??.??.???? / Välillä Kunnas–Ahtiala
Reino Kalliomäki

??.??.???? Kun kaksi ensimmääistä srvoitusta ratkesivat kovin nopeasti, lisään vielä yhden: Mistä on tämä talvinen maisema? Kuva on otettu aamupäivällä sunnuntaina, joten junaa oli turha odottaa.Kuva Lahden suuntaan noin 1995.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Reino Kalliomäki
Lisätty: 25.12.2017 10:10
Muu tunniste
Rautatieinfra: Merkki

Kommentit

25.12.2017 10:40 Pave Saarinen: Maapallon lämpötila kasvaa ja sateet lisääntyvät myös Suomessa. Tällaisia kuvia ei kohta enää tulla saamaan. Voi olla jo myöhäistä yrittää. Analogisessa kuvassa on oma tunnelmansa.
25.12.2017 22:58 Jarmo Puntanen: Höpöhöpö.
Suomen lämpörilassa ei ole tapahtunut mitään muutoksia.
Pikemminkin maailma menee kylmempään suuntaan.
26.12.2017 08:38 Kurt Ristniemi: Jarmo puhuu kuin USA:n presidentti. Todellisuus on kuitenkin toinen: Suomen keskilämpötila on noussut erityisen nopeasti viimeiset 20 vuotta.

Lämpötilan nousu näkyy Suomen luonnossa muun muassa jäidenlähdön aikaistumisena ja lintujen aikaistuneena kevätmuuttona sekä päiväperhosten leviämisenä aiempaa pohjoisemmaksi.

Yksi maailman pisimmistä, suoriin havaintoihin perustuvista ilmastosarjoista, on Suomen Tornionjoelta. Tornionjoen jäidenlähtö on kirjattu ylös vuodesta 1693 lähtien. Tänä aikana joen jäidenlähtö on aikaistunut noin kahdella viikolla.

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_​tilastot/Ympariston_tilan_indikaattorit/​Ilmastonmuutos_ja_energia/Suomen_keskila​mpotila_on_kohonnut_asteen(28550)
26.12.2017 10:54 Reino Kalliomäki: Ollaan kaupungissa, vieläpä meikäläisittäin aika suuressa.
26.12.2017 13:25 Erkki Nuutio: Ollaanko Leukaluiden tienoolla? Nokiahan on varsin kohtuukokoinen kaupunki.
26.12.2017 15:29 Juhana Nordlund: Reino on varmasti kuvannut paljon Nokian suunnalla, mutta viestilinjojen pylväät eivät oikein puhu Porin radan puolesta. Tolpat sopisivat paremmin vaikkapa Rantaradalle. Tässä vaiheessa en keksi hyvää vastausta siihen, missä kohtaa Rantarataa on joskus maisemat näyttäneet tällaiselta. Mutta jos Rantaradalla ollaan, aloittaisin veikkailut Karjaan ja Turun väliltä.
26.12.2017 18:05 Reino Kalliomäki: Ei ole Porin-, eikä Rantaratakaan. Kaupunki taitaa olla kolmisen kertaa Nokiaa suurempi asukasluvultaan.
26.12.2017 19:36 Raimo Harju: Älähän nyt Kurt, onhan Euroopas ja näinollen myös Suomes ollu niin kylmiä ja lämpimiä jaksoja ajanlaskun ajoista alkaen, ja ihan 1930 luvulla. Eräs naapurini kertoi 1930-1940 lukujen välis tehdyn tammikuus peltotöitä ja kylvetyn viljaa.
26.12.2017 19:41 Juhani Pirttilahti: Ihmiskunta ei vain tajua säätilan olevan osa jatkuvaa maailmankaikkeuden muutosta eikä siinä näin ollen ole mitään pysyvää.
26.12.2017 23:13 Jarmo Tomperi: Lahti - Heinola -rata Kunnaksen paikkeilla Lahteen päin katsottuna.
27.12.2017 01:10 Reino Kalliomäki: Oikein, Jarmo! Kunnas on vähän matkaa kuvaajan takana. Edessä näkyvä tasoristeys on Kulmala. En ollut tuo hiihtäjä, joka on tehnyt kiskojen väliin ladun, vaikka tulin tällekin paikalle suksilla.
27.12.2017 07:54 Petri Sallinen: Ilmasto muuttuu ja on muuttunut. Nykytiede osaa kuitenkin erottaa luonnollisesta muuttumisesta ihmisen aiheuttaman muutoksen, joka mitä ilmeisimmin aiheuttaa myös ongelmia.
27.12.2017 10:29 Erkki Nuutio: Postikorttikelpoinen maisema kuitenkin!
Siitä ilmastonmuutoksesta, jonka suuntaa ei kuitenkaan tiedetä. Vielä vähemmän tiedetään minkäluontoiset ihmisperäiset syyt ovat sen mahdollisia suuria tai pieniä osatekijöitä. Postikorttiin voi tulla nietosta lisääkin.

