04.06.2018 / Tampere, Hämeenkatu
04.06.2018 Ratikkatyömaa Hämeenkadulla
Kommentit
| 09.06.2018 19:07 | Juhani Pirttilahti: | Kaikki selvästi odottavat meteoriitin putoamista taivaalta. ;-) | |
| 09.06.2018 20:22 | Jarmo Puntanen: | Ikävää katsoa ison kaupungin keskustan tuhoa. | |
| 09.06.2018 21:30 | Erkki Nuutio: | Kun laskun maksajan yrittää unohtaa (jos ehtisi ennen maksua taivaisiin) , on mukava katsoa kuvasta työntekoa, joka tapahtuu naurettavan halvoilla apuvälineillä pienoisten, hetkessä laskettujen betonirautojen päällä. Armeliaasti on piilossa pöly poistamatta jätetystä hiekoitushiekasta pesemättömiltä kaduilta. Ei näy kävelijöiden pujottelu metrisillä jalkakäytävillä, puolta 200 metrin välein vaihtaen, ei näy kuinka kaksi 2.55m levyistä bussia sivuuttaa toisensa 5m levyiseksi muuttuneella Hämeenkadun tai -sillan ajotiellä. Näkyy vain kuvan hyvä väritasapaino sekä paljon väkeä ja kaivinkone - itse asiassa puolet Suomen kaivinkoneista taitaa olla reitin varrella. Unohdettava on myös juuri paljastunut 50 millin "yllätysylitys" sote-kuluissa. Oli jo reviisorienkin pakko kehottaa toimiin, ja nyt jopa julkisesti Aamulehdessä. Eivät hekään välttämättä saa vastuuvapautta aikanaan, jolleivat pysty osoittamaan vaatineensa budjettiylitysten pistämistä kuriin. Mutta pitää Tampereen silti hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Suurin ongelma on kuitenkin hankkeen aloitusvaiheen valmistuessa. Alku tulee olemaan raskaasti tappiollinen, vaikka korkoja ja kuoletuksia ei otettaisikaan huomioon. Alkuun tarvitaan suurinvestointeja liityntäliikenteelle sopivaan kumipyöräkalustoon. Robottibussit ehkä ehtivät kehittyä tarpeeksi, mutta uutuudet aina maksavat. Nykybussit eivät pääosin käy, koska niillä liitynnät tulevat liian kalleiksi ja hitaiksi. Lisäksi on rakennettava nopeasti ja paljon lisäraitiolinjoja, koska pelkkä runkolinja epäonnistuu taloudellisesti kuten kävi aikanaan Helsingissä. |
|
| 09.06.2018 22:23 | Pasi Utriainen: | Eipä käy kateeksi Hämeenkadun yrittäjiä. Kulut juoksee, mutta asiakkaita ei näy. | |
| 09.06.2018 23:13 | Topi Pikkarainen: | Näin tavan tamperelaisena joka käy päivittäin pitkin ja poikin keskustaa, en voi väittää että raitiotietyömaa hankaloittaisi elämääni kohtuuttomasti. On päin vastoin erittäin mukavaa katsoa päivä päivältä työmaan ja paremman Tampereen kehitystä. | |
| 10.06.2018 21:46 | Simo Virtanen: | Ihmeen negatiivinen suhtautuminen täälläkin. Aika pahasti on elämä urautunut, jos aidosti tuntuu siltä, ettei selviä Tampereen keskustassa. Ihan ok autoillakin, kun mikään pakko ei ennenkään ole ollut saada autoa juuri Hämeenkadulle parkkiin. Oisko siellä ollut edes 20 pysäköintiruutua? Keskustan P-taloissa sentään yli kolmetuhatta ruutua. |
|
| 11.06.2018 00:54 | Juhani Pirttilahti: | Olen Tamperelainen mutten ole käynyt taas reiluun viikkoon auki revityssä keskustassa. Bussit myöhästelevät, kaduilla on ruuhkaa, kävellen olisit jo perillä ja oikeastaan mitään asiaa ei vain ole. Eikä ollut ennenkään. | |
