15.11.2017 / Helsinki asema
15.11.2017 Valtionrautateiden hallintorakennuksia Rautatientorin luoteiskulmalla. Torille on reilu 100 vuotta rakennusten valmistumisen jälkeen noussut erikoisia T-kirjaimen muotoisia tummanvihreitä tolppia.
Kommentit
| 19.11.2017 20:39 | Olli Saari: | Sähköbussien lataus tolpat | |
| 20.11.2017 17:43 | Matias Kauramäki: | On se jännä, että suomalaisen Linkkerin sähköbusseja liikennöi jo useammassa kaupungissa, mutta yhtiön ympärillä ei ole minkäänlaista hypeä. Teslan kohdalla kaikki on taas toisin. Viime torstaina julkistettu sähkörekka uutisoitiin joka puolella maailmaa näkyvästi, vaikka ensimmäiset toimitukset olisivat vasta aikaisintaan vuonna 2020. Teslan markkina-arvo menee jossain 51 miljardissa dollarissa, kun Linkkerin viime vuoden 1,8 miljoonan euron osakeanti merkittiin vain puoliksi. Tuntuu, että tämä on ollut monen muunkin suomalaisen tuotteen kirous. Tehdään hyviä innovatiivisia tuotteita, mutta jostain syystä ne eivät vain saa näkyvyyttä maailmalla. | |
| 20.11.2017 18:46 | Erkki Nuutio: | Totesit monia alkuvaiheen yritystemme vaikeuksia. Tekisi mieleni vastailla, mutta täytyisi silloin kirjoittaa sivuja pari jotta asia edes osittain avautuisi. Rikkaiden maiden pörssien laumasieluisuuden myös sivuutan, mutta Teslasta muutama sana. Ensinnäkin, se on mitä suurimmassa määrin uhkayritys, jonka pystyssä pysyminen edellyttää juuri tuon valtavan hypen ylläpitämistä. Siihen on tarvittu ja tarvitaan valtavasti rahaa ja maailman taitavimpia mainosmiehiä. Riskeistä suurin on tekniikkariski. Yritys on raskaasti tappiollinen ylikalliilla hinnalla myytävistä luxustuotteistaan huolimatta, johtuen mm. siitä että tuotantoa ei saada kasvamaan erilaisista teknillisistä ongelmien vuoksi. Ei muuten tarvita kuin yksi laajempi takaisinvetoon johtava ongelma, niin yritys kaatuu. Toki konkurssinjälkeinen jatkaja voi aloittaa puhtaammalta pöydältä. Ehkä näin on ajateltukin, vrt. Talvivaara (sijoitusraha ja ratkaisujen löytyminen) - Terrafame (kassa alkaa kilkattaa)). Sähkörekka on älyttömintä mitä voi ajatella. Esimerkiksi pohjoismaisten 40-100 tonnia painavien yhdistelmien keskimääräinen tehonkulutus on ehkä 200...300 kW. Vaikka välilatauksen tekisi 300 km välein, tarvittaisiin ehkä 5000 kg painavat akut, jotka maksaisivat XXXXXX.xx € ja tekniset ongelmat akkupaketin hallinnassa olisivat vakavat, tarvittava turvaetäisyys onnettomuuksissa olisi ainakin 100 m jne. Jos lataus tehtäisiin väitetyssä puolessa tunnissa, tarvitsisi lataustehon olla luokkaa 60000 kW jne jne. Sähkölle löytyy vähitellen paikkansa, vaikkakin subventioita vongutaan sen lisäksi. Järkevimpiä ja osin jo toteutumassa olevia asioita olisivat mm.: - Lyhyehkökestoinen tehontasaus kondensaattoreilla raskaissa kuorma-autoyhdistelmissä mallia Sisu-Visedo -hybridi. - Kohtuumäärä akkuja ja päätepysäkkilataus kaupunkilinja-sähköautossa, kuten Linkkeri). (ylivaltavasti kilpailijoita, sairas markkinasegmentti, komponentit saatava itselle ja niille suuri volyymi). - Mopoautot, pienet jakelu pakettiautot jne. Näitä paljon maanläheisempää on biopolttoaineiden kilpailukyvyn kehittäminen (erinomaisen tärkeätä mm. Suomelle) sekä diesel- ja bensiinimoottorien kehittämisen jatkaminen. Mutta tämähän ei ole hypeä, eikä kelpaa laumasielu-vihervonkujille. |
