??.??.1925 / Helsinki, Eteläsatama
??.??.1925 Vanha postikorttikuva leimaamattomasta postikortista Helsingin Eteläsatamasta
Kommentit
| 21.06.2018 15:58 | Pave Saarinen: | Sykähdyttävä kuva. Lienee kuitenkin kuvattu ennen vallankumousta, koska pressanlinnan (tai mikä se oli silloin) edessä näyttäisi olevan Venäjän sota-alus. | |
| 21.06.2018 16:24 | Juhana Nordlund: | Vasemmalla näkyvä Jenkki-raitiovaunun pää paljastaa, että kuva on otettu 1920-luvulla aikaisintaan. | |
| 21.06.2018 16:30 | Erkki Nuutio: | Terävin tuntomerkki on Suomemme armeijan autonumero SA 3 henkilöauton konepeiton pinnassa ja Suomen lippu syylärin tulpassa. En ole laivojen tuntija, mutta meillä oli sotasaaliina saatuja venäläislaivoja, joista S2 meni miehistöineen myrskyssä pohjaan. |
|
| 21.06.2018 16:47 | Jussi Tepponen: | Etualan juhlaliputettujen laivojen maston huipussa kahdella saattaisi olla Saksan musta-valko-punainen lippu (käytössä wikipedian mukaan mm. 1922-33). Ihan etummaisessa on Suomen siniristilippu. Tuo siis, jos liput eivät ole osa juhlaliputusta. Sotalaiva voisi olla 1920-luvun saksalainen kevyt risteilijä. |
|
| 21.06.2018 17:39 | Pave Saarinen: | Sota-aluksen perässä näyttäisi olevan musta-valko-punaraidallinen lippu. Lippu aluksen perässä muistini mukaan tarkoitti aluksen kotipaikkaa ja keulamastossa oleva matkan kohdemaata. Tosin nykyisin pitäisi kai kaikilla perässä olla Panaman lippu. | |
| 21.06.2018 18:46 | Jussi Tepponen: | Sotalaivan perässä näyttäisi olevan kyllä tuttu Viron sini-musta-valkoinen lippu. | |
| 21.06.2018 20:21 | Pave Saarinen: | Saattaahan se näinkin olla. Olisiko Virolla ollut tuollainen paatti? | |
| 21.06.2018 21:43 | Jouni Halinen: | Hevosillekkin palvelu pelaa, etualalla taitaa olla menossa ”vesitys” ja kuvan keskialalla on ”seisova pöytä”, tarjolla varmaan erillaista apetta ruokiksella (heinää, kauraa ja porkkanoita) jaksaa sitten lähteä seuraavalle keikalle vatsa täynnä. Kaukaloita näyttää olevan kaksinpuolin noin 40 kpl, varsinainen ”rekkaparkki” siis on kyseessä. Hyvin noihin aikoihin samalle kadulle sopivat, niin autot, ihmiset, hevoset, ratikat kuin myös junat. | |
| 22.06.2018 09:08 | Heikki O. Sten: | Uspenskin katedraalin edessä on uljas Theodor Höijerin suunnittelema Norrme’nin talo joka sai väistyä kun Enso-Gutzeit halusi uuden pääkonttorinsa juuri siihen. | |
| 22.06.2018 11:17 | Hannu Peltola: | Tätä kuvaa jää helposti tutkimaan pitkäksi aikaa, siinä on valtava määrä vanhoja, kauan sitten kadonneita kaupunkielämän elementtejä. Puolustusvoimien auto S.A.3 on Nash Six 400 vuodelta 1927 (lähteenä Markku Mäkipirtin loistava Puolustusvoimien moottoriajoneuvot 1919-1959). Näitä hankittiin kaksi kappaletta edustuskäyttöön. Presidentin kanslian käytössä oli S.A.1, myöhemminhän auton rekisteri tuli tunnetuksi marsalkka Mannerheimin edustusauton rekisterinä ja S.A.1-rekisteriä ei ole enää sotien jälkeen käytetty. Nash maksoi vuonna 1927 kohtuulliset 56 300 markkaa, nykyrahassa auton arvo olisi ollut 17 490 €. Ei tainnut tuolloin vielä olla autoveroa Suomessa! |