| 11.06.2018 07:13 | Simo Virtanen: | Jalkapatikka nyt ylipäätään on fiksuin tapa liikkua kesäkaupungissa. Kieltämättä Tampereella rakennetaan enemmän kuin vuosikymmeniin ja keskustassakin on varmaan kymmenen muutakin auki revittyä kohdetta kuin ratikkatyömaa. Tätä se teettää, kun Suomi muuttaa maalta kaupunkeihin samaan tahtiin kuin 60 ja 70 -lukujen taitteessa. Kansiareena, Viinikan sekoittaja, Ratina, TAYS, Tampere talon hotelli, ydinkeskustan täydennysrakentamista asuintaloille kuten Luminary, Näsilinnnankatu, Puutarhakatu*2, Satamakatu, Kyttälänkatu ja puhumattakaan kokonaan uusista ranta-alueista. Ratikkatyömaa alkaa kuitenkin jo osalta Hämeenkatua valmistumaan ja esimerkiksi Tuulensuussa on jo kiskojen päällä kivetys ja pysäkin rotvallitkin valmiina. Ei mene pitkään, niin bussiliikenne siirtyy sinne kiskojen päälle. Ihan turhaa pelon lietsontaa sekin, että Hämeenkatu olisi koko mitaltaan auki vuoteen 2021 asti, kun tämä kesä on selvästi raskain maanrakentamisen aika. Tästä kuvasta 180 astetta toiseen suuntaan ja näyttää jo ihan toiselta. Se on kuitenkin totta, että ratikkatyömaa tuntuu kestävän liian pitkään ja talvella lumien aikaan näki hyvin, että monin paikoin ei viikkokausiin tapahtunut yhtään mitään. Koskematon hanki sen kavalsi. |
|
| 11.06.2018 08:38 | Erkki Nuutio: | Syntyperäisenä noin 60 vuotta Tampereella asuneena, ammatiltani autopuolen ihmisenä en ole juuri koskaan asioinut omalla autollani Tampereen keskusta-alueilla. Olen kävellyt tai pyöräillyt sinne (noin 3 km matka), tai jos busseja tiheästi kulkee, niin olen kulkenut niillä. Kaupunkiin muutetaan esimerkiksi opiskelemaan, mutta lähdetään sitten mieluummin lähikuntiin, pakoon ylihintaisiksi keinoteltuja asuntoja ja epäviihtyisyyttä. Juuri päivän lehdessä kerrotaan 1592 25-34 -vuotiaan naisen muuttohäviöstä naapurikuntiin 2014-2016. Melkein puolet muuttaa siis pois silloin kun ovat alkaneet tienata. Suuri osa siksi, että Tampereella he olisivat työttömiä. Kai joku Turkuunkin tai Uuteenkaupunkiin muuttaa. Osa toki jatkaa Tampereella, monet heistä työttöminä tai pätkätöissä. Nämä ovat tosiasioita. Raitiotiehen lähdettiin hyvin hätäisellä ja pinnallisella ASIANTUNTIJAvalmistelulla, joka sitäkin käytettiin lähinnä asiantuntemattomien poliitikkojen ohjailemiseen. Nyt kun asia on peruuttamaton runkolinjan myötä, häiritsee ettei taaskaan haluta katsoa perille asti. Jo ainakin pari vuotta sitten esitin kehitysyhteistyön aktiivista käynnistämistä teollisuuden kanssa autonomisten syöttökuljettimien saamiseksi edullisesti (en tarkoita puuhastelevaa koeajelua ja ohjelmakehittelyä Hervannassa). Ei kiinnostanut täällä, mutta aktiivisissa maissa kiinnosti ja nyt löytyy jo lukuisia valmistajia. Jälkijunassa ei kannata kehittämistä aloittaa, vaan suosittelen että esimerkiksi Skoda tai Linkkeri hankkisi hyvän sellaisen lisenssivalmistusoikeudet. Syöttökuljettimet ovat raitiotientyngän välttämätön liitännäinen. Täällä niitä tarvitaan alkuun ainakin sata, ja ennen raitiotien käynnistystä pitää niiden toiminta testata perusteellisesti kesä-talvioloissa. Niinikään olen muistuttanut että pelkkä runkolinja on torso ja kannattamaton. Uusia linjoja pitää rakentaa sinne mistä tulee matkustajia ja minne rata voidaan tehdä alle vuodessa ja halvalla, eikä yli viidessä vuodessa ja ylikalliilla. Sopiva esimerkki on TAYS-Koilliskeskus, ja golfkentän paikalle 20.000...30.000 asukasta sekä iso liityntäparkki Koilliskeskukseen kehätien nurkalle. Koko muu Suomi kiittäisi säästymisestä Tampereen keskustan vihreiltä liikennejärjestelyiltä. Yksi este toki jouduttaisiin poistamaan. Siis se että golfarit sillä toisellakin puolella pöytää antoivat kaupungilta golfalueen halvan vuokran pitkäaikaissopimuksella muutama vuosi sitten. |
|
