15.05.2016 / Salzgitter, Schloss Salder, Saksa
15.05.2016 Yllätys oli suuri kun löytyi VR:n vanha höyrveturi Schloss Salder museon pihalta. Sen viressä seisoo Deutzveturi.
Kommentit
| 11.12.2017 08:15 | Teppo Niemi: | Jaa tänne se siis päätyi. Imatralla tätä piti madaltaa kuljetuksen mahdollistamiseksi. | |
| 11.12.2017 08:30 | Kurt Ristniemi: | Veturi näkyy jopa Google Mapsin satelliittikuvassa: https://www.google.com/maps/@52.136494,10.336119,60m/data=!3m1!1e3 | |
| 11.12.2017 10:51 | Kari Siimes: | Vr1 670 on Hanomagin valmistama v.1923. Siksi se on ilmeisesti haluttu saksaan muistomerkiksi. | |
| 11.12.2017 21:58 | Reino Kalliomäki: | Kauhtunut, ja oudon värinen. Vertaa kuvaan: http://vaunut.org/kuva/123817 | |
| 27.01.2020 20:57 | Erkki Nuutio: | Ulkosäilytys on höyryveturille hidastettu kuolema. | |
| 27.01.2020 21:04 | Tauno Hermola: | No on se dieselvetureillekin! | |
| 27.01.2020 22:20 | Tuomas Pätäri: | Epäilemättä myös sähkö- ja bensavetureillekin! | |
| 28.01.2020 12:12 | Kari Haapakangas: | Onko maailmalla (ollut) paljonkin bensiinikäyttöisiä vetureita? Varmaankin rata(kuorma)autoissa, mutta ihan oikeissa vetureissakin? | |
| 28.01.2020 17:07 | Tauno Hermola: | Vetureista en tiedä, mutta onhan Suomessakin ollut Bm1, Bm2 ja Bm3 moottorivaunut. Niitä ei kai enää ole jäljellä, mutta Dm2 no 13 haluaa päästä sisäsäilytykseen! | |
| 28.01.2020 19:33 | Robert Sand: | Kapearaiteisia vetureita on ainakin ollut aika paljonkin. Esimerkiksi Move1 vetureissa oli alunperin bensiinimoottori. | |
| 04.11.2023 17:59 | Uwe Geuder: | Mikä on tuo punainen paineastia(?). Näyttää kuin eri aikakaudelta kuin veturi. Ihmettelin jo samaa asiaa, kun katsoin myynnissä olevan Tk2 419 kuvia: http://web.archive.org/web/20231104154342/https://kuvat.huutokaupat.com/yhW-HH3K3o1yrOo6zNzv7G2jejPJbWt72D0kf29i6rA/gravity:sm/resize:fit:1600:1600/watermark:0.8:soea:15:5/czM6Ly9odXV0b2th/dXBhdC1wcml2YXRl/L3Jlc291cmNlcy8w/MThiODc0MC1hZmM5/LTcwZjktYjliYy1j/ZGJlZjg0N2YxODQ.jpeg | |
| 04.11.2023 18:13 | Petri Nummijoki: | Näissä oli aktiivikäytön aikana kaasuvalot. Vr2-vetureita muutettiin loppuaikoina sähkövalaistukselle http://www.vaunut.org/kuva/140616, http://www.vaunut.org/kuva/141172, http://www.vaunut.org/kuva/42779 mutta Vr1-vetureihin ei taidettu muutosta tehdä aktiivikäytön aikana yhteenkään. Syytä erilaiseen lähestymistapaan en tiedä. Olisiko Vr1 kaavailtu poistettavan huomattavasti aikaisemmin, vaikka lopulta viimeisten Vr1- ja Vr2-ajojen väliin ei ajallisesti kovin isoa väliä jäänyt? Saattaa tietysti olla niinkin, että suuremman nopeutensa ja tehonsa vuoksi Vr2-vetureilla käytiin useammin sijoituspaikkansa lähiasemilla tai linjavaihteilla, jolloin veturin valaistuslaitteisiin asetettiin ehkä enemmän toiveita. | |
| 04.11.2023 18:17 | Uwe Geuder: | Kiitos erittäin nopeasta vastauksestasi! | |
