??.??.1905 Tästä kuvasta käy mukavasti ilmi, miltä 1900-luvun alun peltivuorattu III lk matkustajavaunu näytti kummaltakin sivultansa. Tässä kun on kaksi samanmallista vaunua peräkkäin mutta eri päin. Katon kalusteet eivät ole keskellä kattoa, sillä vaunun käytävä ei ole keskellä vaunua: Toisella puolella on 3 istumapaikkaa ja toisella 2. Katolla näkyy torpedoventtiilit, kaasulamppujen tötsät ja lamppuihin johtava kaasujohto sekä kamiinin savutorvi. Oikeanpuoleisen vaunun alle raiteen vierelle laskevat käymälän pöntön ja pesualtaan viemäriröörit. Vaunuissa on seisontasillalla häkit (sivuveräjät) ja vaunujen välilä on ylikäytävät sivuseinineen. Nämä uutuudet tulivat vuodesta 1902 alkaen. Oikeanpuoleisen vaunun räystäällä on signaalinyörin koukut. Signaalinyöri lienee junan toisella puolella, sillä sitä käytettiin aina vuoteen 1918 asti. Oikenpuoleisen vaunun numero näyttäisi olevan 279, mutta se ei tunnu loogiselta. Se kun vuoden 1911 kalustokuvaston mukaan on II lk:n vaunun numero. Nämä vaunut ovat kuitenkin ehdottomasti III lk vaunuja, nrosarjaa 666-782, 791-804. Olisiko vaunun numero siis 779? Vasemmanpuoleisessa vaunussa ei näy minkäänlaisia merkintöjä. Liekö niitä ollutkaan, vai ovatko vain haaltuneet pois? Kuva on rajattu Signe Branderin kuvasta https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:0000010a Kuva on ajoitettu vuodelle 1911. Finna, Helsingin kaupunginmuseo. Käyttöoikeus CC BY 4.0
Kommentit
| 16.02.2018 11:43 | Tapio Nikula: | Näitä kulki vielä paikuissa vuonna 1952 Kouvolasta pohjoiseen. Itse olen matkustanut pari kertaa tällaisessa välin Vuohijärvi-Kirjokivi. Ensimmäisellä kerralla tietysti halusin matkustaa tuossa avosillalla, mutta äitimuori teki tenän ja jouduin sisälle. Muisto kuitenkin säilyy elävänä mielessä. | |
| 16.02.2018 19:01 | Simo Toikkanen: | Ainakin omiin silmiini vasemmanpuoleisessakin vaunussa on merkinnät, joskin varsin haalistuneina ja/tai pölyyntyneinä. Luokkamerkintä on reunimmaisten ikkunoiden alla, FSJ toiseksi vasemmanpuoleisen ikkunan alla ja SVR toiseksi oikeanpuoleisen ikkunan alla. Numerosta ei kyllä saa mitään selvää. | |
| 16.02.2018 19:32 | Petri Sallinen: | Sama havainto. Numeroa ei näy, mutta häiveet muista teksteistä näkyvät. | |
| 16.02.2018 20:38 | Reino Kalliomäki: | Oikeanpuoleiseksi veikkaan 779:ää. http://vaunut.org/kuva/125057 | |
| 17.02.2018 09:01 | Petri Sallinen: | Kuvalaattapiirustuksen mukaan vaunun korin malli ja numero 779 stemmaavat. Vuoden 1939 vaunulistauksen mukaan nro 779 on E-sarjan vaunu, joka kuului sarjaan 668-803. Tuolloin vaunun kaasuhehkuvalaistus oli Elrich & Graetz -järjestelmän mukainen. Vuonna 1926 vaunussa oli jo höyrylämmitys (kuvan vaunussa näkyy kuitenkin vielä kamiinanpiippu) sekä ilmajarrujärjestelmä. | |
| 18.02.2018 12:21 | Ilkka Hovi: | Tältä PC:ltä katsoen näkyy oikeanpuoleisen vaunun numero 779 aivan selvästi. Vasemmanpuoleinen ei näy, vain kuvittelen sen olevan x86. Harmillista kun alkaa luulla jotakin sen näkee koko aika. Kannettavalla on mahdollista nähdä viistosti katsoen joitakin numeroita joten luulisi ainakin ammattilaitteilla selviävän mikä numero oikeasti on. ... ja nyt kotikoneelta vaikuttaa x81 ? |
