07.08.1862 Magnus von Wright maalasi ainakin pari näkymää Töölönlahden-Linnunlaulun pakeilta jo rautateiden alkuaikoina. Niin tästä Töölön vallin (pengersilta) alusta maalatusta kuvasta kuin Linnunlaulun kallioleikkauksen pohjoispään vahtituvan maalauksestakin puuttuvat kiskot. Kuitenkin Helsingin - Hämeenlinnan rautatie oli jo käytössä silloin kun maalaukset maalattiin. Maalausten lyijykynäpiirrosluonnoksissa kiskot kuitenkin ovat. Luonnokset ovat muutenkin huomattavasti dokumentaarisempia kuin maalaukset. Esim. tähän kuvaan on piirretty vaihdemiehen kopin taakse raput ylös semaforille ja semaforissa on runsaasti yksityiskohtia, joita maalauksessa ei ole. Semafori näkyy olevan samaa mallia kuin myöhemmin Pietarin - Riihimäen rautatielle suunniteltu malli: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=68136512 Helsingin kaupunginmuseo: Helsingin rautatie Töölönlahden kohdalla vuonna 1862; https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:000007hs Vastaava maalaus: https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:000007oa
Kommentit
| 02.08.2018 02:47 | Reino Kalliomäki: | Onko vasemmalla hiekkakasa? Opinnäytetyötä tehnyt mainitsi sitä radiossa (1990-luvulla?) tuodun Sipoosta jaaloilla. Sepeliä ei kai pystytty vielä tekemään? | |
| 02.08.2018 07:03 | Kurt Ristniemi: | Maalauksesta näkyy, että se vasemman puolen 'hiekkakasa' on kallio. Itse tihrustan Töölön vallin länsireunan kahta pylvästä, yksi vallin kummassakin päässä, enkä ymmärrä mitä ne ovat. Penkereessähän oli alunperin alikulkukanava molemmissa päissä. Voisivatko liittyä niihin? |
|
| 02.08.2018 08:37 | Jussi Laukkanen: | Näyttää siltä, että taiteilija on vasiten jättänyt kiskot pois lopullisesta maalauksesta, vai onko maalaus jäänyt jostain syystä kesken? Luonnoksen alareunasta voi nähdä, että hän on tarkastellut kiskon ja ratapölkkyjen muotoa. Lisäksi von Wrightillä on ehkä aluksi ollut aikomus sijoittaa maalaukseen loittoneva juna, sillä luonnoksen oikeassa yläkulmassa oleva junan hahmo voisi viitata siihen, että hän on miettinyt asiaa. | |
| 02.08.2018 09:35 | Erkki Nuutio: | Hienoja arkistolöytöjä! Oliko niin että alunperin (tai hetikohta) tehtiin kaksi vaatimatonta virtauskanavaa penkereen päihin? Kun virtaus silti estyi lähes täysin Töölön- ja Eläintarhanlahden välillä, rakennettiin Helsingin kaupungin vaatimuksesta silta http://www.vaunut.org/kuva/108835?kv2=1901&paik=Helsinki . Töölönlahden matala pää oli jo silloin pahoin saastunut sokeritehtaan liemistä sekä viemäreistä. |
|
| 02.08.2018 12:21 | Kurt Ristniemi: | Kanavia oli alusta alkaen kaksi: Eteläpäässä Kaisaniemen ravintolan vierellä ns. Pikkukanava ja pohjoispäässä Eläintarhan rannassa sitten se toinen (nykyinen), joka ilmeisesti oli jotakin isompaa kuin 'Pikkukanava'. Kummankin kanavan ylitse joka tapauksessa johti rautatien silta. Pikkukanava täytettiin syksyllä 1890 ratapihan laajennuksen yhteydessä. Vuonna 1912 Helsingin kaupungin rahatoimikamari esitti jäljellä olleen pohjoisen aukon leventämistä vesilinjassa 12 metrin levyiseksi, kun rautatiehallitus uhkasi jättää sen 6,9 metrin levyiseksi ratapengertä leventäessään. Kaupunginvaltuusto totesi levennyksen tulevan kalliimmaksi kuin mihin oli varoja varattu, ja antoi asian raueta kun ei uskonut edes oikeustoimin saavansa rautatiehallitusta osallistumaan kustannuksiin. |
|
| 03.08.2018 07:11 | Kurt Ristniemi: | Kanavista vielä: Linnilä Kai: 'Suuriruhtinaan Suomi: Höyryllä Hämeeseen' kertoo: "Vesiliikennettä varten rakennettiin kaksi kivestä holvattua alikulkusiltaa. Suurempi alikulkusilloista oli 7 kyynärää ja pienempi 3 kyynärää." Kanavat eivät siis olleet vain virtauskanavia, vaan ne oli tarkoitettu myös vesiliikenteelle. Autonomian aikaan Suomessa käytettiin venäläiseen kyynärään eli arsinaan perustuvaa pituusmittajärjestelmää. Arsina on 71,12 cm eli 28 (Venäjän tai Englannin) tuumaa. Kanavat olivat siis Linnilän mukaan 4,98 ja 2,13 metriä leveät. Vuoden 1912 sanomalehden mukaan (ed. kommentissa) pohjoinen kanava oli kuitenkin 6,9 m leveä. Ehkäpä sitä oli jossakin välissä levennetty? |