??.??.1907 / Helsinki asema
??.??.1907 Tämä rajaus on yhdestä varmaankin tunnetuimmista ja käytetyimmistä rautatiekuvista, Signe Branderin v. 1907 ottamasta kuvasta Helsingin vanhalta rautatieasemalta. Kuvan vorg-aiheena on oikeanpuolimmaisin vaunu: Vuonna 1906 valmistunut peltivuorattu 11-ikkunainen lanterniinikattoinen III lk päivä-boggievaunu, jossa seinäpaneleja on vain yksi kussakin ikkunavälissä. Katolla on 8 lanterniiniin kiinnitettyä torpeedoimuria, mutta keskikäytävän ylle kiinnitettyjen valaisimien venttiilit eivät kuvassa näy. Vaunun päätyseinässä numeron yläpuolella on pyöreä ikkuna. Vaunukuvastoista en juuri tällaista vaunua löydä, mutta luulen, että vaunun pohjapiirros saattaa löytyä Mikko Alameren kirjasta 'Eisenbahnen in Finnland' sivulta 187 vasemmanpuoleisena, ja nähtävästi Petri Sallisen arkistoissa on juuri tämänmallisen vaunun konepajapiirustus. (Kumpaakaan näistä lähteistä en ole itse nähnyt.) Vaunun numero näyttää olevan 2843, mutta sennumeroinen vaunu, sarjansa viimeinen, valmistui vasta vuonna 1909, eli pari vuotta kuvan ottamisen jälkeen. Numeron täytyy siis olla jokin muu, 2813? Helsingin kaupunginmuseo: https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:000000oy Kuvatekstiä on korjattu kommenttien perusteella. Kiitokset kommenteista.
Kommentit
| 03.08.2018 23:19 | Esa J. Rintamäki: | Vaunu 2813 valmistui vuonna 1906 ja se poistettiin kirjoista Neuvosto-Venäjälle jääneenä 1920. 2843:sta (valmistunut 1909, kuten Kurt totesi) taasen tuli n:o 22027 vuonna 1931 ja se luovutettiin Neuvostoliittoon 1940. Minun silmiini zoomattaessa kuvan vaunun numero on 2813... Siinä oli 90 paikkaa, Laycockin höyrylämmitys ja Pintschin korkeapainekaasuvalaistus. |
|
| 04.08.2018 11:25 | Kurt Ristniemi: | Vaunu on kuvassa siis varsin uusi, vain vuoden ikäinen. Punaiset veivät vuonna 1918 Venäjälle paetessaan nimenomaisesti uutta kalustoa. Ei siis ihme, että tämäkin vaunu sinne katosi. Junassa on vielä signaalinuora, vaikka se mahdollisesti koostuu yksinonmaan boggievaunuista. Sellaisista junista signaalinuora jätettiin pois vuonna 1913 rautatiehallituksen kiertokirjeellä N:o 59/2972. |
|
| 05.08.2018 13:05 | Petri Sallinen: | Vaunusarjasta 2802-2813 on todellakin olemassa tarkka rakennepiirustusten sarja, joka vastaa kuvassa näkyvää vaunua. Piirustukseen on kuvattu myös katolle kaasuvalaisimien venttiilit. Päätyseinässä olevat pyöreät ikkunat antoivat todennäköisesti kaasulampun valoa päätysillalle, koska valaisin on sisäpuolella ikkunan kohdalla. Kaikissa lanterniinikattoisissa vaunuissa pyöreitä ikkunoita ei ollut. En sitten tiedä, oliko kaikissa vaunuissa alkujaan ylipäätään kaasuvalaisinta katon lipassa antamassa valoa avosillalle ja yritettiinkö tälla ratkaisulla tuoda edes jotain valoa sillalle. Veikkaan, että kuvan vaunussa on kaasuvalaistuksen venttiilit, mutta kuvakulman vuoksi ne eivät näy — onhan skailetilla sen verran leveyttä. DEi-vaunujen sarjasta 2501-2506 on olemassa myös tarkka rakennepiirustusten sarja. Myös tässä sarjassa päätyseinissä oli pyöreät ikkunat. Pyöreitä päätyikkunoita näkee myös varastokäyttöön alistetuissa vaununkoreissa, mm. SA-kuvat on julkaissut kuvan tilapäisestä sota-aikaisesta asemarakennuksesta, joka on ilmeisesti rakennettu Di-vaunun korista. Kuvasta näkee hyvin päätyseinän pyöreät ikkunat. Myös tässä vaunussa näkyy päätyikkuna — en tiedä, oliko tässä vaunutyypissä alkujaan vain yksi pyöreä päätyikkuna vai onko toinen rakennettu umpeen http://vaunut.org/kuva/42947?t=Karjaa Alameren kirjassa julkaistussa piirustuksessa vain pohjakaavio vastaa valokuvassa näkyvän vaunun ikkunakaaviota. Kirjassa julkaisun vaunun sivukuvannossa sen sijaan on vain yhdeksän ikkunaa. Kirjassa esitetty piirustuspari ei siis vastaa toisiaan. Alameren kirja esittää vaunun numerosarjaksi 2802-2843. Toisaalta sama virhe on esitetty myös Mustassa kirjassa, josta Alameren kirjan piirustus on todennäköisesti peräisin. Sama virhe toistuu myös Mustan kirjan päivityslehdillä. |