| 11.06.2018 08:51 | Tommi K Hakala: | Ratikkatyömaan eteneminen vain yhdessä vuorossa on itseäkin ihmetyttänyt. Monilla tienrakennustyömailla työskennellään kahdessa vuorossa, jotta hommat etenee. Onko tässä tosiaan niin hyvät ehdot tekemiselle, ettei kiirettä tarvitse pitää... Sinänsä nyt voisi Tampere hieman henkäistä projektiensa kanssa, vaikka kehitys onkin tarpeellista. Asuntoalueita on keskustan yhteydessä paljon rakenteilla, mutta mitä olen hintatasoja katsellut, ei kyllä sovi samaan lauseeseen Tampereen muuttovoiton kanssa, eli muuttovoitto on opiskelijoita, jotka muuttavat myöhemmin pois. Eli tarve on JÄRKEVÄN hintaisille vuokra-asunnoille. Järkevän hintaisena Tampereella en pidä 1300 e kuukausivuokraista 50 neliön kaksiota. Hesassa on sitten oma juttunsa. |
|
| 11.06.2018 09:47 | Jari Välimaa: | Tampereella on laskettu että miljardin euron investoinnilla ratikkaaan saadaan aikaan 7 miljardin euron investoinnit yksityispuolelle rakennuspuolelle (VTT). Jos katsoo Sammonkadun talojen rakentamisvauhtia, niin tuo näyttää hyvin todelliselta. Ja koska kaupunkiin muuttaa joka tapausessa 3000 uutta asukasta joka vuosi, niin uusia taloja tarvitaan. Sitä paitsi 2020 tätä Hämeenkadun työmaata ei enää kukaan muista, kun kaikki on valmista. Ja hätäisyys ratikkasuunnitelmissa: 107 vuoden mietintä. |
|
| 11.06.2018 10:02 | Simo Virtanen: | Tuo työelämään siirtyvien nuorten muuttaminen kehyskuntiin on kaikkien yliopistokaupunkien riesa. Hyvin työllistynyt ja kohtuullisen hyvät tulot omaava väki muuttaa omakotitaloihin naapurikuntiin, jotka oikeasti ovat vain keskuskaupungin lähiöitä. Tässä pitäisi Tampereenkin katsoa entistä tiukemmin peiliin, koska maasta ei ole pula ja omakotiasumista voitaisiin kaavoittaa nykyistä nopeammin. Täytyy kuitenkin muistaa, että ei heidän tuoma ostovoima ja muut positiiviset vaikutukset noudata kuntarajoja. Toisaalta raitiotie jatkunee naapurikuntiin eli kyse on koko Tampereenseudun joukkoliikenneratkaisusta. Siihen pitäisi kiireesti nivoa myös olemassa olevat rautatiet. Kriitikoilta tahtoo unohtua, että tässä tehdään ratkaisuja sadaksi vuodeksi. |
|
| 11.06.2018 10:55 | Jari Välimaa: | "Toisaalta raitiotie jatkunee naapurikuntiin eli kyse on koko Tampereenseudun joukkoliikenneratkaisusta. Siihen pitäisi kiireesti nivoa myös olemassa olevat rautatiet." Lähijunat Tampere-Nokia ja Tampere-Lempäälä ovat tulossa 2021 linjastoon mukaan ja raitiotie jatkuu Lielahden jälkeen luulltavasti Pirkkalaan ja sen jälkeen Ylöjärvelle ja Koilliskeskukseen. Kangasala vasta 2040 Koilliskeskuksen jatkona. |
|
| 11.06.2018 12:33 | Tommi K Hakala: | Tärkeintä Tampereella olisi panostaa kyllä pysyvien työpaikkojen syntymiseen, muillekin kuin korkeakoulutuksen vaativiin ammatteihin. Perusteollisuus on lähes kadonnut, Lokomon tontti taitaa olla harvoja suurempia työpaikkoja. | |
| 11.06.2018 13:18 | Simo Virtanen: | Eikö meillä ole ihan ydinkeskustassakin kartonkitehdas? Suuria konepajoja esim. Lokomo, Metsolla useampia toimipisteitä, John Deere, Kalmar, Sandvik, Bronto Skylift, Ata Gears, jne. Näistäkin viisi ensimmäistä on tuhannen ihmisen työpaikkoja kukin. Kauppakamarin mukaan Tampereella on 20.000 teollisuuden työpaikkaa. Toki teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet kulta-ajoista, mutta niin on koko valtakunnassa. Onneksi korkean teknologian työpaikat ovat tulleet tilalle. Ilman niitä olisimme kuin muut hiipuvat teollisuuskaupungit. |
|
