07.02.2018 / Cardiff, Yhdistynyt kuningaskunta
07.02.2018 Cardiffin Queen Streetin rautatieasemalta Cardiff Bayhin edestakaisin kulkeva Arriva Trains Walesin Super Sprinter Queen Streetin rautatieasemalla.
Kommentit
| 21.02.2018 10:16 | Erkki Nuutio: | Etelä-Wales (rannikko) on maahan vuosisadat levittäytyneiden englantilaisten jyräämä. Onkohan kuvassa kovinkaan monta kelttiperäistä Cymrun alkuasukasta. Huomasit varmaan että alkuperäisväestön pubeissa kannattaa kertoa alkuperänsä. Englantilaistarkkailijoita torjutaan. Suomalaisuutensa paljastaen saa sydämellistä kunnioitusta. Outoa muuten, että vaietaan Pohjanmaan rannikon varhaisesta kelttiläis-germaanisesta asutuksesta, joka sulautui myöhempiin suomalaisiin ja omaksui suomen. Ns. rantaruotsalaiset tulivat vasta vuoden 1200 vaiheilla ja ruotsalaistuttivat kielenkin rannikolla. Et tainnut jatkaa Abertaween (Swansea), siis Tawen suiston kaupunkin. Siellä oli ratalinjoja ristiin rastiin. Mumblesin niemen turistirannoille kulki jopa sähköraitiotie, joka tietääkseni oli kaksikerroksinen. Nykyiselle High Streetin pääasemalle päättyvien ratojen kilpailijana Tawen vastarannalla oli Midland Railwayn raiteisto, joka johti mm. Port Talbotiin, Breconiin ja eri suunnista löytyville hiilikaivoksille. Tätä Midlandin haaraa valottaa kirja The Swansea Vale Railway - A Midland Railway Outpost (Lightmoor Press, 2017, 264s.). Kuvia on paljon, mutta teksti on paikkoja ja muita outouksia tuntemattomalle hieman raskas. 78-79 kun olin Prifysgol Cymrussa, oli brittitalous kuralla. Valitettavasti hiilisavua leijui piipuista vain köyhien alueiden takoista lähteneenä. Hiilipölystä musta hiilisäkki kannettiin avolava-pikkupetteristä olohuoneen läpi ja kipattiin takan nurkalle. |
|
| 21.02.2018 21:09 | Tuomas Masalin: | Erittäin mielenkiintoista. Kymmenen vuotta sitten poikkesin Clwb Ifor Bach:iin Caerdyddissä, joka on kaupungin nuorten kymrinkielisten klubi, ja todellakin pitivät suomalaisvieraasta. Samalla matkalla tuli sattumalta osallistuttua Cymdeithas yr Iaith -kieliaktivistien tempaukseen Aberystwythissä, kaupungissa, jossa jotkut vastaantulijat tervehtivät kymriksi, ja kaupoissa kun tuli sanottua kiitokseksi diolch tuli vastauskin kymriksi. Kymrin asema on parantunut selvästi viime vuosikymmeninä kielilakien, kouluopetuksen, sekä TV- ja radiokanavien ja musiikin myötä. Abertawessa on ollut tarkoitus käydä, ehkä ensi kerralla (Snowdonkin pitäisi joskus "valloittaa" junalla ja Llandudnokin vaikuttaa kiinnostavalta). Aiemmin Caerdyddin viereiseen Penarthiin tuli pikaisesti tutustuttua, ja paremmin kymmenen vuotta sitten Aberystwythiin ja Bangoriin, ja useampaan otteeseen matkoilla Irlanninmeren yli Caergybin (Holyhead) kautta. Muuten Penzancessa Cornwallissa parturi kertoi pitävänsä itseään kelttinä. Niin Skotlannissa, Walesissa kuin Cornwallissakin vaikuttaa olevan oman alueen kansallisylpeyttä, kuten kauppojen korostaessa paikallisia tuotteita ja paikallisten lippujen näkymistä autojen tarroissa brittilipun sijaan. |
|
| 22.02.2018 01:33 | Jorma Toivonen: | Erkin kommentin alkuosaan pieni aiheesta poikkeava omakohtainen toteamus: Kauan sitten tuli vierailtua Irlantilaisen pubin helpotuksen eriössä, vierellä asioimassa ollut herrasmies suhautti suupielestään: "saatanan engelsmanni", en myöntänyt - "pahuksen hollantilainen" ei osunut, joten korjasin, että olen Suomesta - lopulta matkamme jatkui kaulaillen baaritiskille, josta kouraani ilmestyi paikallinen olut. |