??.??.1930 / Mikkeli
??.??.1930 Mikkelin asema silloin joskus. kulkematon postikortti
Kommentit
| 12.07.2018 11:50 | Kurt Ristniemi: | Rautatiekirjakaupan kioskissa on ilmeisesti jälkikäteen lisätty lippa asiakkaan suojana? Niinpä liikekilpi onkin pitänyt kiinnittää julkisivun sijasta lipan reunaan. Vai olisikohan kyseessä netistä yleisemmin löytyvän tämäntyyppisen mallin prototyyppi tai esiaste elikäs edeltäjä? Nimittäin kun netistä kuvia katselee, yleisilmeeltään samankaltaisissa kioskeissa on asiakasrajapinnan yllä oleva räystäs tehty pitemmäksi, niin että se suojaa asiakasta vaikkapa sateelta. Miltään muulta se tuskin sitten suojaakaan. Ks. esim. https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19660923_58 Mutta mikä on tuo katon harjan ylle kohoava näyttävä ja koristeellinen huippu? Hormisto, vai muuten vaan koriste? Kamiinan torvihan näkyy nousevan vasemman lappeen läpi. Kuvakokelman kuvassa torvi on oikealla puolella. Lieneekö missään Rautatiekirjakaupan kioskien historiikkia? |
|
| 12.07.2018 13:20 | Erkki Nuutio: | Rautatiekirjakaupan 75-vuotiskirjassa (1985, 272 s.) "Rautakirjalla on puolensa" (s. 16-17) kerrotaan yhtiön järjestäneen vuonna 1915 kioskikilpailun. Voittaja oli arkkitehti Birger Brunila, jonka kilpailupiirustukseen (kirjassa) kuvan kioski ja lukuisat muut vastaavat perustuvat. Kioski yleisestikin ja erityisesti tuo päälle heitetty hattu tavoitteli ehkä klassista tyyliä, mutta edusti mielestäni enemmänkin tyylittömyyttä. Sitä ja pelkistymättömyyttä kuvaa myös ikäänkuin jälkiajatuksena syntynyt, jo piirustuksessa näkyvä lippa. Ensimmäiset Brunila-kioskit pystytettiin noin vuonna 1920. Funktionalistinen, isoilla ikkunoilla ja koko etusivun isolla katoksella varustettu seuraava vakioitu ulkokioskimalli tuli 1937, ensimmäiseksi Hyvinkäälle. Sitä seuraava tuli kai vuonna 1949. Näin sanoo Rautatiekirjakauppa Oy 1910-1970 (1970, 236 s.) Lehti- ja kirjakauppa rautateillä ja muualla - Rautatiekirjakauppa 1910-1935 (1935, 26 s.) esittää kuvissa erilaiset vanhimmat ulkokioskimallit, mm. oheisen kuvan mallista pelkistyneen kioskin. Pelkistynyt malli (ei hattua, pelkistynyt katos ympäriinsä) mainitaan kuvassa silloista käytäntöä vastaavaksi, liikuteltavaksi kioskiksi. Asiaa käsittelee myös Anne Mäkisen Kioski - kipari kiska - snagari Helsingin kioskeja 1800- ja 1900-luvuilla (Hgin Kaup.mus., tutkimuksia ja rapotteja 1/2003 sekä Petri kirjoittamassaan Pienoismalli 7/02 s. 40-43 rakennusohjeessa "Aseman lehtikioski 1920-luvun tyyliin". Kioski vastasi lähinnä Rautatiekirjakaupan vuoden 1935 kirjasessa esitettyä. Sanoisin että oheinen kuva olisi 1920-luvun puolivälin vaiheilta. |