| 04.11.2023 20:35 | Esa J. Rintamäki: | Sehr geehrter Herr Uwe! Und die andere Menschenskinder auch: Veturin punainen paineastia on Aga-valaistusysteemin paineakkumulaattori. Sen sisus on täynnä "karvaista", huokoista asbestimassaa, jossa on jonkin verran erikoissuoloja. Massan huokoset ovat täynnä asetonia. Asetoni on nestettä, johon asetyleeniä on lienneena. Asetonilitraan liukenee joka neliösenttimetrille tulevaa ylipainekiloa kohti 25 litraa asetyleeniä. Paineakussa on kuitenkin asetonia vain sen verran, että pullon tilavuuteen nähden siihen liukenee joka ilmakehän ylipainekiloa kohti 10 pullollista asetyleeniä. Pullon tilavuus on noin 25 litraa, ja sen täysi paine - lämpötilastakin riippuen - noin 14 - 18 kg/cm2. Täysi pullo sisältää siis 3 500 - 4 500 litraa kaasua. Kun paineakkumulaattoripullo on vaihdettava uuteen paineen laskettua yhteen tai puoleen killon neliösenttiä kohti, on pullossa tällöin 3,4 - 4,2 m3 eli tavallisesti 3,5 m3 käyttökelpoista kaasua. AGA-laitteen kaasu on puhdistettua asetyleeniä (H2 C2). Se painaa 1,1 kg/m3 ja palaa ilmassa noin 2 000 celsiusasteen lämpötilassa synnyttäen 13 600 lämpöyksikköä lämpöä yhtä kuutiometriä kohden. Ilmaan sekoittunut asetyleeni räjähtää sytytettäessä ankarasti, mutta paineen noustua yli 2 kg/cm2, se räjähtää sytyttämättä ja sekoittamattomana. Valaistuslaitteissa ilma ja kaasu sekoitetaan vasta polttimissa, joten putkissa on räjähtämätöntä kaasua. AGA-pullossa eli paineakkumulaattorissa oleva asetyleenikaasu ei räjähdä pullossa. Tällaiseen paineakkuun pantua asetyleenikaasua kutsutaan dissouskaasuksi. Jos kaasun jakeluputkeen tulee reikä, niin kaasu palaa sytytettynä kiivaasti vuotokohdassa, mutta tuli ei etene putken sisään ennen kuin juuri ennen kaasun loppumista. Mikko Ivalo, Höyryveturit ja niiden hoito, ss. 502-503 ja 504, kieliasua lievästi editoitu. |
|
| 04.11.2023 22:06 | Uwe Geuder: | Kiitos Esa, ei lisää kysymyksiä tältä erää :) AGA-massa on siis AGA:n ensimmäisiä tuotteita. Tehtaan perustaja Gustaf Dalén keksi sen kaksi vuotta firman perustamisen jälkeen vuonna 1906. AGA-firman kasvu voidaan pitää yhtenä syynä siihen, että vanha Lidigöbro ja Lidingöbanan rakennettiin: http://vaunut.org/kuva/15884 |
|
| 05.11.2023 00:31 | Reijo Salminen: | "Menschenskinder" - ??? Mitähän halvattua tuo mahtaa tarkoittaa? | |
| 05.11.2023 08:25 | Esa J. Rintamäki: | Herra Reijo, se on: "ihmisenlapset" tai synonyymina: "vaimosta syntyneet". Teen paljastuksen: olen jo ajat sitten käynnistänyt oman operaatio "Seelöwen", vastalauseena jatkuvalle englanninvyörytykselle. Paitsi että se köyhdyttää rikkaan äidinkielemme tasoltaan surkeaksi, se on myös kansainvälisen suurpääoman pakkosyöttämää ja vain pelkän vallanhimon riivaamana. Siksi lievää "Deutschmeister"-diivailua, jota herra Reijo sangen voimakkaasti ihmettelee. Ei silti, hallitsen kyllä englanninkielen, mutta minua jurppii esim. pankkikorttiasioissa tuputettu: - "käytäksä niiku Debittiä vai meinaaks duunata Creditillä"? Molemmille ilmiöille on olemassa täysin pätevät suomenkieliset nimitykset. Luulin tosissani, että Suomen leijonalla alkaa karva kiiltää EU:n myötä, mutta ei! Pettymystä pettymyksen perään. Jäsenmaat kiskovat kotiinsapäin minkä kerkiävät, mutta ei Suomi. Lampaita vailla hampaita, villat nyljettyinä vaan silmitellään, että täh? |