|
| 20.11.2017 21:37 | Jorma Rauhala: | Eihän Linkker mikään ihmeellinen tuote ole. Ne ovat vanhoja second-hand muistaakseni lahtelaisia dieselbusseja, joita muutellaan jossain Vammalan suunnalla tuollaisiksi akkuvehkeiksi. Espoossa, Turussa ja Tampereella on vastaavia ollut myös kokeilussa. Suomessa on jo ajellut portugalilaisia, hollantilaisia ja kiinalaisia Linkkeriä vastaavia onnikoita. Varmasti Linkkeriä kuuluisampia ja maailmalla menestyneempiä malleja. Linkker on nyt vaan hieman "Vanaja" meillä, kun olisi saatavana kaupasta myös oikeita "Scanioitakin". | |
| 20.11.2017 22:19 | [Tunnus poistettu]: | Kyllä nyt aina pitää kotiinpäin vetää eikä suosia mitään MANnin tytäryhtiötä. | |
| 20.11.2017 23:49 | Matias Kauramäki: | Ensimmäiset Linkkerit olivat tosiaan dieselbusseista muutettuja. Nykyään nämä valmistetaan alusta asti sähköbusseiksi. Kuulemma pärjäävät muille markkinoilla oleville sähköbusseille. Lähinnä halvemman hinnan takia monet kaupungit ostaneet Linkkerin sijaan puolalaisia tai kiinalaisia sähköbusseja. Isoilta vanhoilta bussivalmistajilta puuttuu vielä kokonaan sähköbussit. | |
| 21.11.2017 01:50 | Tauno Hermola: | Väittävät, että 2,5 tonnia painoa säästyy tuolla (Lahden) alumiinikorilla; se on aika paaljon, jos esim. akut painaa sen tonnin. | |
| 21.11.2017 06:42 | Juhana Nordlund: | Se todellakin pitää paikkansa, että vain kaksi ensimmäistä Linkkeriä olivat dieselbussista konvertoituja sähköbusseja. Niillä ajettiin parisen vuotta Espoossa linjaa 11 ja seuraavassa vaiheessa toinen operaattori alkaa ajaa niillä ensi vuonna Länsimetron liityntäliikennettä. Konversiobussien jälkeen valmistuneet Linkkerit on koottu Sastamalassa Fortacon tehtailla, siellä missä on vuosikymmenten ajan tehty esimerkiksi Vammaksen tiehöyliä. Linkkerit ovat todellakin kevytrakennebusseja ja pienemmän painonsa ansiosta niissä on enemmän matkustajakapasiteettia ja pienempi energiankulutus. Linkkereihin on onnistuttu kehittämään myös sellainen akkujen tasapainottamistekniikka, että niitä ei tarvitse laittaa yöksi nk. huoltolataukseen. Riittää, että Linkker ladataan vain bussin päätepysäkillä ajorupeaman päätteeksi. Suurilta valmistajilta kyllä alkaa hiljalleen tulla akkusähköbusseja sarjatuotantoon. Joukossa on tuttuja nimiä, kuten Volvo, Scania ja Mercedes-Benz. Solaris ja VDL ovat jo edellisiä aikaisemmin toimittaneet täyssähköbusseja laajamittaiseen liikenteeseen. Tampereellakin ajetaan neljällä Solaris Urbino Electricillä. Toisin kuin Rauhala muisteli, Tampereella ei ole liikennöity Linkkerillä. Turussa sitä vastoin linjan 1 "perusliikenne" hoidetaan kokonaisuudessaan kotimaisilla Linkker-sähköbusseilla. |