??.??.1970 / Karhejärvi, Viljakkala, välillä Karhejärvi–Sisättö
??.??.1970 Tampere-Seinäjoki, eli tuttavallisemmin Parkanon radan oikoratatyömaalta ei kuvia ole täällä ennen näkynyt. Tässä muutama kuva harrastajille terveisinä eräältä radan varren maanomistajalta. Viivoittimella piirretty rata lohkaisi pois varsin monelta tilalta pitkän mutta kapean tontin, mutta toi osaltaan vuosiksi lisätienestiä erilaisten urakoiden muodossa. Tässä kuvassa on menossa pienimuotoinen juhla, paikalla on myös ratatyömaan korkeimpia viskaaleja. Onhan yksi kiskotuksen virtanpylväs ylitetty. Kiskotys on edennyt aikataulussa Viljakkalan rajan yli. (Kuvaaja Kalle Aulomaa)
Kommentit
| 08.04.2005 11:00 | [Tunnus poistettu]: | Ennen kun tätä oikorataa ei vielä ollut, niin menikö pohjoisen junat Haapamäen kautta vai mitä kautta ne menivät? | |
| 08.04.2005 11:08 | Teppo Niemi: | Kyllä kaikki pohjoisen junat kiersivät Haapamäen kautta, ennen kuin Parkanon rata valmistui. Ja juuri oikoradat aiheuttivat Haapamäen hiljentymisen. | |
| 08.04.2005 11:51 | Lari Nylund: | Linkki Jyrki Tervon ottamaan kuvaan vanhasta kartasta, jossa Parkanon rata on viela katkoviivalla merkitty: https://vaunut.org/kuvasivu.php/11946.html?kuvaus=&paikka=&tyyppi=0&kuvaaja=158&x=10 |
|
| 09.04.2005 01:30 | Niila Heikkilä: | Tuo kamera kaulassa liikuskeleva henkilö on epäilemättä räpsinyt juuri työmaalta rullallisen kuvia. Filmille on tallentunut ratalinjaa, työkoneita ja maisemaa. Kuvat ovat onnistuneita, ja osa niistä kiertää jossain työporukassa, joku ehkä päätyy johonkin paikkakunnan lehteen. Kun tästä on kulunut hetken aikaa, henkilö arkistoi nämä kuvat pöytälaatikkoon ja arkistojensa kätköihin ja sinne ne jäävät. Vaan kuka hän on, ja millä asialla. Se jäänee ikuisiksi ajoiksi historian hämärään. Voi kun olisi se aikakone, kävisi sanomassa että saiskos noita juuri otettuja kuvia lainata sitten vuonna 2005.. (Ylläpito muokannut 29.12.09 14:15) |
|
| 09.04.2005 12:33 | [Tunnus poistettu]: | Kiitoksia Tepolle tiedoista. Olen aloitteleva rautatieharrastaja ja kiinnostunut kaikelaisesta rautateihin liittyvistä asioista. Jossakin vaiheessa olisi tarkoitus lisätä tännekin joitakin itselläni olevia rautatieaiheisia valokuvia. Minulla on kuvia mm. Ylivieskasta, Haapamäen höyryveturipuistosta ja ym. | |
| 11.11.2025 23:50 | Hannu Peltola: | Kuvassa keskellä aurinkolasit päällä on SUPO:n kenttäoperaattori valvomassa juhlallisuuksia... | |
| 12.11.2025 00:49 | Rainer Silfverberg: | Jos Parkanon oikorataa alettaisiin rakentaa vasta nyt, niin paljonko se mahtaisi maksaa ? | |
