??.??.1906 / Viipuri
??.??.1906 HS Ask 10.2 Simberg, Hugo, valokuvaaja 1906–1907 Kuvaustiedot: Simberg, Hugo 1906-1907 Kansallisgallerian arkistokokoelmat höyryveturi, henkilöjunaveturi, Suomen Valtion Rautatiet, sarja A3, numero 11, valmistaja Dübs & Co., Glasgow, Skotlanti, valmistusnumero 285, valmistusvuosi 1869, hankittu 10 kpl Helsinki-Pietari -radan liikenteeseen, hylätty käytöstä 1912 ; kuvauspaikka Tampere, ratapiha, veturitallit, veturit Ei kai Hugo pahastu, kun hiukan käsittelin kuvaa? En väitä, että sama kuin piirustuksessa, mutta lähellä sitä kuitenkin.
Kommentit
| 13.11.2017 19:45 | Pave Saarinen: | Äh, en taaskaan saanut liitettyä äskeiseen kuvasarjaani. Vai onnistuiko? | |
| 13.11.2017 20:22 | Osku Reinikka: | http://vaunut.org/kuva/99190 | |
| 13.11.2017 20:25 | Kurt Ristniemi: | Näkyy olevan kuvasarjassa A1 (mikä saattaa ehkä olla hivenen outo kuvasarjan nimi näille kuville). Nämä Simbergin veturit ovatkin jo minun kuvasarjassani http://vaunut.org/kuvat/?s=3211 Kun itse lisään uusia kuvia, koitan haulla katsoa, joko kuvat ovat ennestään vorgissa. |
|
| 13.11.2017 20:42 | Erkki Nuutio: | Tampereelle viittaa Tampereen tuomiokirkon rakentuminen 1902-1907. Simberg teki kirkkoon tunnetut monet taideteoksensa, kuten Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha. Onko Simberg on siis veturikuvaaja Viipurin lisäksi Tampereellakin? Tekiköhän veturitaulujakin? Tampere- tunnistelu kuvasta on vaikeaa. 1906-1907 oli pohjoinen veturitalli (S-hotelli Tornin ravintola) puoliympyränä ja keskimmäinen veturitalli muuttumassa neljännesympyrästä puoliympyräksi. Näillä ovat kääntöpöytien pituudet 13.67 m. (eteläinen talli ja sen 18 m kääntöpöytä tuli ehkä 1922 vaiheilla). Joku rakennus häämöttää tenderin takaa. Se voisi olla niillä vaiheilla ollut pitkä tavaramakasiini, joka häipyi raiteiden tieltä 1910-luvulla. Asemarakennus olisi siten kuvan oikean reunasta vielä vähän oikeaan ja runsaan 100 m päässä. Mutta kysytään vielä: Tampere vai Viipuri? |
|
| 13.11.2017 21:39 | Eljas Pölhö: | A3 n:o 11 oli 1906-1907 (ja viereisinä vuosina kanssa) Viipurin varikolle sijoitettu veturi. Sen vierailu Tampereella olisi melko yllättävää. A-sarjojen käyttämät konepajat olivat Helsingissä ja Viipurissa, joten konepajamatkakaan se ei voi olla. Kannatan Viipuria kuvauspaikaksi. | |
| 14.11.2017 05:33 | Pave Saarinen: | Tampere-tiedon lähde on Kansallisarkiston tieto eli Finna fi tässä tapauksessa, kuten kaikki kuvan viitetiedot tässä. Simberg muuten vaikutti Tampereella, joten ei olisi ihme. että siellä kuvattiin. Veturi A3 nro 11 kuvattiin vähän ennen sen romuttamista. | |
| 14.11.2017 09:09 | Petri Sallinen: | Todennäköisesti veturiaiheiset kuvat eivät ole Hugo Simbergin ottamia, vaan ne ovat hänen veljensä Paul Simbergin ottamina. Molempien veljesten tiedettiin harrastaneen valokuvausta. Paul Simberg työskenteli varikonpäällikkönä VR:llä ainakin Viiipurissa ja Tampereella, lisäksi rautatiehallituksessa. Tarkempi työhistoria VR:llä lienee helposti selvitettävissä. Kuvat ovat tulleet Kansallisarkistoon Hugo Simbergin kokoelman osana ilmeisesti Ateneumin kautta. Veturiaiheisten kuvien kohdalla kerrotaan olleen merkintä siitä, että ne ovat Paulin ottamia. Kansallisarkiston skannausvaiheessa kuvat olisi kuitenkin laitettu Hugon piikkiin. Tämä kertomus on peräisin Kansallisarkistosta, kun veturikuvat aikanaan saatiin sieltä paperimuodossa 1990-luvun alussa. Kuvien olemassa olo on ollut tunnettu jo 1970-luvulla. Resiinassakin näitä kuvia on muistaakseni julkaistu. |
