??.??.1920 / Viipuri
??.??.1920 Viipurin aseman ratapihaa.
Kommentit
| 10.01.2018 21:41 | Erkki Nuutio: | Ja vaunuissa löytyy vankivaunusta alkaen. Papulankadun rakennus vasemmalla on Oy Sampo vuodelta 1908 ja Loikkasenkadun rakennus oikealla on arkkitehtien Thure Hällströmin ja Jalmari Wesurin "Kettula", eli VR:n asuinrakennus vuosilta 1922-24. | |
| 12.01.2018 13:57 | Erkki Nuutio: | Onkohan tuo itään kiitävä pikajuna oikea Idän pikajuna, kun siinä on konduktöörivaunu estämässä läpikulun kahdesta viimeisestä matkustajavaunusta edempänä oleviin. Ilmeisesti takapää on Suomeen tyytyville ja kiiltävä etupää Neuvostolaan haluaville. Tavaravaunuvalikoima viittaa 20-luvun puolivälille. Vankivaunu etualalla lienee N väliltä 3027-3030. Uudehkolta vaikuttava jäähdytys/lämminvaunu lienee Gg. Sen jääkaukalon kansi katolla näkyy sopivasti. Jos harjakattovaunu on T, ei se kuitenkaan liene työläisvaunu. Sivuovia ei näyttäisi olevan. Taustan keskellä on Papulan varuskunta-alue, jonka kasarmin taidettiin alunperin rakentaa Suomen vanhan väen Wiipurin pataljoonalle 1800-luvun loppupäässä. Kuvausaikana siellä palveli Karjalan kaarti. |
|
| 13.01.2018 19:28 | Jarmo Pyytövaara: | Viipurissa ei ole tainnut, olla koskaan erillisiä työläisjunia? En ole ainakaan, aikatauluissa sellaisia nähnyt. | |
| 18.03.2018 08:06 | Kurt Ristniemi: | Viipurissa ei ehkä ollut työläisjunia, mutta työläisvaunuja oli 1920-luvulla ainakin tarkoitus käyttää. Iltalehti kirjoitti aiheesta 1.2.1924: "Vähentääkseen henkilövaunujen suurta puutetta paikallisliikenteessä on rautatiehallitus määrännyt 20 avointa n.k. tavaraboggievaunua muutettavaksi henkilövaunuiksi. Vaunuihin tehdään seinät ja katto sekä portaat ja kaksi kamiinia. Muutokset ovat väliaikaisia, sillä vaunut muutetaan taas tavaravaunuiksi, kun on rakennettu tarpeeksi matkustajavaunuja. Näitä vaunuja tullaan käyttämään paikallisjunaliikenteessä Helsingissä ja Viipurissa." |
|
| 16.08.2020 10:30 | Erkki Nuutio: | Tässä kiinnostavassa tarinasta Malmin rautatieliikenteestä kerrotaan näiden harjakattovaunujen käytöstä ennen viime sotia Helsingin paikallisliikenteessä: http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/malmi/vainio01.htm | |
| 22.02.2022 11:04 | Erkki Nuutio: | VR:n Viipurin konepajan veturinkorjaajana aloittanut Paavo Koivurova kertoo kirjassaan Höyryhepoa kengittämässä (RM, 1998) T-vaunuilla matkustamisesta paikallisvuoroilla, jotka VR oli asettanut Viipurin ja Perkjärven välille 30-luvulla (s. 50-51). Monet Viipurin konepajan työläisistäkin olivat niiden johdosta ostaneet edullisen tontin ja rakentaneet sille talonsa pysäkkien ja seisakkeiden lähistölle, etäimmillään Perkjärvelle (41 km). Lähempi talokeskittymä oli Tynnisen seisakkeen kohdalla (8 km). Kirjoittaja kertoo: "Silloisesta vaunupulasta johtuen oli rautatielaitos rustannut pisimmän tavaravaunukehyksen varaan tuon mittaisen mustan laatikon, sisusteena harmaaksi maalatut nojalliset penkit. Moinen hökötys "Perkjärvenpätkään" koplattuna täyttyi aamuin illoin kaikkinaisesta kansasta. Olihan junassa toki oikeitakin vaunuja, mutta tuo hätävara on jäänyt rattoisasti mieleen, kooten se rytisevään suojaansa äänekästä porukkaa taipaleen varrelta." Kyseessä olleet paikallisvuorot olivat varmaankin 254 (2. ja 3. lk) Perkjärvi 5.32 - Viipuri 6.31 (arkipäivisin) ja 3a (2. ja 3. lk) Viipuri 16.23 - Perkjärvi 17.20 . Paikallisvuoroja sopivina aikoina oli myös Simolan (40 km), Antrean (40 km) ja Valkjärven (74 km) suuntaan. Itse rakennettu talo puutarhoineen oli rakentajalleen rakas. Putinin edeltäjäroiston suurhyökkäyksen aikana viipurissaolon viimeisenä päivänä (noin 18.6.1944) oli veturinkorjaaja, Matti etunimeltään, polkenut sateessa pyörällään talolleen Tynniseen, saadakseen sieltä edes jotakin mukaan. Palattuaan kurainen pyörä oli laitettu vaunuun mukaan Hyvinkäälle, siellä 1945-49 toimineeseen Karjalan konepajaan (nykyinen RM). Matti kuoli vuotta myöhemmin ja hänen työmaakaappinsa tyhjennettiin. Sieltä löytyi pieni paketti. Sen päälle oli kirjoitettu "Kannaksen multaa". |