01.05.1972 / Tampere Viinikka
01.05.1972 Tavarajuna pyrkii oikealle päästäkseen Haapamäen suuntaan. Ylämäen takia veturin pitää saada vauhtia.
Kommentit
| 14.01.2018 10:37 | Pave Saarinen: | Kuvassa kaikki kohdallaan.Arkiston helmiä. Savukin sattui hienosti. On se vaan niin kummaa, kun mv-kuva filmille sykähdyttää. No jaa, toiset hyväksyvät vieläkin vain putkiradiot. Sopivasti on sattunut valo veturin pinnalle, siitä ei ole tullut vain mustaa möhkälettä, detaljit erottuvat. Olisin ehkä poistanut yhden pylvään veturin takaa enkä olisi puhunut kenellekään. Olisikohan kuvan autenttisuus siitä kärsinyt? | |
| 16.01.2018 01:23 | Mika Hyypiä: | Komea kuva | |
| 10.02.2023 21:57 | Juha Toivonen: | Juuri tästä näkymästä olen varsin katkera. Kuvan oton aikoihin 1972-73 vietin varsin paljon aikaa "Tampereen ratapenkoilla", mutta en koskaan onnistunut näkemään vielä jäljellä olevia höyryjä junien vetokalustona. Toki niitä Tampereella kulki yhä, kuten kuvakin todistaa, mutta ohi meni....Rrrh-kele! | |
| 10.02.2023 22:41 | Petri Nummijoki: | Veturi oli siirtoajolla Ouluun, joten varmaankin vaati ennakkotietoa, että höyryveturin sai tässä kuvaan talletettua http://www.vaunut.org/kuva/136692. Itse asiassa jo kymmenen vuotta aikaisemmin eli 1962 oli tilaston mukaan höyryvetureiden osuus Tampereen ja Oriveden välillä tavarajunien ja kiitotavarajunien yhteenlasketuista junakilometreistä enää 3 % ja Orivesi-Haapamäki-välillä 7-8 %, joten taisi höyryveturin näkeminen Haapamäen suunnan tavarajunassa vaatia jo silloin pientä tuuria tai ennakkotietoa. | |
| 11.02.2023 11:05 | Petri Nummijoki: | Tuo 3 % vastaisi Tampereen ja Oriveden välillä karkeasti 120 höyryvetoista tavarajunaa vuodessa eli suunnilleen yksi höyryjuna kolmessa päivässä. Oriveden ja Haapamäen välillä sen sijaan olisi ollut suunnasta riippuen noin 220-250 höyryvetoista tavarajunaa vuodessa, jos junat kulkivat koko välin. Jakelujunat eivät ole luvuissa mukana mutta niitä on merkitty Tampereelta Orivedelle, Jäsänkoskelle ja Haapamäelle vain moottorivetureille. Sen sijaan päivystykset ja työjunat ovat pääasiassa höyryvetureilla ja nekään eivät ole luvuissa mukana. Oriveden ja Haapamäen välinen vilkkaampi höyrytavarajunaliikenne voisi selittyä sillä, että Vilppulan työt lienee hoidettu pääasiassa höyryvetureilla, koska Vilppulan ja Mäntän alueen päivystykset on tilastoitu höyryvetureille. Se on voinut olla päivittäistäkin liikennettä, jos oletetaan Vilppulan päivystäjän tulleen Haapamäeltä eli juna kulki vain Haapamäen ja Vippulan välin (25 km). |
|
| 11.02.2023 14:21 | Esa J. Rintamäki: | Muistan, että ollessani kansakoulun I luokalla, Mäntän entisessä puu-yhteiskoulussa "Kahvimyllyssä" talvella 1966, eräänä aamun välitunnilla katselin Koulukadun viereiseen aitaan nojaten höyryveturin vetämää tavarajunaa, meni kohti Mäntän asemaa entisen Koskelan seisakkeen kohdalla. Veturi näytti silloin siksi isolta, että voin sen tulkita näin 57 vuoden jälkeenkin olleen Risto. Kirkas pakkaspäivän sininen aamu silloin oli. |
