aarreaitta. Iso kiitos linkistä! | |
| 12.11.2017 13:27 | Antti Taina: | Vetopyörän halkaisija 5'6'' osuu A1 ja A2:n väliin mutta vastaa A3-5-6-7:ää. En tiedä mitkä tilaajan määreet ovat olleet Pietarin radalle vetureita tilattaessa mutta piirustus vaikuttaa kovin A1-2:lta joka on sovitettu A3:n pääarvoihin. | |
| 12.11.2017 15:59 | Pave Saarinen: | Korjaus, oikea linkki Kansallisarkistoon on http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?o=11 siitä: * St. Petersburg - Riihimäki jernvägsbyggnad (erit. Pietarin, Viipurin, Kaipiaisten ja Riihimäen asemarakennukset). -1--1 (TVH EI 48:/- -) VAKKA-arkistotietokanta |
|
| 12.11.2017 16:33 | Heikki Kannosto: | Suomessa metrijärjestelmä otettiin käyttöön vasta 1887. https://fi.wikipedia.org/wiki/Metrij%C3%A4rjestelm%C3%A4 Lieneekö veturin suurimmaksi nopeudeksi määritelty 50 Englannin mailia vai 80 Suomen virstaa vai 80 Venäjän virstaa vai 75 jotakin virstaa? https://fi.wikipedia.org/wiki/Virsta Määriteltiinkökään suurimpia sallittuje nopeuksia jo alun pitäen? |
|
| 13.11.2017 10:12 | Kurt Ristniemi: | Kuten Antti jo totesikin, piirustus ei vastaa mitään toteutettua veturia. Ulkonäkö on A2:n, mutta vetopyörän koko A3:n. Juoksupyörän koko (3' = 914 mm) taas ei ole sen enempää A1:n (762 mm), A2:n (1 095 mm) kuin A3:nkaan (960 mm). - Niinpä piirustus tosiaankin esittänee ehdotettua veturia, jota ei koskaan rakennettu. Ne Paven muistelemat kaksi lisää tilattua, isompipyöräistä veturia olivat Pilvi ja Tuuli, litteraltaan A2. Tunnisteiden virheellinen A1-litteramerkintä pitäisi varmaan poistaa (tai korvata edes A2:ksi) ja samaten tuo 'Muu ajoneuvo' on syytä poistaa, sillä kyllähän kyse on höyryveturista eikä muusta ajoneuvosta. Ainakin minusta on turhauttavaa, kun käytetään vääriä tunnisteita. Siitä kärsii tunnisteiden käytettävyys haussa. Taitaa tosin olla niin että tunnisteita 'Höyryveturi', 'Tavaravaunu' yms. ei voi käyttää ilman litteraa, koska litteralistoista on jätetty tyhjä-arvo pois. Niinpä kuvia ei voi tunnistaa (eikä hakea) kaluston tyypin mukaan (ilman litteraa). Jos kuvaa lisätessä ei tiedä litteraa, ei voi merkitä edes kalustotyyppiä! |
|
| 13.11.2017 14:55 | Pave Saarinen: | Vorgiin on verraten hankala tehdä muutoksia. Ja myös hankala liittää kuva, jonka tunnisteita ei voi varmasti tietää, sillä jotainhan pitää laittaa, että saa myös jotain läpi. Onhan paljon aineistoa, kuten karttoja, jotka pitää vain yrittää väkisin tallentaa. Toiseksi kuvalista on sekin hankala jälkeenpäin muutettavaksi tai kahden listan yhdistämiseksi. Niin kuin tässä, olisin halunnut yhdistää kaikki aiheeseen liittyvät kuvat samaan listaan, mutta en vain onnistunut. Sitten vielä havaintoja, kun joku kysyi metatietoja. Sellaisia en todellakaan nähnyt kansallisarkistossa. Muutenkin nämä kuvat olivat sellaisen otsikon alla, kuin asemarakennukset Riihimäen Pietarin radalla. Kansallisarkistossa on meneillään sellainen ansiokas ja valtava projekti digitoida kaiken maailman arkistot ainakin valtionhallinnosta. Kovalla kiireellä asiakirjoja digitalisoidaan. Tietenkin Valtion Rautateiden arkistot voivat olla myös sekaisin. Yhdessä mapissa voi olla kaikkea sieltä täältä. Ei sitä digitoijat uudestaan luokittele. Arkistoon tulee otsikoksi se mitä mapin päällä seisoo, arvelen. Kun olen Kansallisarkistoa selannut, en voi olla pääsemättä tulokseen, että sieltä löytyy kaikenlaista turhaakin. Mutta mikä sitten kenenkä mielestä on turhaa. Virallisen datan avoimuus on Suomessa ottanut huiman askeleen. Arvelen, että olemme huimasti Ruotsia edellä ja muuta Eurooppaa. Ehkä vain Usa voittaa meidät. Tieto, mikä ennen oli vain joidenkin viranomaitsen saatavilla ja silloinkin suuresta rahasta on nyt jokaisen taviksen saaatavilla. |
|