| 11.06.2018 14:12 | Tommi K Hakala: | Kalmarilla on enää tuotekehityspaja Ruskossa, Valmetin tontti on täynnä asuntoja. Kuinkahan kauan keskustassa Tako vääntää taitekartonkia, on kysymysmerkki. Metso Minerals on panostanut vahvasti Tampereelle (800 hlö tän vuoden lopulla), mikä on hieno juttu ja Deeren metsäkonepuolen pääkonttori on Tampereella, protopajan myötä (tehdas Joensuussa). Mutta jos väestö lisääntyy, pitäisi näiden työpaikkojenkin lisääntyä jonkinlaisessa suhteessa. | |
| 11.06.2018 14:56 | Esa J. Rintamäki: | Se vain, että työpaikkoja tulee lisää vain siinä tapauksessa, että osakkeenomistajat haluavat lisää osinkoja työpaikkoja lisäämällä. Tätä kehitystä emme uskoakseni tule näkemään, niin kauan kun sijoittajat katsovat paperinpalasilla pikavoittopelaamisen olevan kannattavampaa kuin pitkäjänteinen sijoittaminen tuotantovälineisiin... | |
| 11.06.2018 15:21 | Jari Kuusinen: | Ei kai väestön lisääntymiseen suurimmissa kaupungeissa mitään työpaikkoja tämän päivän keppihevos-Suomessa tarvita? Meillä on kuitenkin asumistukiautomaatti ja keskituloiset ostavat nykyään sijoitusasuntoja jos haluavat säästöilleen muutaman prosentin tuottoa muiden vaihtoehtojen puutteessa. Plus tietenkin maahanmuuttobisnes. Esimerkiksi juuri Tampereen väkiluku kasvoi ja kasvaa osin senkin takia, että ainakin yksi naapurikunta lopetti ns. diskorahan jakamisen, jolloin uudet kansalaiset muuttivat lätkäkaupungin puolelle. Samaan aikaan muutaman kymmenen kilometrin säteellä puretaan kerrostaloja ja tuskaillaan kun omakotitalot eivät mene kaupaksi. Mutta hienoa kuitenkin ettei sitä rahankäytön järkevyyttä otettu huomioon tässä Tampereen raitiovaunuhankkeessakaan. Päästäänpähän toivottavasti eroon Hämeenkadun ominaisäänimaisemasta, mukulakivikadulla jatkuvassa virrassa soljuvien bussirotiskojen kitisevistä ja nitisevistä pöhinästä. Vaikka raitiovaunut eivät ikinä tulisi busseja edullisimmiksi tai täsmällisemmiksi, ovat ne kuitenkin siistimpi, kaupunkimaisempi, jne. vaihtoehto. | |
| 11.06.2018 17:04 | Marko Anttila: | Mukulakivistä bussien alla on todellakin syytä päästä eroon, niin karmeita ne Hämeenkadulla ovat matkustajia täristäessään. Diskovaunusta junassa olen kuullut, mutta diskoraha on ihan outoa kieltä, vaikka Tampereella olen pitkään roikkunut. Ei taida se rahakeskustelu enää kuulua tälle rautatiefoorumille lainkaan? |
|
| 11.06.2018 17:50 | Tuukka Ryyppö: | Simo: Tietosi on vanhentunutta. Jo yli viiden vuoden ajan on tendenssinä ollut, että nimenomaan lapsiperheet muuttavat kantakaupunkeihin. | |
| 11.06.2018 21:46 | Matias Kauramäki: | Tähän kuvaanhan tuli mukavasti kommentteja. Näitä kommentteja on mukava lukea sitten, kun ratikka on valmistunut, ja ihmiset ovat jo unohtaneet kuinka se jakoi aikanaan mielipiteitä. Minä kuljen joka päivä keskustan läpi töihin. Vielä ei ole ratikkatyömaa minua haitannut. Päinvastoin tämän etenemistä on mukava seurata. Tämäkin kuva on itseasiassa otettu matkalla töistä kotiin. |
|
| 11.06.2018 23:48 | Niila Heikkilä: | Jossain taisi olla maininta siitä miksi raitiotietä rakennetaan vain yhdessä vuorossa. Syynä on kaupunki-infran keskellä tapahtuva rakentaminen, johon liittyy putki/johtosiirtoja ja paljon muita aikaavieviä työvaiheita. Kaikkien eri toimialojen laittaminen kahteen vuoroon vaatisi niin paljon lisää eri alojen ammattihenkilöstöä että on käytännön syistä päädytty vain päiväsaikaiseen työskentelyyn. Myös meluhaitat olisivat haaste kello 6 aamulla tai myöhään illalla tapahtuvalle rakentamiselle. Joitain töitä toki tehdään myös ilta/yöaikaan. | |