|
| 22.06.2018 11:25 | Hannu Peltola: | Nashin perusteella aikaisin kuvausvuosi on 1928 (Nash hankittiin joulukuussa 1927 ja kuvassa on selvästi kevät). Pystyykö viimeisintä mahdollista kuvausvuotta haarukoimaan kuvan yksityiskohdista? | |
| 22.06.2018 11:32 | Hannu Peltola: | Nopean googlauksen perusteella sanoisin, että taustan sotalaiva ei ole virolainen. Virolla oli kaksi suurempaa sotalaivaa Vambola ja Lennuk, jotka olivat Brittien sotasaalista Venäjän laivastolta. Minusta kumpikaan niistä ei ole kuvassa. Sanoisin, että tuo Viron lipun näköinen lippu liehuu etualan Svea-varustamon laivalla. | |
| 22.06.2018 13:28 | Jouni Halinen: | Nykynäkymät https://goo.gl/maps/yYx1Gfz1qet Jusseja kaikille ja älkää hukkuko. | |
| 22.06.2018 13:50 | Esa J. Rintamäki: | Nash-autotehdas valmisti ensmmäisen autonsa 1917. Siihen liittyi Hudson vuonna 1954. Nash ja Hudson (myös Packard sekä Studebaker) hävisivät historian hämäriin 1957. Syynä siihen oli Fordin 1952 aloittama hintakilpailu, johon pienemmät valmistajat eivät kyenneet vastaamaan. | |
| 22.06.2018 18:56 | Erkki Nuutio: | Armeijan autojen SA-tunnukset kulkivat tehtävänsä mukana, ainakin kenraalitason autoissa. Niinpä Mannerheimin ensimmäinen SA 1 on museoituna säilynyt Rolls-Royce. Luulen että numeroa on kierrätetty myös SA 3:n osalta. Vaikutelma kuvan auton vuosimallista on paremminkin 1921...1924. On vaikea uskoa, että noin vanhanaikainen korimalli olisi vasta vuodelta 1927 . Ottaako Mäkipirtti kantaa SA:n numerokierrätykseen ja voisiko kuvassa olla edellinen SA 3 ? Ainakin 1927 autosta löytynee kuviakin (vaikkapa Suomen Kuvalehdessä). |
|
| 22.06.2018 19:46 | Erkki Nuutio: | Vielä täydennystä: Mainittu Rolls-Royce on tänä päivänä tunnuksella SA 10. Karusuon Fiude -kirjassa on joitakin vanhoja SA -autojen kuvia. Yksi niistä on mainittu Rolls-Royce ja sen tunnuksena on SA 3 ! Kuva on myös SA 2 -autosta, joka on Fiat 12/15 hp Zero vuosimallia 1912 ! |
|
| 22.06.2018 20:58 | Hannu Peltola: | Auton korimalli sopii kyllä yllättäen 1927 Nashiin näiden vertailukuvien perusteella. Jäähdyttimen korkki on samanlainen kuin linkin autoissa ja korimalleissa on minusta hyvin samantyyppisiä. Rekkareita luonnollisesti kierrätettiin, mutta Mäkipirtin kirjassa on tarkat hankintamäärät eri malleille ja varhaisemmat eivät minusta vastaa kuvan autoa: - vuonna 1922 puolustusvoimat hankki 10 kpl Fiat-autoja (selvästi erilainen kori) - vuonna 1924 jälleen Fiat - vuonna 1925 2 kpl Dodge (korimalli ei ole samannäköinen) ja 3 kpl Citroen - ja sitten oli Nash-hankinta 1927. Samana vuonna hankittiin myös S.A.1 (Packard) ja S.A.2 (Studebaker) Linkki 1927 Nash-kuviin: https://www.google.fi/search?biw=1396&bih=645&tbm=isch&sa=1&ei=LDUtW9LYEsGMsAG39aioAQ&q=nash+six+400+1927&oq=nash+six+400+1927&gs_l=img.3...50097.56081.0.56384.17.17.0.0.0.0.248.1459.14j2j1.17.0....0...1c.1.64.img..0.9.786...0j0i67k1j0i30k1j0i19k1j0i5i30i19k1j0i8i30i19k1j0i5i30k1j0i8i30k1.0.r7ypsCAIxRg#imgrc=hHvQPqfJZdGXXM:&spf=1529689444875 |