|
| 09.03.2018 10:24 | Kurt Ristniemi: | Nyt näen minäkin merkintöjä vasemmanpuoleisessa vaunussa. Olen tässä välissä korjannut läppärin näytön asetuksia, ja tumman pään sävyt erottuvat nyt aiempaa paremmin. Ja tuolla Ilkan konstilla todellakin näkee usein yksityiskohtia, joita suoraan katsoessa ei näe. - Mutta en siltikään rohkene arvata vasemmanpuoleisen vaunun numeroa. VR historiikit mainitsevat painekaasuhehkuvalaistusjärjestelmistä vain Pintschin. Ehrich & Graetz -järjestelmästä ei sanaakaan. Kuitenkin kuvastosta käy ilmi, että se on ollut hyvinkin yleinen kaikenluokkaisissa vaunuissa. - Löytyisiköhän jostakin näiden järjestelmien kuvaukset? Minulla on kyllä ohjekirjoja, joissa mainitaan järjestelmä 1 ja järjestelmä 2, mutta ainakaan pikaisesti selaillessa ei mistään selvinnyt oliko toinen Pintsch ja toinen Ehrich & Graetz. |
|
| 10.03.2018 00:27 | Petri Sallinen: | Kaasuvalaistusta käsitteleviä huoltokirjoja on saatavilla divareista suhteellisen hyvin. Hintakaan ei ole yleensä kuin muutaman euron. Ilmeisesti moinen kama ei kiinnosta juuri muita kuin friikkejä. Vanhin käsiini saama opus on vuodelta 1916. "Junien kaasuvalaistuslaitosten selitys sekä ohjeita niiden hoitamiseen". Vuonna 1928 julkaistu päivitetty versio on nimeltään "Junien painekaasuvalaistuksen selitys ja hoito-ohjeet". Vuoden 1943 painos kantaa samaa nimeä. Googlettamalla löytyy kyllä divareista. Yleensä hyvin säilyneissä "Mustan kirjan" johdantolehtisillä on kuvattu kirjassa käytetyt lyhenteet. Lyhenneluettelon perusteella voi päätellä vaunuissa käytetyt valaistusjärjestelmät. Esim. vuodelle 1933 päivätty lyhennelistaus sisältää seuraavat tiedot: Kaasuvalo, avoliekkinen (P) — [vanhemmassa painoksessa sanamuoto on avoinliekkinen], kaasuhehkuvalo matalapaineinen Pintsch-järjestelmäinen (M.P.), kaasuhehkuvalo korkeapaineinen [vanhemmassa painoksessa "korkein kaasunpainein"] Pintsch-järjestelmäinen (Paink. P.), kaasuhehkuvalo korkeapaineinen Ehrich & Graetz -järjestelmäinen (Paink. E.G.) sekä kaasuhehkuvalo Dalén-järjestelmäinen. Pintschin ja Ehrich & Graez -järjestelmistä käytetään joissain yhteyksissä myös ilmaisua "öljykaasuhehkuvalo". |
|
| 10.03.2018 08:47 | Kurt Ristniemi: | Tunnustaudun friikiksi: minulla on 'Junien kaasuvalaistuslaitosten selitys sekä ohjeita niiden hoitamiseen' vuodelta 1916 ja 'Junien painekaasuvalaistuksen selitys ja hoito-ohjeet' vuodelta 1943. Kummankaan perusteella ei voi selvittää, millainen nimenomaan Ehrich & Graetz -järjestelmä oli. Kuvan vaunuissa onkin ilmeisesti keskenään erilaiset järjestelmät. Ainakin niissä on katolla erilaiset lampunhatut. |
|
| 10.03.2018 09:25 | Petri Sallinen: | Vasemmanpuoleisessa vaunussa on todennäköisesti kaksiputkijärjestelmä —muuta en osaa siitä sanoa. Oikeanpuoleisesta on paha sanoa mitään. Joissakin vaunuissa kaasuputket saattoi olla asennettua välikattoon. |