16.01.1971 / Kouvola tavara
16.01.1971 Tallustellessani Kouvolan hiilestysalueella katsomassa 1020 hiilestystä ja sieltä poistuessa (radallakulkemislupa) tutustuin tenderiin, jonka takapuskimen päällä oli mukavasti tilaa kävellä. Tenderissä oli jäljellä vielä vanha veturisarjan merkintä D1 nro 72 (jos muistan huonosti se olisi 73). Ihmettelin kuinka se oli voitu merkitä D1 -eli Vr2 veturin sarjaan. Vasta myöhemmin saatuani paremman kuvan Tapio Keräseltä tajusin sen olevan todella D1 sarjan tenderi, eli alkuperäisen Hanko-Hyvinkää radan veturin tenderi. Vesitilan ollessa 7 m3 oli se tavallista suurempi tenderi ja hyvä vesitenderikäyttöön. Tenderiä käytettiin Turussa A6 veturin tenderinä sen suuremman vesitilan takia. Tenderityöt loppuivat n 1923 jolloin oli kätevää siirtyä vaikka palojunahommiin.
Kommentit
| 01.07.2018 21:04 | Erkki Schoultz: | Hangö-Hyvinge-radan alkuperäisistä "Villin Lännen" vetureista on ainakin kuva kirjassa "Valtion-Rautatiet"(Einari Kaskimies WSOY 1935) s.47. Kuvankäsittelyohjelmalla saa kyllä alustarakenteen paremmin esille. | |
| 02.07.2018 17:03 | Ilkka Hovi: | Ihan hyvä ajatus, voisi joko skannata tai kuvata diginä sekä vaalentaa. Tässä on vaalennettu melko paljon mutta taasen kuvan kokoa pienennetty vorgia varten. Tarkenna lisäksi, että tenderi on D1 veturista, joka oli 2-4-0 pyörästöinen Saksassa valmistettu veturi. Näitä tehtiin 2 kpl Hangon radalle. Kts "Höyryveturit" kirja sivu 121 - 126. | |
| 29.07.2022 16:29 | Tomi Hämäläinen: | Tällä tenderillä on mielenkiintoinen historia. Ensin se on valmistunut Hangon yksityisrautatielle, josta se on siirtynyt Valtionrautateiden omistukseen radan mentyä konkurssiin. Veturin romuttamisen jälkeen tenderi myytiin Rauman rautatielle juomaveden kuljetukseen laivoille. Rauman radan siirryttyä valtiolle 1950, se palasi jälleen VR:lle. Tenderi kunnostettiin ja sai numeron XG04136. Koskakohan se on romutettu? | |
| 29.07.2022 18:38 | Esa J. Rintamäki: | Kirjassa Valtion rautatiet 1912 - 1937 osassa II, sivulla 498 kerrotaan: "Lisäksi on rata- ja varasto-osastojen hallussa samoin entisistä tendereistä tehtyjä vesisäiliövaunuja 20 kpl, nim. XG - sarjan n:ot 04107, 04108, 04109, 04117, 04127, 04128, 04129, 04131 - 04143". Jos jotenkin tietäisi esim. Haapamäen muinaisen palojunan vesisäiliövaunun BG 04138 muutosajankohdan, niin olisiko tästä apua 04136:n numerointiajankohdan selvittämisessä? Tietenkin näiden välillä voi olla kulunut aikaa, mutta edes suurin piirtein... |
|
| 30.07.2022 10:48 | Kurt Ristniemi: | Se edellä kaivattu Kaskimiehen kirjan kuva Hanko-Hyvinkää -rautatien villinlännen veturista (A4) on jo vorgissa: vaunut.org/kuva/125593 | |
| 30.07.2022 11:06 | Tomi Hämäläinen: | Epön arkistoissa törmäsin seuraavaan asiakirjaan vuodelta 1953, mistä löysin tuon numeron: https://rautatiearkisto.info/epolho/Veturisarjat/Tenderien%20muutokset/XG%2004136%2B04140%2B04143.jpg Asiakirjassa mainitaan tenderin vesitilavuudeksi n. 9m joka ei kylläkään täsmää veturin D1 tilavuuteen, joten ehkä se ei olekaan juuri kuvassa olevan tenderin numero, tai sitten tilavuutta ei ole tiedetty edes parin kuution tarkkuudella. Ajattelin että kyseessä voisi olla sama tenderi koska se on otettu Raumalta ja vielä erikseen mainittu sitä käytetyn veden kuljetukseen. Tenderit (04136, 04140 ja 04143) on numeroitu tuolloin XG sarjaan. Höyryveturit valtionrautateillä kirjan mukaan veturi nro: 1901 on hylätty 11.1950 ja nro: 140 12.1952. |
|
| 30.07.2022 14:45 | Esa J. Rintamäki: | Loistavaa, Tomi! Sen verran referoin mainitsemaasi asiakirjaa, että vesitenderi XG 04136 oli edellisenä syksynä (1952) kunnostettu Helsingin konepajalla. Samassa asiakirjassa mainittu nimilyhenne Ra on yhtäkuin Rauma. Samoin mainitut kolme vesivaunua oli tarkoitettu rataosaston sorajunissa käytettäväksi, siis myös uusia höyrynostureita varten. Kirjeen oli allekirjoittanut Väinö Tamminen, päiväyksellä 15.9.1953. Mainittakoon, että B - kirjain (X:n lisäksi) otettiin käyttöön virkararvekalustoa varten 3.12.1953 lukien (Käskylehti 49/53 - 2.). |
|
| 30.07.2022 14:58 | Eljas Pölhö: | Pari huomautusta: "...Asiakirjassa mainitaan tenderin vesitilavuudeksi n. 9m joka ei kylläkään täsmää veturin D1 tilavuuteen, ...tai sitten tilavuutta ei ole tiedetty edes parin kuution tarkkuudella..." Vesitenderissä ei tarvita polttoainetilaa, joten haluttaessa vesisäiliötä on mahdollista suurentaa. Toinen huomautus on, että vesitendereitä ei numeroitu numerojärjestyksessä, joten se ei kerro muutosvuodesta juuri mitään. Samassa numerosarjassa oli myös muita vaunuja. Aika ajoin pyrittiin saamaan perättäiset numerot saman ratajakson alueelle, mutta muuttuneiden tarpeiden mukaan kalustosiirrot sotkivat hyvän tarkoituksen. Numerosarjoja ei myöskään kasvatettu jatkuvasti, vaan hylkäyksien kautta vapautuneet numerot pyrittiin ottamaan uudelleen käyttöön. |