|
| 11.02.2023 20:55 | Petri Nummijoki: | Tr1-vetureilla oli lupa liikennöidä Vilppulan ja Mäntän välillä 30 km/h nopeudella jo silloin, kun radalla olivat 30 kg:n kiskot, vaikka yleensä Tr1 sai kulkea keveillä kiskoilla vain ratapihoilla. Moista poikkeuslupaa ei varmaankaan olisi kannattanut antaa ellei ollut aitoa tarvetta käyttää Tr1-vetureita ko. radalla. Havainto vaikuttaa siis täysin uskottavalta. | |
| 12.02.2023 22:42 | Petri Nummijoki: | Jouduttiinkohan Haapamäki-Vilppula-Mänttä ajamaan toiseen suuntaan höyryveturilla takaperin? Ainakaan aikataulukirja ei mainitse Vilppula-Mänttä-alueella olleen kolmioraidetta tai kääntöpöytää. Tr1 lienee takaperin ajettaessa VR:n tenderihöyryvetureiden parhaimmistoa ainakin tähystysmahdollisuuksien puolesta, joten tämä voisi olla yksi selitys niiden käyttöön. | |
| 13.02.2023 01:55 | Esa J. Rintamäki: | Rataosa Haapamäki - Vilppula - Mänttä: linjapituus yhteensä 34 km, yhteen suuntaan. Rataosa Haapamäki -Tampere: linjapituus 114 km yhteen suuntaan. Poikkeaminen Mäntässä päivystäjänä lisäsi linja-ajon pituutta, kaikkiaan se tällöin oli: 132 km. Joten, kovin pitkälti ei ajoviima veturimiehistön naamaa ahavoittanut tenderi edellä ajettaessa...? Vuoden 1923 ratapihakaaviossa Vilppulassa oli ollut yksipilttuinen puinen veturitalli ratapihan pohjoispäässä ja 13,23 m kääntöpöytä. Olikohan se vielä käytössä, kun Mäntän radan henkilöliikenne aloitettiin 1.9.1929 (moottorivaunulla?)? Tietääkö Mänttä - ekspertti Dzei-Aar (JR)? Ainakin 1934 tuli käyttöön tiilinen kolmipaikkainen veturitalli, jonne johti raide sataman raiteelta, eikä kääntöpöytää siinä ollut. Mainittakoon, että vaunut E 701 ja F 3149 (Viipurista ja Sortavalasta) määrättiin siirrettäväksi Vilppulaan 7.1.1932. Mikähän veturi mahtoi olla näitä vetämässä, olivat ilmeisesti Mäntän henkilöliikennettä varten. Samalla annettiin määräys lähettää Vilppulasta vaunut E 632 ja F 3104 Pasilan konepajalle tarkastettavaksi (korjataanko vai hylätäänkö). E 632 hylättiin 1935. 1947 Vilppulaan oli sijoitettuna E 877 ja F 3593. Samaan aikaan moottorivaunut 2, 3, 5, 6, 8 ja 10 olivat Tampereella. 13 oli Pieksämäellä ja 14 Kouvolassa. Kaikki kolme "Motala"-bussia (Bm2 ja Bm3) olivat myös Kouvolassa. Vilppulan asemalle sijoitettavaksi oli määrätty syyskuussa 1955: XG 04420 (ex Ga 7720) ja XG 04421 (ex Ga 4412). Rautatierakennusosastolle sataman alueella? Kiitos Eljas P. valokuvaussessioistasi arkistopölypilven leijuessa ympärilläsi. Ysk - köh! |
|
