28.03.1917 Olen kiinnostunut lähinnä autonomian ajan rautatievaunuista. Ja tietenkin niiden rakenteellisista yksityiskohdista. Siksi tällaiset epätavallisesta suunnasta otetut kuvat saattavat olla hyvinkin kiinnostavia: Amerikkalais-ruotsalais-malliset imurit katolla, kaksiputkinen kaasuvalaistus, ikkunan yläpuolen kyltinripustusteline, signaalinuora... Mutta on kuvalla muutakin historiallista arvoa: P. E. Svinhufvud on palannut karkotusmatkalta Siperiasta ja saa sankarin vastaanoton. Suomen Kuvalehti nro 14/1917: P. E. Svinhufvud palaa Suomeen. Viipurin asemalle on kokoontunut tuhansiin nouseva kansanjoukko, jolle asessori S. pitää puhetta. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877653?page=4
23.03.2018 16:35 | Joonas Viita: | Sama kuva vähän isompana. https://images.cdn.yle.fi/image/upload/13-3-9553684.jpg Artikkelista https://yle.fi/uutiset/3-9552967 |
|
23.03.2018 17:11 | Kurt Ristniemi: | Ja skarpimpana. Vaihdoinkin sen SK:n sumean kuvan tilalle tämän YLEn skarpin kuvan, mutta mustavalkoisena. Kiitos linkistä! Nyt näkee vaunun nurkkalistan, ikkunan puitteet, ylikäytävän 'häkin' ja yleensä kaiken paljon paremmin. Jopa sen, missä kaasuputkien kiinnittimet ovat. Ja senkin, että signaalinuora onkin köyttä. 2- vai 3-lyötyä, sen voinee joku köysiä tunteva kenties kertoa. |
|
24.03.2018 20:56 | Simo Toikkanen: | Itä-Hämeen sivuilla on toinenkin kuva tapahtumasta. Oikeanpuoleinen vaunu lienee sen kuvan perusteella D-sarjaa päätellen siitä, että tuplaikkunaryhmien keskinäinen etäisyys vaikuttaa olevan sama kummassakin päässä vaunua. Kolme seuraavaa vaunua näyttäisivät olevan F, Ge ja luultavasti neliakselinen lanterniinikattoinen P-vaunu. Päivämääräksi esitetään 28.3.1917. https://www.itahame.fi/Uutiset/art2355155 | |
24.03.2018 23:35 | Petri Sallinen: | Tuttu kuva tuo isompi. Junassa on postiosastolla varustettu kolmiakselinen F. Postiosasto on liukuoven vasemmalla puolella olevan ikkunan kohdalla, ennen kattokoroketta. Postiosasto näkyy vaunun sisäpiirroksessa. Moni on ollut näkevinään kuvassa postiosaston kohdalla muuta väritystä vaaleamman kaistaleen, jonka on aavisteltu olleen postinkeltaiseksi maalattu. En osaa sanoa, onko näin. | |
26.03.2018 12:41 | Kurt Ristniemi: | Lanterniinivaunun kattoa näkyy pikkuisen enemmän Museoviraston 'Kuvakokoelmat'-kuva-arkiston kuvassa https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19660901_2 | |
10.09.2024 21:28 | Erkki Nuutio: | Svinhufvudin juna saapui perille Helsinkiin 29.3.17 klo 10 aikoihin. Tervehtimään oli tullut täälläkin suuri kansanjoukko. Pari tuntia myöhemmin saapui Pietarin junassa Alexander Kerenski, Venäjän väliaikaisen hallituksen oikeusministeri, Juhliva kansanjoukko oli tullut häntäkin vastaan. Sitten Kerenski puhui ja puhui ja halusi antaa poskisuudelmia. Ilmoitti odottavansa että aktivistitoiminta lopetettaisiin ja tarjosi amnestiaa jääkäreille, jos nämä luopuisivat "saksalaisista puuhistaan". Kerenski saapui uudelleen Helsinkiin 13.4.17 ministerivaltiosihteerin salonkivaunussa ministerivaltiosihteeri Enckellin ja tämän henkikuriirien (Stolt ja Sinovjev) seurassa . Lähtiessään takaisin Pietariin 16.4.17 tiesi Kerenski jo ratkaisua vaille jäävän erimielisyyden. Valtaosalle suomalaisista kelpasi ensialkuun vain täysi autonomia ja oikeastaan vasta täysi itsenäisyys. Sellaista Venäjä ei aikonut sallia. Mutta Lenin ei vastustanut kumpaakaan. Toukokuun lopulla Kerenski saapui taas Helsinkiin, nyt sota- ja laivastoministerinä. Yhteisymmärrystä ei syntynyt ja lisäksi Itämeren laivasto Helsingin edustalla ja venäläiset maajoukot olivat hajoamassa anarkiaan. Kerenski astui taas junasta Helsinkiin 25.1.18. Bolsevikit olivat jo kaataneet väliaikaisen hallituksen, jonka pääministeri hän oli ollut. Wolter Stenbäck vei hänet piilopaikkaan. Piilopaikkaa vaihdettiin monesti punaisen Helsingin aikana. Huhujen levitessä saksalaisten tulosta, lähti hän salapuvussa Pietariin ja sieltä junalla Muurmanniin ja edelleen laivalla Britanniaan. |