|
| 22.06.2018 22:58 | Ilari Kokko: | Svea-varustamon laiva lienee ex SS Finland, kuvassa SS Borgholm, vuodesta 1934 SS Westerbotten. Tämä tosin ei auttane ajoituksessa paljoakaan, koska laivan nimi keulassa jää juuri rakennuksen taakse. | |
| 23.06.2018 10:35 | Keijo Honkanen: | Virolla oli kyllä hävittäjät (Destroyer) Lennuk ja Vambola mutta myös kolme tykkivenettä (Gunship) Lembit, Meeme ja Mardus joista ainakin Lembit (alunperin Venäläinen Bobr, rakennetu 1906) on samanlainen kuin taustalla oleva sota-alus. https://aijaa.com/LrnjO6 https://aijaa.com/FAO7h3 https://et.wikipedia.org/wiki/Lembit_(suurtkipaat) |
|
| 23.06.2018 11:14 | Reijo Salminen: | Saisiko tämän kuvan jonnekin internettiin isommalla resoluutiolla? | |
| 23.06.2018 12:49 | Keijo Honkanen: | Viimeinen linkki toimii kun sen napsautuksen jälkeen (aukeaa uuteen välilehteen) poistaa kysymysmerkin ja kirjoittaa u-kirjaimen yläpisteillä (alt+129) ja sitten kipaat) ja Enterin painallus. | |
| 23.06.2018 13:40 | Pave Saarinen: | Lembit oli. 16.2.1922 Viron pressa Konstantin Päts vieraili Suomessa. Lähde: Hufvudstadsbladet. Lue lisää : https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1395289?page=3&term=Lembit&term=Lembits |
|
| 23.06.2018 13:40 | Pave Saarinen: | Lembit oli. Viron pressa Konstantin Päts vieraili Suomessa. Lähde: Hufvudstadsbladet 16.2.1922. Lue lisää : https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1395289?page=3&term=Lembit&term=Lembits Estländska statschefens besök i Helsingfors. Statschefen Päts anlände i går ombord på kryssaren Lembit och mottogs vid stranden av republikens president, Statschefen nedlägger en krans å de finländska Estlandskämparnas grav; vid middagen å slottet talar presidenten till statschefen Päts och denne besvarar talet. I går anlände, såsom fornt avtalat var, Estlands statschef Konstantin Päts till Helsingfors ombord på estländska kryssaren „Lembit”. Finländska krigsfartyget „Matti Kurki” mötte vid Gråhara statschefens fartyg och eskorterade detsamma förbi Sveaborg, varvid ömsesidig salut gavs för statschefen och fästningen. Yid landningsplatsen nedanför slottet voro åtta flaggstänger resta, från vilka fyra estländska och fyra finländska flaggor svajade. För övrigt flaggades å slottet, de offentliga byggnaderna och legationerna. |
|
