07.04.2018 / Tampere
07.04.2018 Rollikan ohjaamoon on kerääntynyt hieman pölyä ja uusia multimedialaitteita.
Kommentit
| 13.04.2018 16:13 | Erkki Nuutio: | Tuo ratin takana häämöttävä musta laatikko oli ajomoottoria liikavirralta suojaava automaattisulake, joka avautui kovalla paukauksella. Taisi olla muuntajaöljyä sisällä. Sähkökuljettajan penkin oikealla puolella oli metrinen käsijarruvipu. Se taidettiin korvata paineilma/ jousikäyttöisellä seisontajarrulla loppuvuosina. Jonkinlaista paineilmaa oli tarjolla jo alunperin, koska giljotiiniperiaatteella toimivia ovia käytettiin paineilmalla (on/ei -venttileillä). Kakkonen valittiin kai säilytettäväksi, koska se oli melko alkuperäismuodossa. Kolmoseen oli TKL:n korjaamo tehnyt uudistetun korin 50-luvun loppupuolella. |
|
| 13.04.2018 16:46 | Juhana Nordlund: | Tampereen Siniset Bussit -kirja kertoo, että kakkonen oli juuri se esisarjan Rollikka, jonka kori kävi läpi suuren koriremontin jo vuonna 1956. Tällöin esimerkiksi ikkunoiden ulkonäkö muuttui paljon. Ajomoottori vaihdettiin vuonna 1967. Sittemmin, vasta liikenteestä poistamisen jälkeen, kori entisöitiin alkuperäistä vastaavaksi. Museoautoja valittaessa esisarjasta ei ollut jäljellä enää muita yksilöitä kuin tämä TKL 2. | |
| 13.04.2018 18:51 | Erkki Nuutio: | Liikennelaitoksen korjaamo uusi useitakin koreja välillä 4-19. Hyvinkin on kakkostakin saatettu uusia 1956, mutta kyllä mieleeni kakkosesta ovat jääneet alkuperäisentyyppiset terävänurkkaiset ikkunapylväät. Sen sijaan kolmonen uusittiin olellisesti näköä muuttaen pyöristyin ikkunanurkin, lasien kiilakumikiinnityksin ja muine muutoksin. Loppuvaiheessa saatettiin ohjaamon takaseinäkin poistaa molemmista, jolloin saatiin pari penkkiä etuoven etupuolelle. Kuljettajarahastukselle ei kolmea ensimmäistä voitu muuttaa, mutta suurin osa myöhemmistä taidettiin muuttaa. Ei ollut enää rahastajaa huutamassa "Eteenpäin käytävällä". Rahastajan kanssa pysäkeillä ei vanhennuttu, koska kaikki tulivat vauhdilla sisään taka-pariovista kookkaalle takasillalle, jolta rahastaja hoiti eteenpäin pysäkkivälin matkalla. Tarkennuksena ovista, että ne toki olivat saranatyyppiset, mutta sulku/avaussylinteri keräsi aina kohtalaisesti painetta, ennenkuin se räväytti oven kiinni. Loppuvaihe oli siis yhtä nopea kuin giljotiinissa. |
|
| 13.04.2018 19:06 | Juhana Nordlund: | TKL:n johdinauto 2:sta on korikorjauksen jälkeiseltä ajalta kuvia eri julkaisuissa - myös Suomen Raitiotieseuran kotisivuilla. Pari esimerkkikuvaa viimeksimainitulta: http://www.raitio.org/trolley/tampere/tkl2/2hyhky1.jpg ja http://www.raitio.org/trolley/tampere/tkl2/2hyhky2.jpg . Ikkunoiden kulmat ovat pyöristetyt. Samalla tavoin tosiaan uusittiin johdinautot 4 - 20. Kaikissa näkemissäni 1960- tai 70-luvun kuvissa niissäkin on pyöreäkulmaiset ikkunat. TKL:n johdinautoja itse näin ajossa vain muutaman kerran, kun taas Helsingin trollikat olivat minulle hyvinkin jokapäiväisiä kesästä 1966 kesään 1973. |
|
| 13.04.2018 21:00 | Erkki Nuutio: | Kakkosen rajoitetumpi koriuusinta oli aikaisempi kuin kolmosen täydellisempi koriuusinta. Nähdäkseni kakkosessa pyöristetty ikkunakehys ja pyöristetyt kiilakumilla kiinnitetyt ikkunat verhottiin alkuperäisten puisten terävänurkkaisten ikkunapylväiden peitoksi. Sen takia nämä ikkunapylväät oli helppo kaivaa uudelleen esille loppuentisöinnissä. Kakkonen oli halvan oloinen koriuusinnan jälkeen. Arvioisin että kolmosen täydellisessä uudistuksessa poistettiin puiset ikkunapylväät ja ehkä puiset vaakapalkitkin ja uusittiin kori samaan tapaan kuin 60-vuoden vaiheilla tehtiin uudetkin korit. En tiedä tehtiinkö tämä kori edelleen alumiinista. Olen tuhansia kertoja kulkenut autoilla 2-7 (ja harvemmin muilla) kun kääntöpisteestä seuraava pysäkki oli asuintaloni nurkalla ja mm. Pyynikintorille kuljin keskikouluun. Tunnen siis näiden korien erot, periaatteessa vuodelta 1949 ja linjan 25 vaiheeseen asti. Pieni tarkennus: Kun ohjaamon takaseinä poistettiin loppuvaiheessa, lisäistuimia tuli vain yksi. Jo alunperin oli yksi istuin etuoven ja ohjaamon seinän välissä. Sieltä oli välitön näkymä ikkunan lävitse ohjaamoon. |
|
| 14.04.2018 07:50 | Juhana Nordlund: | On täysin mahdollista, että myös TKL 3:n kori oli täyskorjattu, ehkä tosiaan jopa vielä perusteellisemmin kuin vaunun 2 kori. BBC-tekniikkainen TKL 1 siis poistettiin ja romutettiin jo 1967, mutta BTH-tekniikalla varustettu, kolmonen poistettiin toisaalta jo seuraavana vuonna eli 1968. Näitä kahta ei siis ollut olemassa enää siinä vaiheessa, kun valittiin museoautoja. Kakkonen sai jatkoaikaa aiemmin mainitsemani kirjan mukaan ennen muuta ajomoottorin vaihdon ansiosta. Se oli liikennelaitoksen hallinnassa vielä silloin, kun johdinautoliikenne lakkautettiin. Se valikoitui ymmärrettävästi toiseksi museojohdinautoksi. Ei mitenkään huono asia sikäli, että kakkonen oli samalla ensimmäinen Tampereella liikkunut johdinauto (9.11.1948 koeajo). |
|
| 14.04.2018 12:12 | Reino Kalliomäki: | Kaikkihan tietävät, että "rollikassa" on silta. Erästä opettajaa muinoin haastateltiin oppilaskunnan lehteen hänen autostaan: "No, onkos Skodassa silta"? "On". (hehheh). Kyseessä oli anti-autoilija, hänellä oli coolisti tapana esittää heti Vapun jälkeen oma öljyn lisäys: Paperipussista puupölyjauhoa, ja perään öljyä! Auto oli kiilanokka-Skoda. Haastattelu oli reaktio tälle. |