| 13.02.2023 10:42 | Petri Nummijoki: | Ei tullut pitkää matkaa takaperinajoa, jos Haapamäki-Tampere-junan veturi poikkesi Mäntässä mutta näin ei ilmeisesti juurikaan menetelty ainakaan 1960-luvun alkuvuosina. Perusteena, että vielä 1962 oli Vilppula-Mänttä-alueen päivystykset merkitty kokonaan höyryvetureille, vaikka kaikki vakituiset ja läpi kulkevat Haapamäki-Tampere-tavarajunat olivat dieselvetureiden vetämiä. Höyryvetureille oli merkitty enää lisäjunia ja tilastoista päätellen niitä kulki keskimäärin pari kertaa viikossa tai vähän yli. Todennäköisesti kuitenkin niin, että talvella lisäjunia oli enemmän Perämeren satamien ollessa kiinni ja kesällä oli hiljaisempaa. Toisaalta 1963 oli Vilppula-Mänttä-päivystyksistä suurempi osa jo dieselvetureilla ja silloin Orivesi-Haapamäki-välin tarajunakilometrit höyryvetureilla supistuivat merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka Tampere-Orivesi-välillä ei merkittävää muutosta tapahtunut. Nämä viittaisivat siihen, että Vilppulan-Mäntän-päivystäjä kulki Haapamäki-Mänttä-Haapamäki (tai Orivesi-Mänttä-Orivesi), jolloin takaperinajoa tulee vähintään se 34 km. |
|
| 13.02.2023 12:04 | Esa J. Rintamäki: | Juuri niin, herra Petri. Nähdäkseni Tampere - Orivesi - välillä vaikutti liikennemääriin myös Jämsänkosken suunnan liikenne, eikö vain? 1970-luvun loppupuoliskolla käytäntö meni siten, että aamuyöllä Tpe - Hpk kulkeva T3401 jätti Mänttään osoitettuja vaunuja Vilppulaan ja otti koukkuunsa edellisiltaisen Mäntän päivystäjän tuomat pohjoiseen menevät vaunut, raiteelta 5. Aamuseitsemän tienoilla kävi Haapamäeltä juna Mäntässä ja palasi hetken perästä takaisin Haapamäelle, tuloaika 9.45. Ennen Jäs oikoradan avaamista tavaraliikenteelle 1.11.1977 Pieksämäki - Tampere - junat kulkivat säännöllisesti, läpikulkevina. Esimerkiksi yöllä T 6038 kohtasi Oulun yöjunan P 51 Vilppulassa, joskus saattoi T 6032 kohdata Porkkana - P 101:n (Nls - Jy) niinikään Vilppulassa. Yöllä pöhki mm. T 3067 pohjoiseen. Iltapäivällä klo 15.10 lähti T 3410 Haapamäeltä etelään. Vilppulasta se poikkesi päivystäjä 1:nä [suorittajan merkintä junapäiväkirjassa P1 (!)]. Aikavälillä siis iltapäivällä klo 5:stä, lähtien paluumatkalle Mäntästä takaisin P2:na ennen iltaseitsemää. 3410:n runkoon etelään menevät vaunut kiinni (raiteella III tai 4), pohjoisen vaunut raiteelle 5 odottamaan seuraavan yön ykköstä. Jarrujen tarkastus ja lähtölupa, kunhan seinäjokelainen P 41 oli mennyt puoli kahdeksan maissa illalla. T 3410 touhuili tarvittaessa vielä Korkeassakoskessa ja oli perillä Viinikassa iltakymmenen aikoihin. Niin ja kiisujunaparikin T 3071 ja T 7030 kulki myös, olisikohan kerran pari viikossa. P 97 perjantaijunan kulkiessa ei T 3071 saanut olla kulussa. Nämä siis kaikki dieselillä (Vemput parivedossa, Dv12 - pareillakin ja Hurulla). Tulin nyt kirjoittaneeksi, kun "runosuoni" kukki. Tosiaan, traaginen aikataulu polvilla. |
|
| 13.02.2023 12:46 | Petri Nummijoki: | Tampere-Orivesi-lukemissa on myös Jämsän suunnan liikenne mutta Orivesi-Jämsä/Jämsänkoski näyttäisi olleen melkein kokonaan dieselöity jo 1962. Jämsän suunnasta lienee lähellä totuutta todeta, ettei sinne ollut enää merkittävää höyryvetoista liikennettä. |