| 12.06.2018 10:50 | Vesa Höijer: | Espooseenkin olisi pitänyt rakentaa tuollainen, eikä metroa. | |
| 12.06.2018 19:33 | Erkki Nuutio: | Samoilla linjoilla minäkin. Pääosin vähemmän tiiviissä ympäristössä on raitiotie, sopivampi. Mutta eikös Espoon metro ole pääosin pintarata? Tampereen keskustaosuudelle olisi maanalainen metro ollut sensijaan oikeampi ratkaisu. | |
| 12.06.2018 21:01 | Tero Korkeakoski: | Espoon metro taitaa kyllä kulkea koko matkan maan alla. | |
| 12.06.2018 21:22 | Matias Kauramäki: | Mutta kohtahan Espooseenkin saadaan tällainen. Raidejokeri jatkuu Espooseen asti. ;) | |
| 13.06.2018 07:39 | Reino Kalliomäki: | Olisin surullinen jos Tampereen keskusta muutttuisi "kirpputorialueeksi". | |
| 13.06.2018 09:15 | Petri Sallinen: | Pääkaupunkiseudun metro kulkee maanpäällisenä vain Helsingin itäisillä alueilla. Olen asunut 57 vuotta Espoossa enkä ole koskaan omistanut henkilöautoa — olen siis joukkoliikenteen käyttäjä. Hyvä, että metroa jatkettiin Matinkylään ja hyvä, että jatkotyö Kivenlahteen on tekeillä. Espooseen tarvittiin ennen kaikken nopea tapa liikkua paikasta toiseen. Ratikka ei ole yhtä nopea — itse asiassa Helsingin ratikka on erittäin hidas. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö ratikka voisi olla nopea tapa liikkua esim. Manchesterin Metrolink -ratikan tapaan. Länsimetro monipuolisti muutenkin liikkumista Espoossa. Liityntälinjat toimivat hyvin ja vaihdot ovat joustavia. Samalla vaihtoehtoisia reittejä avatttiin Espoon sisällä. Mussuttajat ovat saaneet turhan paljon puheenvuoroja — ainahan uudistuksissa on voittajia ja häviäjiä. Itse kuulun voittajiin: työmatkani Helsingin keskustaan lyheni 15 minuutilla. Tällä hetkellä Matinkylä on Länsimetron pääteasema. Sitä ei kuitenkaan ole suunniteltu päättäriksi, vaan väliasemaksi. Siksi Matinkylä tuppaa ajoittain ruuhkautumaan. Järjestelmä kykenee näyttämään kyntensä vasta sitten, kun Kivenlahden osuus valmistuu. Aika vähän sen sijaan on keskusteltu rantaradan ongelmista, joka on osa Espoon joukkoliikennejärjestelmää. Esim. Espoon sisäisillä bussilinjoilla syötetään porukkaa rautatieasemille. Kalustoa on liian vähän — junat ovat tupaten täynnä varsinkin ruuhka-aikana. Yhdenkin rungon vikaantuminen johtaa siihen, että porukkaa jää asemalle niin kuin olen itsekin useasti jäänyt. VR:n Turkuun suuntautuva pikajunaliikenne ei ilmeisesti pysy kovin hyvin aikataulussa, mikä sotkee monesti rantaradan paikallisliikenteen. Tähän pitäisi saada muutos. Jos VR tunaroi eikä pysy aikataulussa, niin saa sitten odottaa — nyt vaikuttaa siltä, että paikallisliikenne väistää aina kaukoliikenteen edestä. Tämä tarkoittaa sitä, että paikallisliikenteen vuoroja voidaan peruuttaa ja matkustajat eivät mahdu näitä seuraaviin vuoroihin. Yhtä lailla kaukoliikenne sotkee paíkallisliikenteen aikatauluja, jolloin matkustaja ei voi luottaa siihen, että ehtisi paikallisjunalla ajoissa johonkin paikkaan — on otettava varman päälle ja lähdettävä matkaan varmuuden vuoksi edellisellä junalla. Tosin voin kokemuksesta sanoa, että aina ei tämäkään auta. |
|
| 22.08.2020 16:54 | Vesa Höijer: | Jokos tuolla on valmista? | |
| 22.08.2020 18:03 | Juhana Nordlund: | Allianssin kuvapankin aineiston mukaan tuolla on edetty aika laillakin: https://raitiotieallianssi.fi/wp-content/uploads/2020/08/WTNF9674-1170x780.jpg |