| 23.06.2018 14:12 | Keijo Honkanen: | Tarkoitit varmaan 16.5.1922 kuten lehdessä on eli maj on toukokuu. Vierailusta löytyi jopa video josta näkyy että laivan (Lembit) peräsalossa on suuri Viron lippu. Eri asia sitten on onko tuo Jyrkin tänne laittama kuva samasta asiasta eli Viron presidentin Helsingin vierailusta toukokuussa 1922. https://www.elavamuisti.fi/aikajana/ensimmainen-suomeen-tehty-valtiovierailu | |
| 24.06.2018 15:19 | Erkki Nuutio: | Hieno, mutta visainen kuva. Se suorastaan huutaa 1920...1924 tunnelmaa. Auton täytyy olla korityylin perusteella viimeistään noin vuodelta 1922, mutta voi olla jo vuoden 1916 vaiheilta. Varsin tarkka vuosi saataisiin, jos SA-numeroiden kierrätysvuodet ovat säilyneet jossakin. Tavara kuljetetaan kaduilla vain hevosilla. Näille on huoltoasemakin (onkohan sen purkamisesta vuositietoa?) Näin ei ollut enää edes 1924, eikä totisesti 1927-. Vaunuista yhdessä on vielä jarrumiehen koppi. Viimeisetkin sellaiset poistettiin mielestäni 20-luvun alkuvuosina. Ga-vaunussa on vielä FSJ-SVR ja Gd-vaunussa SVR-FSJ. Koska 20-luvulla tilalle tuli VR Suomi? Suomen ja Viron laivastoyhteydet olivat itsenäisyyden alkuvuosina tiiviit. Siksi olen virolaislaivan tukija. Ja laiva lienee Lembit. Ja aivan mahdollisesti Pätsin vierailun aikoina. 1922 istuu erinomaisesti kuvan miljööseen. Päätyisin siihen. Joka tapauksessa viimeistään 1923. Ehkä vielä löydämme varmistuksen aikalaisaineistosta. |
|
| 24.06.2018 18:43 | Joni Lahti: | Viron ”Wambola” oli alun pitäen venäläinen ”Kapitan 1. ranga Mikluhho-Maklai” (1914) ja ”Spartak” (1918). Se oli venäläisten käsissä miinaristeilijä. Viro sai laivan käsiinsä vuonna 1919, jolloin se ristitiin ”Wambolaksi”. Se palveli Viron laivastossa miinalaivana vuoteen 1935 saakka, jolloin se myytiin vanhojen lentokoneiden kanssa Peruun. Tässä laiva: https://tinyurl.com/y78y9ask Savupiiput eivät näytä samanlaisilta. | |
| 25.06.2018 12:57 | Jussi Tepponen: | Keijon laittaman linkin takaa löytyvässä uutisfilmissä näyttää olevan sama virolainen sotalaiva (Lembit), kuin kuvassa (1:18 minuutin kohdalla) ja saman näköinen SA auto vilahtaa myöskin kuvissa (0:13 ja 0:44 minuutin kohdalla). Joten kuva voi hyvin olla vierailun ajalta 16.5. 1922. | |
| 25.06.2018 13:19 | Petri Sallinen: | V.R. SUOMI -merkinnän käytöstä on kaksi eritasoista asiakirjamerkintää. Toinen vuodelta 1926 ja toinen vuodelta 1928. Kuvien perusteella tätä ennen oli joitakin vuosia käytössä merkintä VR-SJ, mutta sen käyttöönotosta tai käyttöönottoajankohdasta ei ole löytynyt (ainakaan vielä) määräystä tai muuta asiakirjatietoa. Em. määräyksistä huolimatta kesti pitkään ennen kuin merkintämuutokset saatiin vietyä koko vaunukaluston läpi. Vaunukorttitiedon perusteella voisi tietty yrittää selvittää kuvissa näkyvien vaunujen rakennusvuotta, jolloin ajankohtaa (ehkä) voidaan rajata lisää. |
|
| 25.06.2018 18:59 | Joni Lahti: | Kyllä se on tykkivene Lembit. Alus oli alun perin venäläinen Bobr. Virolaisilla se palveli nimellä Lembit vuosina 1918-27, jonka jälkeen se romutettiin. Vrt. https://tinyurl.com/y8nv2wqp Tämä helpottaa ajoitusta. | |
