16.04.1908 / Rajajoki
16.04.1908
Pilalehti Velikulta N:o 8 1908 ennakoi yhdysliikenteen vaikutuksia. Keisarikunnan kuormaulottuma oli laajempi kuin Suomen rautateiden. Siksi liikennettä kokeiltiinkin ensin puolin ja toisin muutamalla vaunulla. Ja lopultahan Suomi sai komennuksen korjata ratansa venäläiskalustolle kelpaavaksi. Se tiesi mm. laitureiden ja siltojen remonttia.
Olisikohan kuvassa pikkuisen liioiteltu sekä venäläisvaunujen kokoa että niiden tuhovoimaa.Kommentit
| 15.11.2017 15:52 | Erkki Nuutio: | Herää kysymys: tuotiinko 1909:n Pietarin väliaikaisen raiteen kautta venäläisvaunuja kiertämään kokeeksi SVR:n radoilla? | |
| 15.11.2017 16:41 | Kurt Ristniemi: | Kokeilu alkoi jo 3.4.1908. Edellisenä yönä siirrettiin muutamia suomalaisia tavaravaunuja Pietarin tavara-asemalle. Seuraavan yönä Nikolain rautatie puolestaan siirsi muutamia vaunujaan Suomen rautateille. Vaunujen siirtoon käytettiin vartavasten rakennettuja rattaita. Siirtoreitin oli määrännyt Pietarin kaupunginpäällikkö. Olisi hauska löytää kuva - edes piirros - noista vaunujensiirroista. |
|
| 15.11.2017 21:18 | Erkki Nuutio: | Venäjän ministeripresidentin Stolypinin puhe valtakunnanduumassa 18 (5) p:nä toukokuuta 1908 * * Helsingin lehdissä olleen käännöksen mukaan " Herrat valtakunnanduuman jäsenet! Tänään duumassa nostettu kysymys, joka koskee keisarikunnan suhdetta siihen kuuluvaan osaan, Suomeen, .................................................. ................... Vihdoin koskee välikysymys myös rautateitä. Kysymys keisarikunnan rautatieden yhdistämisestä Suomen rautateihin on sangen vanha. Jo Keisari Aleksanteri II, kun hänen allekirjoitettavakseen esitettiin lakiehdotus, jonka mukaan Suomen rautateiden raideleveys olisi Venäjän rautateiden raideleveyttä kapeampi, kieltäytyi vahvistamasta sitä. Myöhemmin on tämä kysymys hallitsijan jyrkkien ja tarkkojen käskyjen johdosta päässyt lähenemään onnellista päätöstään, ja nyttemmin, kuten tiedätte, on Hänen Majesteettinsa vahvistanut sen yhdysradan suunnan, joka tulee liittämään Venäjän rautatiet Suomen rautateihin. Ministerineuvosto on jo antanut luvan kulkulaitosministerille esittää duumalle miljoonan ruplan määrärahan myöntämistä tämän radan rakentamisen alkamiseksi ja Suomen viranomaiset ovat luvanneet lähimmässä tulevaisuudessa siirtää Venäjän valtakunnanrahastoon Suomen osalle tulevan summan. Nykyisin on jo se komitea toimessa, joka tekee kokeita meidän vaunujemme ja veturiemme liikkumisesta Suomen rautateillä. Komitean ensi kokeista päättäen voi arvella, että meidän vaunumme voivat kulkea Suomen rautateillä, ja siten läpikulkuliikenne tulee mahdolliseksi. Mitä taas tulee uusien rautateiden rakentamiseen itse Suomessa, niin tämä kysymys on jo herättänyt erimielisyyksiä meidän pääesikuntamme ja ministerivaltiosihteerin välillä. .......................... " Puhe (15 s.) on liitteenä kirjassa L. Mechelin Eri mielipiteitä venäläis-suomalaisista kysymyksistä (Hki 1908) . Leo Mechelinin (1839-1914) jyrkkä perustuslaillinen senaatti (1905-1908) joutui eroamaan taantumuksen palattua Venäjälle ja kotimaisenkin kannatuksen kadottua senaatin elitismin ja svekomanian johdosta.. Kirjan ja Stolypinin puheen pääaihe oli Suomen ja Venäjän lainsäädäntöjen yhtenäistäminen, jota Stolypin kiihkossaan muisti soperrella vielä viimeisinä sanoinaan 1911 Kiovassa tapahtuneen attentaatin tapahduttua. Yhdysradan vaiheita ja Suomelta vaadittua maksuosaa koskenutta lukkiutunutta riitaa käsittelee Tuomo Polvisen väitös Die Finnischen Eisenbahnen in den militärischen und politischen Plänen Russlands vor dem ersten Weltkrieg (Hki 1962, 295 s.) |
|
| 24.04.2019 18:31 | Erkki Nuutio: | Työ -sanomalehdessä julkaistiin moniakin lyhytuutisia venäläisten kokeista, ja niiden johdosta tehdyistä muutoksista. Sellaisia olivat mm. matkustalaiturien reunojen siirto etäämmälle (koska venäläisvaunujen alin porras on alempana), tavaralaiturien reunan vienti etäämmälle, siltojen kulkuaukon korottaminen jne, vaunun- ja veturinpyörien sorvaus 3 mm kapeammiksi (itse pyörät?) ja ainakin yhdysliikenteen tavaravaunujen puskurikorkeuden korottaminen (riipukkeiden pituutta vai jousien kaarevuutta muuttamalla?). Esimerkiksi Työ 23.7.1912 s.3 kertoo "Wenäjän rautateiden liikkuwa kalusto - Suomen rautateitä tutkitaan. Suomen waltionrautateiden wenäläinen tarkastaja Krueger [josta Rankkakin kertoo Kiskot kävelee -kirjassa] lähti Helsingistä [Tampereella yövyttyään]....Waasaan, mukanaan muutamia sotilaswiranomaisia, niiden joukossa muuan insinöörikenraali. Junan edellä kulki toinen juna, joka oli warustettu wenäläisellä waununprofiililla. Matkan tarkoituksena kuuluu olewan tarkastaa Helsingin radan sopiwaisuutta Wenäjän rautateiden liikkuwalle kalustolle." Muistelen että täällä Vorgissakin olisi kuva tällaisesta profiiliviritelmästä. Löytääkö joku sellasen? |
|
| 24.04.2019 19:24 | Markku Liira: | Kuva mittausvaunusta löytyy täältä http://vaunut.org/kuva/123019 | |
| 06.05.2019 11:17 | Pauli Ruonala: | Raumalla ilmestyvä Länsi-Suomi kirjoittaa aiheesta 5.9.1911 seuraavaa: Näinä päivinä saadaan Porin radalla valmiiksi muutostyöt jotka koskevat venäläisten vaunujen käyttöä rautateillämme. Risteen aseman luona olevan sillan korjaus on vielä kesken. Muutokset ovat koskeneet siltoja, asemalaitureita, vaihteita ja lyhtytolppia. Rauman rautateillä suoritetaan samaa työtä juuri ja tulevat täällä asemasillat siirrettäviksi. Länsi-Suomi jatkaa 10.10.1911: Tarkastusjuna, jonka tarkoituksena oli tutkia, voivatko venäläiset vaunut kulkea radoillamme, kävi täällä [Raumalla] viime sunnuntaina, viipyen perillä ainoastaan puolisen tuntia. |