|
| 05.11.2023 13:41 | Erkki Nuutio: | Masentavaa on huonon englannin käyttö ja ylipäätään englannin käyttö aiheettomissa yhteyksissä. Se on ryöstäytynyt yli äyräiden. Surkeita syypäitä tässä suhteessa ovat mm. YLE:n tv-ohjelmat ja kaikkinainen mainostelu. Kyse lienee syyllistyvien laumasieluisuudesta ja jonkinlaisesta alemmuuskompleksista oman äidinkielen suhteen. Muutos tarvitaan. Valtiovalta ei kiitosta tässä asiassa ansaitse, ei varsinkaan OPM. On syytä korostaa opetushallinnon merkittävää osasyyllisyyttä. Kulttuuri ja talous tarvitsee äidinkieltään erinomaisesti osaavia, ja väestökokonaisuuden tulee osata hyvin ja monipuolisesti meille keskeiset vieraat kielet. OPM on epäonnistunut vaatimuksissa todella raskaasti: Nuortemme tulee oppia aktiivikäyttöönsä tarpeellisia vieraita kieliä. Pakollisten kahden vieraan kielen PITÄÄ siis olla tällaisia. Englanti on kaikille tarpeellinen. Sen leviäminen HAITTAenglantinakin on olennaisesti seuraus siitä, että englanti on useimmille AINOA jotenkin osattu, laajalti käyttökelpoinen vieras kieli - lingua franka. Ruotsi ei ole useimmille laajalti käyttökelpoinen kieli, vaan on valtaosalle lähes hyödytön. Ruotsin valitkoon siis ne nuoret, jotka arvioivat ruotsia tarvitsevansa (tai haluavat valita helpoimman tarjottavista kielistä). Muut valitkoon ruotsin sijaan muun laaja-alaisen ja kulttuurimme ja taloutemme kipeästi tarvitseman kielen englantinsa rinnalle. Esimerkiksi saksan, ranskan, espanjan. Liian harvojen varassa ollut, näiden kielien osaaminen on jo pitkään vieläkin harventunut. Myös jatko-opiskelu ulkomailla (jota ei ennenkään ollut riittävästi) on valtaosin tyrehtynyt. Vain vähäarvoista Erasmus- ja vastaavaa lukukausiturismia tuetaan. OPM on epäonnistunut koulujen kieliopetuksessa. Sen pitää korjata virheensä kahden pakollisen, itse valittavan vieraan kielen pohjalle. Vasta tällöin alkaa levitä riittävän laajalle kahden laaja-alaisesti käyttökelpoisen vieraan aktiivista osaamista. Syntyy muunkin kuin englannin käyttämishalua. Osaksi sen myötä aletaan vähitellen vältellä (huonon) englannin haittakäyttöä. Muuten tämä korjausliike tuskin tulee tapahtumaan. Vain harvojen "Seelöwe" uppoaa typeryyden aallokkoon. |
|
| 05.11.2023 15:40 | Reijo Salminen: | Arvoisa herra Esa - Sehr Geehrter Herr Esa, ai joo sehän on Menschens_kinder, luin sen Menschen_skinder ja siksi ihmettely. Entschuldigung. | |
| 05.11.2023 23:14 | Esa J. Rintamäki: | Arvoisa herra Reijo: Keine Sorge. Übung bessert Bereitschaft. |