| 26.06.2018 20:39 | Keijo Honkanen: | Matkustajalaiva (S-kirjain korsteenissa) on mielestäni SVEAn (Stockholms Rederi AB Svea) SS Birger Jarl. Vertailin SVEAn matkustajahöyrylaivoja yläkuvan laivaan ja mielestäni vain Birger Jarl täsmää tuohon. En nyt lähde yhdistäviä yksityiskohtia luettelemaan.Turkusteamers.comin mukaan alus liikennöi 1918-1933 reittiä Tukholma-Maarianhamina-Turku käyden ajoittain myös Helsingissä. http://kuvanjako.fi/uzjdj-1920.jpg http://kuvanjako.fi/bkwbi-1920.jpg http://www.turkusteamers.com http://www.faktaomfartyg.se/birger_jarl_1893.htm http://www.faktaomfartyg.se/rederi_ab_svea.htm | |
| 26.06.2018 21:04 | Ilari Kokko: | Juu, samaan turkusteamers.com sivustoon minäkin pohdintani perustin, laiskuudessa jättäen samalla lähteet luettelematta... Itse päädyin S/S Vesterbotteniin saman sivuston kuvien kautta (kohdassa Finland (3)). Itseäni epäilytti maalatun kuvan perusteella laivan oleminen Birger Jarl laivan peräpään, tässä tapauksessa pitäisi ilmeisimmin sanoa, ahterin, takia. Birger Jarl näyttäisi peränsä puolesta olleen umpinaisempi kuin Vesterbotten. Toisaalta, laivat eivät todellakaan ole vahvuuteni ja pitkäkestoisina työjuhtina ovat käyneet mittavia remontteja aikojen saatossa läpi, ulkomuotoa myöden. | |
| 28.06.2018 21:39 | Keijo Honkanen: | Katselin netistä mm. millaisia 1910-luvun Packard-autot olivat ja kyllä tuo SA 3-auto on selvä Packard. | |
| 28.06.2018 22:45 | Hannu Peltola: | Huomasin, että Mäkipirtin kirjan aikajana alkaa vasta vuodesta 1919 ja ensimmäiset henkilöautot hankittiin tuon aikarajan jälkeen 1922. 1910-luvulla maahan tulleet autot eivät ole kirjassa ja nämä olisivat voineet olla poistoikäisiä 1927, kun SA3-rekisterinumero tuli (taas) käyttöön. | |
| 29.06.2018 05:55 | Erkki Nuutio: | Keijo ohjasi oikealle polulle. Rainer Stolzen pätevä Automobiili - vuosisatamme kuvajainen (Omakustannus 1983) näyttää (s. 58) rinnakkain kaksi armeijamme autoa sotilaskuljettajineen ja kummassakin Suomen lippu jäähdyttimen tulpassa. Oheisen valokuvan SA 3 on toinen näistä autoista. Kuvateksti: Packard Twin-Six 1916. Näitä kahta kallista Packardia ei koskaan tilattu Suomeen. I maailmansodan aikana ne vain jotenkin kulkeutuivat tänne ja otettiin armeijamme käyttöön. Edelleen: Omaan luokkaansa amerikkalaisten autojen aatelistossa Packard kohosi vuonna 1915 markkinoille tulleella Twin-Six mallillaan. Sen 6.9 litran moottori oli ensimmäinen sarjavalmisteinen V-12. "Auto kulki kuin hullu koira", peräti 130 km/t, ja aiheutti sensaation automaailmassa. Twin-Sixin hinta oli suoraan verrannollinen sen ostajapiiriin. Siihen kuului mm. joukko maharadjoja ja tsaari Nikolai II. Valitettavasti Stolze ei osannut kertoa näiden kahden auton kohtalosta palvelusajan jälkeen. |