??.??.1886
Kaikkea se saksmanni keksii. Ja jos ei keksi saksmanni, niin amerikkalainen kummiskin. Mutta tämmöistä keksintöä en ole ennen nähnyt.
Amerikkalainen ratatie. Kaupungeissa, olletikin suurissa, owat hewosilla kuljettawat rautatiet, ratatiet, erinomaisia liikkeen wälittäjiä. Europassa laaditaan näitä teitä kaduille; mutta Amerikassa tulee yhä tawallisemmaksi, että ratatien kiskot asetetaan patsaiden päälle ilmaan. Pyörät eiwät siis enää ole waunujen alla, waan päällä, ja waunut riippuwat niiden akseleista, kuten kuwasta näemme. Waunut owat kakskertaisia. Kadulta woidaan nousta joko etu=alustalle, jossa ajaja seisoo, tahi taka=alustalle, ja kummaltakin pääsee joko alikertaan, tahi rappusia myöten yläkertaan. Kumpaiseen kertaan sopii noin parikymmentä henkeä istumaani; ja niin keweästi kulkewat waunut, että yksi hewonen jaksaa niitä juoksujalassa wetää. Kertoo Kyläkirjaston Kuvalehti N:o 9 1886
Noinkohan noita kaiteettomia rappusia kukaan tuonne katottomaan yläkertaan olisi rohjennut kavuta. Mutta ehkäpä piirustus on vain sinne päin? Mahdettiinkohan tämmöistä systeemiä mihinkään rakentaa? Kyllähän kaupunkiratoja 'patsaiden' päälle Amerikan ihmemaassa rakennettiin, mutta ideana oli vapauttaa katutilaa muulle liikentteelle. Ts. kaupunkijunat ajelivat ylhäällä viaduktin päällä, eivät siitä roikkuen. Opin jutusta uuden terminkin: ratatie = kaupungin sisäisen liikenteen rautatie (myöh. raitiotie).Kommentit
| 14.11.2017 10:50 | Jukka Martio: | Eihän tämä ole yhtään oudompi kuin tunnettu saksalainen Schwebebahn Wuppertalissa. Siitä on runsaasti kuvia näillä sivuilla, esim. http://vaunut.org/kuva/91414?paik=wuppertal Tosin hevosveto rajoittaa kulkemisen lähellä maan pintaa, jolloin Schwebebahnin ilmeiset edut menetetään. | |
| 14.11.2017 11:52 | Kurt Ristniemi: | Kyllä minusta roikkuva hevosratatie on 'outo'. Kas kun oleellinen ero tämän ja Wuppertalin kohoradan välillä on nimenomaan tuo hevonen, joka pakottaa vaunun maanpinnan tuntumaan. Ts. minkäänlaista tilansäästöä ei tällä saavuteta. Mutta ehkä tämä todella on kevyempikulkuinen kuin tavallinen hevosraitiovaunu ja siinä mielessä edistysaskel. Joskin kallis saavutettavaan hyötyyn nähden. Ja olisihan se harmillista jos tämän ja 15 vuotta myöhemmän Wuppertalin kohoradan välisenä aikana ei olisi tapahtunut mitään kehitystä. Vetovoiman vaihtuminen hevosesta konevoimaan antoi mahdollisuuden nostaa vaunu irti maasta ja kulkemaan mm. jokiuoman yllä, jolloin saavutettiin samat edut kuin Amerikan viaduktiradoilla. |
|
| 14.11.2017 20:53 | Risto Sollo: | Olisikohan tässä haettu sitä että kadunpinta olisi jäänyt tasaiseksi muunkin liikenteen kulkea?Siihen aikaanhan liikennemuodot eivät vielä olleet löytäneet nykyisiä (hyväksi?) havaittuja muotojaan,nyt hevosratikan mentyä saivat muut kulkijat kieppua kadulla mielensä mukaan... | |
| 31.07.2019 19:16 | Eljas Pölhö: | Mikähän on mahtanut tehdä tästä englantilaisesta patentista amerikkalaisen? Tämän on saanut George Stevenson, UK Patent No. 2333, 14.6.1877. Kuva oli (ensikerran?) lehdessä The Engineer, Vol. 44, 19.10.1877 sivulla 284. Samaan patenttiin kuului höyryvetoinen versio, jossa vaunun etupäässä oli pystykattila ja sen koneistosta ketjuveto etupyörään. Patenttikuvasta ei ilmene kuinka kattilan paino olisi tasattu vaunun toisessa päässä vai olisiko ollut kovin etupainoinen vaunu. Kuten kuvasta ilmenee, niin pyörät olisivat olleet pareittain kaksi rinnan, mutta tämä lasketaan siitä huolimatta yksikiskoiseksi (suspended monorail). Kuvan järjestelmää sen enempää kuin höyrykattilallista mallia ei toteutettu missään. Ensimmäisen 1-kiskoisen patentti myönnettiin 1821 (Henry Robinson Palmer) ja sen mukaisia rataja rakennettiin pari kappaletta, ensimmäinen tammikuussa 1824 ja seuraava 25.6.1825. |