Mittauspisteitä oli koko Suomen alueella vain kaksi vielä satakunta vuotta sitten. Niistäkään kahdesta ei saa nykypäivään nähden kovin vertailukelpoisia arvoja: Kaupunkilämpeneminen (=aivan erillinen paikallinen muutos) heikentää esimerkiksi ratkaisevasti sen vanhimman mittauspisteen (Kaisaniemi) vertailtavuutta.
Tuoreempienkaan muutoksien syitä eivät suuriäänisimmätkään maailmanlopun ennustajat suostu toistuvista pyynnöistä huolimatta selittämään (koska syitä ei juurikaan vielä tunneta). Tarkoitan esimerkiksi 1930-luvun jälkipuoliskon voimakasta ilmaston lämpenemistä, jonka mahdollisesti katkaisi maailmansodassa ilmaan levitetty valtava hiukkasmäärä - ruutia, pölyä, öljynokea, suolenkappaleita jne.

Toistaiseksi kun emme tiedä, voisimme keskittyä lähinnä säästäväisyyteen energian käytössä ja päästösaasteiden vähentämiseen.
Lisäksi voisimme toivoa, että mahdollinen ilmastonmuutos ei vie kohti pikkujääkautta, koska se olisi Suomelle huono juttu.
27.12.2017 13:08 Kurt Ristniemi: Älähän nyt Raimo. Ilmaston muutos ei tarkoita sitä, että ilmasto muuttuisi tasapaksuksi ja vuodet veljeksiksi. Tottahan vaihtelua on aina ollut ja on vastakin.

1930- ja 40-lukujen poikkeama näkyy selvästi tuossa aiemmin linkittämäni jutun graafissa. Se jälkeen oli jopa vuosikymmeniä kestänyt lämpötilan laskun kausi. Mutta viimeisten 40 vuoden aikana on lämpötilan pitkäaikainen nousu ollut ennennäkemättömän nopeaa ja yhtäjaksoista. Ja viimevuosina on Suomessa miltei vuosi vuodelta rikottu keskilämpötilaennätyksiä. Lämpötilan muutoksen trendi onkin nyt ennennäkemättömän jyrkkä, ja mitattu keskilämpötila on nyt korkeampi kuin milloinkaan ennen.

Ja vaikka Helsingin Kaisanimen lämpötilaa onkin saattanut nostaa kaupungistumisen lisääntyminen, niin Tornionjoen jäidenlähdön aikaistumiseen sillä ei ole ollut mitään vaikutusta. Eikä siihen, että maailman jäätiköt hupenevat hämmästyttävää vauhtia. Niinkuin ei siihenkään, että Siperian ikirouta sulaa. Minkä taas sanotaan entisestään vahvistavan lämpötilan nousua.

Enkä minä ole suinkaan väittänyt, että tämä uusi lämpenemistrendi olsi lineaarisesti ikuisesti jatkuva. Saattaahan lämpötila syystä tai toisesta kääntyä jälleen laskuunkin. Mutta näillä näkymin lämpötila on nousussa ja tulee vastakin nousemaan. Koko maapallolla.

Yhtenä meille ikävänä vaihtoehtona on esitetty, että globaalin lämpenemisen seurauksena Suomen kesät kylmenevät. Sitten varmaan ilmastoskeptikot jälleen todistelevat USA:n presidentin tapaan, että ilmastohan on kylmennyt.

Ja mitä taas tulee pitkäjaksoisiin vaihteluihin, niin jääkausiahan on tavannut tulla aina tuolloin tällöin. Mutta tässä taidamme tarkoittaa pikemminkin nykyisen interglasiaalisen kauden aikana aivan viime vuosikymmeninä tapahtunutta selvää muutosta.
27.12.2017 17:26 Raimo Harju: Kurt, nyt kirjoitit niin monta riviä että taidamme olla jonkinverran samoilla linjoilla. Tätä lämpenemistä pitävät jotkut meidän ihmisten aiheuttamaksi, ja me Suomalaiset joudumme maksumiehiksi, ja se on huolestuttavaa. Nämä kaksi asiaa tai syytä sotketaan toisiinsa, eikä ymmärretä ettemme me ihmiset pysty juurikaan maailmankaikkeutta muuttamaan.
28.12.2017 14:26 Petri P. Pentikäinen: Suomessa on toki ymmärrettävät syynsä kuluttaa tavallista enemmän energiaa mm. lämmitykseen. Muilta osin olemme kuitenkin samaa maapallontuhlaajaporukkaa kuin muutkin kuluttamisriippuvuuden talousjärjestelmäkseen valinneet maat. Asia on aina joulukuun lopulla konkreettisesti ajankohtainen, kun esim. (kymmeniä? satoja?) miljoonia toimivia tavaroita ja laitteita, kuten elektroniikkaa ja kodinkoneita hylätään ja vaihdetaan uusiin vain uuden saamisen ilosta, kaikesta arkisesta tavarapaljoudesta puhumattakaan. Eilen uutisoitiin, kuinka joidenkin verkkokauppojen tuotteista puolet palautetaan takaisin, eli tässäkin ei-mistään syntyy valtava luonnonvaroja kuluttava globaali trafiikki, jota ei välttämättä tarvittaisi ollenkaan, mutta kulutusriippuvainen talous tarvitsee.