| 13.11.2017 15:10 | Kurt Ristniemi: | Kahden kuvasarjan yhdistäminen: 1) Vaihda 'väärän' sarjan kuviin toinen kuvasarja, se 'oikea' kuvasarja. Kunkin siirrettävän kuvan sivulla: Muokkaa kuvaa. 2) Poista 'väärä' kuvasarja (jos siihen jäi maks 0-1 kuvaa). Hallinta-sivulla: Muokkaa kuvasarjaa: Poista kuvasarja (Kuvat säilyvät). Se on totinen tosi, että vorgiin ei voi lisätä kalustotyyppiä (esim. Höyryveturi) ilman litteraa. Minusta se on selvä virhe. Mutta se olisi erinomaisen helppo korjata lisäämällä litteralistoihin alkuun tyhjä arvo, niinkuin joissakin muissa listoissa on. Aina ei tiedä litteraa, ja joskus sitä ei edes ole olemassa. Niinkuin esim. tämän kuvan kohdalla on asia. Ja kun litteralistoista vielä puuttuu varhaisimpen aikojen litteroita, niin vanhan kuvan lisääjällä menee kyllä jo sormi suuhun: oikeita kalustotietoja ei kertakaikkiaan voi antaa; on pakko antaa vääriä. - Ja kuitenkin tämä olisi niin perin helppo korjata: Tyhjä arvo litteralistojen alkuun. Ja vaikka varhaiset litterat listoihin saataisiinkiin, niin tyhjä arvo tarvitaan silti tällaisille kalustokuville kuin tämä, kuville, joilla ei ole litteraa. Ja sekalaisiin tunnisteisiin olisi tietenkin hyvä saada 'piirustus'. |
|
| 13.11.2017 16:13 | Petri Sallinen: | Periaatteessa mapit voivat sisältää ihan mitä vaan. Alkuperäisen arkistonmuodostajan (tässä tapauksessa VR) mapin sisältöä ei Kansallisarkisto saa muuttaa, vaikka aikanaan dokumentti olisi kiireessä tai huolimattomuuttaan työnnetty aivan väärään mappiin. | |
| 13.11.2017 20:39 | Antti Taina: | Aineisto on sinänsä todennäköisesti liitetty aivan oikean otsikon alle. Rautatierakennuksen organisaatiosta on takuulla lähetetty aineistoa silloiselle TVH:lle joka on sen lisännyt omaan arkistoonsa. | |
| 13.11.2017 20:45 | Kurt Ristniemi: | Valitettavasti on todettava, että näissä TVH:n Pietarin-Riihimäen rautatierakennuksen piirustuksia sisältävissä nipuissa on varsin harhaanjohtavat kuvaukset: Yhden kuvauksessa mainitaan rautatievaunut, mutta niitä siinä ei ole. Ja niissä nipuissa missä vaunut ovat, ei niistä ole mainintaa. - Tekee arkistohaut 'mielenkiintoisiksi'. Ja sitten ulkomuistista: Eipä näitä kuvia rautatierakennus TVH:lle lähettänyt, vaan TVH:n silloinen edeltäjä oli rautatierakennuksen pomo ja kaluston tilaaja. |
|
| 13.11.2017 21:55 | Eljas Pölhö: | Kun rautatierakennuksen johtokunta sai samoille määreille tehtyjä tarjouksia 19 veturitehtaalta, niin ei ole lainkaan yllättävää, että kaikki (ainakin englantilaiset) olivat keskenään mitoitukseltaan ja yleisilmeeltään samanlaisia. Eri tehtaiden tuotteet erotti erilaisista yksityiskohdista, kuten hytin ikkunaratkaisuista, käyntisillan muodosta jne. Tarjouskilpailun voittaja Dübs oli veturitehtaana suurempi kuin Canada Works ja siten saattoi mahdollisesti tarjota lyhyempää toimitusaikaa ja ehkä halvempaa hintaa. Henry Dübs oli vain muutama vuosi aikaisemmin jättänyt tunnetun veturitehtaan Neilson'in ja houkutellut mukaansa sen tehtaan pääsuunnittelijan. Dübs markkinoi itseään hyvin aktiivisesti 1866-67 tienoilla ja sai nopeasti paljon tilauksia eri puolilta maailmaa ja hyvän maineen. |
|
| 14.11.2017 07:52 | Pave Saarinen: | Niin kai se käy, että ensin ostetaan ja kilpailutetaan suunnittelu ja piirustukset, mikä sitten kilpailutetaan valmistajilla. Tai ainakin näin pitäisi tapahtua. | |
| 14.11.2017 09:18 | Petri Sallinen: | TVH:n edeltäjä tie- ja vesirakennusten ylihallitus vastasi rautateiden rakentamista ja rataosakohtaisen kaluston hankkimisesta aina 1920-luvulle asti. Tässä mielessä tätä keskustelua koskevat dokumentit ovat oikeassa paikassa, kun ne on sijoitettu TVH:n mappeihin. Sieltä tällainen aineisto sitä paitsi parhaiten myös löytyy :) Sen sijaan noin yleisesti ottaen erilaisten mappien sisältö voi olla sekavaa ja täysin epäjohdonmukaista. Kansallisarkossa sisältöön ei kuitenkaan saa puuttua, vaan mapit pitää säilyttää alkuperäisen arkistonmuodostajan luomassa muodossa. Siksi jostakin mapista voi löytyä yllättävääkin aineistoa, mikä taas tarkoittaa sittä, että mappeja on maltettava selailla sivu sivulta ja alusta loppuun. |