|
| 14.11.2017 09:37 | Erkki Nuutio: | Paikkakunta ansaitsee vielä tarkastelua. Kurtin sarjassa taitaa olla kaikki kuvat. Niistä usean paikkakunta on tunnistettu varmuudella Viipuriksi. Ainakin parissa (C5, G4) veturi on eri kääntöpöydällä kuin oheinen A3. Viipurin vanhoja veturitalleja kääntöpöytineen oli kaksi, joista kumpikin esiintynee kuvissa. Veturissa esiintynee eri kuvissa samannäköisiä miehiä, joista hytissä saattaa olla Paul Simberg itse. A6-, H2- ja tässä A3- kuvassa näkyy veturin takana kauempana valoheitinpylväs ja kääntöpöytäkin lienee sama, joten kuvat ovat varmasti Viipurista. Luultavasti Hugo siis ikuisti Kuoleman puutarhaa Tampereella ja Paul ikuisti vetureita Viipurissa. |
|
| 14.11.2017 11:00 | Petri Sallinen: | Kirjoitin väärin. Paul Simbergin kuvat ovat Kansallisgalleriassa, kuten pääkuvan kuvatekstissäkin asia todetaan. | |
| 15.11.2017 16:51 | Pave Saarinen: | Veturikuvat löytyivät kansalliarkistosta Hugo Simbergin hakemiston alta. Löytyvät ne kyllä muutenkin, jos hakee oikein. Ehkä ne eivät olisikaan muuten säilyneetkään jälkipolville kuin Hugon jäämistössä. Toisaalta olen kuvitellut, että tekijänoikeuksiin kuuluva respektioikeus säilyisi maailman tappiin saakka. Sen vuoksi tekijä olisi kuitenkin aina oikein merkittävä. Nyt jää epäselväksi, kuka oli tekijä. Kun tekijäksi vielä mainitaan tunnettu taiteilija, kuvan teoskynnys on varmasti ylitetty. Tavikset ovat tässä suhteessa heikommassa asemassa. Tietysti voi aina MonaLisan kopioida ja sutia päälle uudella tavalla, jolloin kysymyksessä voisi olla uusi teos ja uudet tekijänoikeudet. | |
| 15.11.2017 17:46 | Eljas Pölhö: | Kuvan teoskynnys ei ylity sillä kuka on valokuvaaja. Veturin tyyppikuva ei missään tapauksessa tee sitä. Junakuvista ajatellen voisi kuvitella O. Winston Link'in yökuvien tekevän sen, koska kuvauksen avuksi oli aseteltu useita eri valonlähteitä ja siten kuva ei voinut olla "kenen tahansa mahdollisesti ottama". | |
| 15.11.2017 19:33 | Pave Saarinen: | Kemppisen tekstistä sitaatti: Kanto ei ole suojattu teos, mutta jos Tapper toi kannon taidenäyttelyyn, se oli suojattu teos. Kysymys ei ole siitä, mitä jokin "on", vaan millaisena jotakin pidetään. Tämä ja paljon muuta teoskynnyksestä, Kemppisen herkullista tekstiä, linkki: http://kemppinen.blogspot.fi/2006/01/teoskynnys.html |
|
| 25.03.2018 13:40 | Pave Saarinen: | Lisää Simbergistä: Kone- ja teollisuusaiheita Kuvat höyryvetureista (negatiivit HS Ask 10.1-10.11) ovat teknishistoriallisesti kiinnostava aihe, vaikkei niillä ole yhteyksiä taiteilijan teoksiin. Kuvat selittyvät taiteilijan kaksoisveljen Paulin kautta. Paul toimi Suomen Valtionrautateiden Tampereen veturivarikon päällikkönä [21], ja taiteilija oleskeli samaan aikaan kaupungissa tuomiokirkkoprojektiaan viimeistelemässä.[22] Kuvatut höyryveturit on kaikki myöhemmin romutettu, ja jotkut negatiivit esittävät muutenkin harvinaista rautatiekalustoa. Joukossa on myös kolme historiallista konepajainteriöörikuvaa. Kymi-yhtiölle 1900 tekemänsä teollisuusaiheisen juhla-adressin grafiikassa Simberg sitä vastoin hyödynsi tarkasti ja kattavasti omia negatiivejaan (HS Modeller Kymmene, Karl Swanljung -adressen 1-12). [21] Juselius, Gisela, Släkten Simberg. Släktkrönika, sammanställd av Gisela Juselius. Helsingfors 1992, 45. [22] Hugo Simberg 1873–1917. Toimittajat Anja Olavinen ja Hanna-Leena Paloposki. Ateneumin julkaisut, no 13. Helsinki 2000, 106. http://www.lahteilla.fi/simberg/#fi/info/1032/0 |