| 12.11.2025 07:48 | Esa J. Rintamäki: | Herra Rainer, kysymyksesi on todella hankala. Kukin rataosa on, - sanoisinko, - yksilö. On tietenkin mahdollista yrittää laskea yhden ratakilometrin hinta jonkun "joskus laatiman perustaulukon" mukaan, mutta muuttuvia tekijöitä on valtavasti! Ensiksi tulee ratasuunnan pähkäileminen (vrt. nykyisen pääministeri Jurpon eikun - anteeksi - Orpon haikailema "tunnin juna", silkkaa arvovallalla pelleilyä). Edelleen kuljetustarve, tavara- vaiko henkilöliikennettä pelkästään vaiko molempia. Arvioitu liikennetarve, noudattaako nykyistä, vaiko yrittää ennustaa kehityksen suuntaa (rinnastanpa Martinlaakson radan ja vaikkapa Mäntän - Vilppulan radan?). Maasto-olosuhteet? Esimerkiksi Jämsän oikoradan hinta verrattuna Lahden oikorataan; - edellistä rakennettiin kauan. Mitä maaperän laatuun taas tulee, niin tuntenet, herra Rainer, Rantaradan historiaa siltä osin? Mitä tehdä vesistöjen kanssa? Kiertää vaiko ylittää, pengerryksellä vaiko siltaa pitkin. Parkanon oikoradalla ei isoja "vesiesteitä" ole. Entä vaikutus ympäröivään asutusrakenteeseen? Hmm, amerikkalaistyyliset ilmaradat yhtenä ratkaisumallina? Toisin sanoen asutus- tai väestötiheys? Parkanon radan radanvarsipitäjät versus Haapamäen suunnan radan varren pitäjät ja niiden toimeliaisuuden tasot? Radanvarren teollisuus? Paikalliiset korpirojutehtaat versus Mäntän paperitehdas? Tulevaisuuden näkymät? Rataosan hinnan arvioiminen on vaikeaa siksikin, kun rakennusmenetelmät ovat kehittyneet kovastipaljon. Enää ei värvättäne rautatietyömaan lähialueilta lapiomiesoletettua tai hevosenkuljettajaa lavakärryineen... Parkanon tien keissiin kuuluu sen historiakin myös sillä, että aikoinaan Pohjanmaan radan linjauksen tullessa puheeksi, ensimmäisiä ratalinjausluonnoksia laadittiin Tammerforsista pohjoiseen juuri suoraan kohti Uleåporia - anteeksi Oulua. Mutta, sattuipa eräs Gustaf Adolf - apteekkari hätiin lobbaamaan radan suuntaamista Näsijärven itäpuolitse, kun Gustaf Adolf oli pystyttää päräyttänyt puuhiomonsa ja paperitehtaansa just mieleiseensä paikkaan ja tuotteidensa kuskaaminen markkinoille oli lievästi sanottuna työlästä... Siinä vaihtoehdossa Myllymäen uumoiltiin kehittyvän aikaa myöten suureksi risteysasemakaupungiksi Kouvolan tapaan. Eikä historian kulku aina suostu noudattamaan ihmisen, tuon syntisen kurjan saatanan huolellisiakaan suunnitelmia tai tahtotiloja. Toisin sanoen, herra Rainer, muuttujia on liian paljon "helpon" vastauksen antamiseksi kymysykseesi. |
|
| 12.11.2025 12:48 | Rainer Silfverberg: | Kiitokset herra Esa, kattavasta historian kertauksesta, mutta tarkoitin lähinnä, paljonko maksaisi ratakilometri keskimäärin välillä Lielahti-Parkano-Seinäjoki nykytekniikalla toteutettuna, ja 2-raiteisena ja sähköistettynä? Ja paljonko se maksoi 1960-luvun tekniikalla toteutettuna nykyrahan arvossa? | |
| 12.11.2025 13:56 | Esa J. Rintamäki: | Herra Rainer, ymmärsin kyllä tavoitteesi ja alkaessani tutkia asiaa (mitä maksoi Pko oikorata?). Ed. kommentissani yritin tavallaan itsellenikin avata tulokseen johtavia osioita. Numerotietoa ei kuitenkaan löydy tuosta noin vain. Joku tietänee kertoa asiasta minuakn paremmin, joten...? Tietoja EI OLE kirjattu v. 1987 historiikkiin eikä S. Zetterberginkään kirjaan v. 2011. Trendin kehittyminen kiinnostaisi myös itseänikin, kun siihen vaikutti monen monta eri tekijää. |