Mitä tulee suomalaisiin "maksumiehinä", merkittävä osa esim. Kiinan ja kaukoidän maiden päästöistä syntyy länsiviennin aiheuttamasta tuotannosta. Näin ollen kaukomaiden päästöt ovat tosiasiassa laajalti suomalaisten ja muiden länsimaiden päästöjä. Tähän vielä päälle se, että kulutuskeskeinen elämäntapa laajenee maapallolla yhä uusiin kansanosiin, joten ei tämä ympäristön kannalta ihan hyvältä näytä, vaikka kaikkien alojen erikoisasiantuntija D. Trump muuta väittäisi. Ovatko nykyiset skeptikot ja vähättelijät sitten eturivissä ratkaisemassa ongelmia, kun niiden lopulta myönnetään menneen peruuttamattoman pitkälle?

Mitä tulee kuvaan, hiihtolatu kiskojen välissä kruunaa sen.
28.12.2017 16:33 Esa J. Rintamäki: Ja kaikki sai alkunsa siitä, kun joku piruparka keksi, kuinka ihanaa on se omistamisen synnyttämä tunne tai halu! Eikä se riitä, sitä omistamisen halua pitää koko ajan ruokkia ruokkimasta päästyä. Osta, osta, osta! Muuten et kelpaa tai ole trendikäs! Tähän nojaa mm. mainostoimistot.

Olen sitä mieltä, että jatkuvaan taloudelliseen kasvuun nojaava politiikka tulee vielä päättymään (rajulla tavalla), yksinkertaisesti sanottuna katto tulee vastaan. Lisäksi, ko. politiikka on alkusyynä eriarvoisuuteen ja epäoikeudenmukaisuuteen, puhumattakaan ympäristön pahoinvoinnista. (Korjattu kirj.virhe.)
28.12.2017 17:42 Eljas Pölhö: Vuonna 1900 maapallolla oli 1,7 miljardia ihmistä. Minun syntyessäni 1949 oli 2,5 miljardia ja nyt 7,6 miljardia. Minun elinaikanani maapallon väkiluku on kolminkertaistunut. Kai se reilut 5 miljardia uutta jo itsessään lämmittää ja aiheuttaa päästöjä, tarvitsee enemmän ruokaa, vaatteita, haluaa autoja, telkkareita ym härveleitä. Jos itse perusongelmaan ei puututa, niin kaikki on kuin lisättäisiin vakavasti sairaalle potilaalle vain kipulääkitystä ja toivottaisiin sen kestävän seuraavaan annoshetkeen asti. Vuoteen 2050 mennessä väkiluvun ennustetaan nousevan 10 miljardiin eli 30 vuodessa pitää keksiä lisää ruokaa, asuntoja, vaatteita, härpäkkeitä jne 2,5 miljardille uudelle.

Huomatkaa radalla tästä kohtaa alkava pitkä 12‰ lasku.
28.12.2017 19:19 Raimo Harju: Oli miten oli, minä en usko että päästökauppaa käymällä ja haittaveroja maksamalla saadaan Siperian ikiroutaa takaisin ja napajäätiköitä jäätymään uudestaan. Kerskakulutusta kyllä pitäis rajoittaa tuntuvasti, vaan ei taida sekään onnistua ihan helposti. Eikös joku viisas ole sanonu kauan sitten, lisääntykää ja täyttäkää maa. Petri ja Eljas ohjailivat keskustelua takaisin oikeille raiteille.
28.12.2017 19:24 Esa J. Rintamäki: Jaa-a, muu ei taida auttaa kuin maailmanlaajuinen sota tai ärhäkkä epidemia viikatemiehen apuna.... Niin, kunhan ei satu omalle kohdalle...?

Raimo, tuo lausahdus: lisääntykää ja täyttäkää maa, on peräisin raamatusta, luomiskertomuksen yhteydestä. Minun mielestäni se on ekologisesti tuhoisa lause.
06.07.2018 17:29 Timo Keski-Petäjä: Tähän kuvaan on unohtunut muuttaa arvoituksen ratkettua oikeat sijaintitiedot.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!