15.01.2018 / Brest, Valko-Venäjä
Timo Varshukov

15.01.2018 Yhdestä Neuvostoliiton yleisimmistä vetureista, jolla on aikoinaan tehty jopa dieselveturien nopeusennätys, 193 km/h, alkaa tulemaan pikkuhiljaa muisto vain. Tällä hetkellä käytössä on enää kolme veturia yli 1300:n veturin sarjasta (jos lasketaan mukaan 2TEP60:t), joista kaksi Minskin varikon palveluksessa sekä yksi Vitebskissä, myöskin Valko-Venäjällä. Uudella, 11.12.17 alkaneella aikataulukaudella yhdenkään veturin ei enää pitäisi olla linja-ajossa, mutta niin vain jälleen kerran 2TEP60 0051:sta muokattu TEP60-0151 on lähdössä vetämään junaa Brestistä Gomeliin. Toisella Minskin varikon TEP60:lla, numerolla 0149 (muokattu veturista 2TEP60-0049), ei ole lupaa enää vetää matkustajajunia. Myöskään kolmas veturi, Vitebskin 0429, saattaa vielä vetää joitakin paikallisjunia, mutta vain muutaman kerran kuukaudessa akuutin veturipuutteen iskiessä. Junafoorumeilla ennustetaan, että viimeistään syys-lokakuussa tämän legendaarisen veturin pystyy löytämään ainoastaan museoista.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Brest Valtio: Valko-Venäjä
Kuvaaja: Timo Varshukov
Lisätty: 17.01.2018 20:13
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus
Sekalaiset: Henkilökunta, Matkustaja
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Ulkomaat
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

18.01.2018 23:56 Jouni Hytönen: Murheellista on sekin, onko millään toimijalla intressejä säästää yhtä toimintakuntoista yksilöä. TEP60:n ääni on todella jylhä ja yksi pitäisi kyllä säästyä liikkuvaksi museoveturiksi. :(
19.01.2018 00:01 Jouni Hytönen: Muista maistahan TEP60:t ovat jääneet jo aikaisemmin eläkkeelle. Liettua oli toiseksi viimeinen, siellä taisivat jäädä pois ajosta 2011 ja Venäjän viimeiset jo 2008. Toukokuussa 2010 Vilnassa vielä näki TEP60-vetureita melko helposti. Pietari-Kaliningrad-juna Vitebskin ja Vilnan välillä oli säännöllinen käyttökohde, samoin Vilna-Pietari-juna Vilnan ja Daugavpilsin välillä.
24.01.2018 07:45 Esa J. Rintamäki: Brest? Onko paikkakunta sama kuin ensimmäisen maailmansodan aikana tunnettu Brest-Litovski?
24.01.2018 08:24 Erkki Nuutio: Sitä juuri: https://fi.wikipedia.org/wiki/Brest-Lito​vskin_rauha
Tässä 1918 tehdyssä rauhassa Neuvosto-Venäjä luopui ei varsinaista Venäjää olleista osistaan (kuten Suomesta) ja Saksa alkoi luoda irtautuvista osista vasallivaltioita tukemaan sen sotaponnistuksia ja merisaaron kiertämistä viljalla ja muulla.
Brest-Litowskin vuoksi venäläinen sotaväki poistui Suomesta ja bolsevikeillä ei ollut lupaa tukea omia punaisiamme. Porvaripoliitikkojemme enemmistö retkahti kuitenkin kritiikittömiksi Saksan vasalleiksi kuningasseikkailuineen ja muineen.
Brest-Litovskilla oli siis lähes ratkaiseva merkitys Suomelle sata vuotta sitten.
24.01.2018 09:47 [Tunnus poistettu]: Ihan samanlaisia isänmaanpettureita oli sekä punikit että lahtarit. Mutta näin aina käy kun uusia valtioita synnytetään niin tulee riita kenelle valta siellä kuuluu. Saatte vielä nähdä aika moiset rähinät Catalooniassa. Kannattaa lukea Otto-Wille Kuusisen kirja: Suomi ilman naamiota, se kertoo hyvin talvisotaan johtaneista syistä ja siitä jääkäri-lahtariliikkeestä alkaneesta Natzien perseennuolennasta joka jatkuin siihen asti että Stalin veti Suomen lahtaripoliitikkoja 2 krt turpaan kunnolla, kuoli siinä myös 1000000 neuvostokansalaista.
24.01.2018 11:41 Hannu Peltola: Haluatko Janne avautua tarkemmin lahtareista? Vaunut.org on minusta erityisesti rautatieharrastuksen foorumi, johon ei kuulu poliittinen propaganda. Olet Janne varmaan tietoinen siitä, että natsien perseennnuolenta on jääkäriliikkeen syntymisen aikana ollut hankalaa, koska jääkäriliike syntyi 1915 vapauttamaan Suomea Venäjän vallasta ja natsiliike vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Varmasti olet myös tietoinen toisen maailmansodan syntyyn johtaneesta Molotov-Ribbentrob -sopimuksesta, jossa kaksi diktaattoria jakoi Euroopan valtapiireihinsä ja tämän myötä Stalin hyökkäsi Suomeen 1939 sekä valtasi Baltian maat ja Bessarabian 1939-1940. Tätä ei välttämättä ole kuvattu Otto-Wille Kuusisen tuotannossa.
24.01.2018 11:59 Erkki Nuutio: Ehkä täällä kannattaa tyytyä siihen, että erilaiset suomalaiset ovat tehneet 100 vuodessa paljon oikein ja aika paljon väärinkin. Mutta voitolla ollaan kaiken jälkeen.
Eli malja mielipiteiden (niitähän ne usein ovat, epätarkkoja) tasoittumiselle keskuudessamme!
24.01.2018 14:06 Markku Knuutti: Kah :) Oiskos itte asemapäällikköö jalkautunut tupakintumppien keräilyyn ?

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!
<< Kuvalista >>