|
| 05.08.2018 20:01 | Esa J. Rintamäki: | Petri ei maininnut kommentissaan vaunua 2801. Syy siihen on selvä, osastojen pituus oli siinä 3 946 + 5 944 + 3 946 mm. Vaunusarjassa 2802 - 2843 osastojako oli "tasan jaettu" eli 3 x 4 458 mm. Lieneekö 2801 ollut prototyyppi? Se valmistui vuonna 1906, vaunujen 2802 - 2805 mukana, kun taas vaunujen 2807 - 2812 kerrotaan valmistuneen 1905... Edelleen, 2801:n eteistilat olivat hiukan lyhyempiä kuin vaunuissa 2802 - 2843. Pituus puskimineen oli sama: 18 680 mm. 2801 jouduttiin poistamaan kirjoista 1920, rajan taakse 1918 jääneenä. Vaunut 2813 - 2830 valmistuivat myös 1906. Konepajalla riitti puuhaa noihin aikoihin: myös Ci 2201 - 2218 valmistuivat 1906, samoin DEi 2501 - 2503. |
|
| 05.08.2018 23:42 | Petri Sallinen: | Sorry — meikäläisellä on tarkat datat ainoastaan sarjaan 2802-2813. 2801:stä en osaa sanoa mitään tarkkaa. Voi olla, että samoilla piirustuksilla tehtiin myös muita vaunuja aina 2843:een asti. | |
| 06.08.2018 11:31 | Kurt Ristniemi: | Toden totta: III lk vaunuissa valaisimet olivatkin lanterniinin katossa, ts. keskikäytävän yllä. Olin epähuomiossa verrannut II lk vaunun kuvaan. Siinä valaisimet ovat lanterniinin kahta puolta. Mutta, olenko erehtynyt siinäkin, kun kuvatekstissä mainitsen vaunua III lk päivävaunuksi? Oliko tässä mallisssa vielä Günzburgin patentin mukainen paikkojen muuttaminen istuimista makuulaveteiksi? Vuoden 1909 lopullahan joka tapauksessa oli 9 kpl III lk vaunua, joissa oli makuupaikkavarustelu. |
|
| 06.08.2018 15:06 | Esa J. Rintamäki: | Kurt, ne mainitsemasi Guntzburgin makuuvaunut olivat numeroiltaan 2701 - 2709. Ne muutettiin päivävaunuiksi 1924, uudet numerot olivat Ei 2936 - 2943. Näiden paikkaluku oli sama kuin makuuvaunukäytössäkin: 56 III luokassa. Alunperin ne valmistuivat vuonna 1900, toisen tiedon mukaan 1898. Kaksi vaunua, 2938 ja 2939 hylättiin, ennenkuin loput sarjasta saivat 1931 uudet numerot: 22001 - 22006. Näiden kohtalosta: 22001:n aluskehykselle valmistettiin makuuvaunu CEm 2450 vuonna 1935. Siitä tuli BT 01182 vuonna 1960, hylätty 1982. 22002 hylätty. 22003 sai päälleen uuden korin, Ei 22161 vuonna 1937, -> BG 040070 vuonna 1969, hylätty 1986. 22004, uusi kori vuonna 1940: Cm 2170. -> BCm 02170 vuonna 1965, hylätty 1973. 22005 Neuvostoliittoon vuonna 1940. 22006: uusi kori CEm 2449 vuonna 1935. -> mittausvaunu A 24 vuonna 1960. -> XG 040122, hylätty 1980-luvun jälkipuoliskon aikana. Guntzburgin järjestelmää käytettiin myös makuuvaunuissa DEm 2401 - 2412 III luokan puolella, II luokan ollessa hyttiosastoina. Paikkaluku 12 + 24. Tämäkin sarja muutettiin jossain vaiheessa DEi-sarjan päivävaunuiksi n:ot 2516 - 2527. Konfiguraatio oli samanlainen kuin CEhit-vaunuissa, ylempi luokka hyttiosastoina ja alempi avo-osastona. Alunperin tämä vaunusarja valmistui 1898 ja 1900. |
|
| 06.08.2018 21:25 | Petri Sallinen: | Valtionrautateiden omien makuuvaunujen rakentaminen juontaa juurensa vuoteen 1896, jolloin vuoden 1895 menoarvion ylijäämästä osoitettiin 125 000 markkaa makuuvaunujen rakentamiseen. Rafael von Haartaman tosin oli jo ehtinyt yksityisen pääomin turvin aloittaa sopimusliikenteen omistamillaan makuuvaunuilla SVR:n junissa vuonna 1876. SVR:n omien makuuvaunujen rakentaminen pääsi alkuun vuonna 1887. Vuonna 1889 oli jo valmiina "likimain neljä yhdistettyä toisen ja kolmannen luokan makuuvaunua". Makuuvaunuja päätetiin tuolloin rakentaa yhteensä 39 kappaletta, joista 10 kappaletta I ja II luokan vaunuja, kuusi kappaletta II ja III luokan vaunuja sekä 15 kappaletta III luokan vaunuja. Lisäksi erityisesti Turun-Karjaan rataa varten päätettiin rakentaa kaksi kappaletta I ja II luokan vaunuja, kaksi kappaletta II ja III luokan vaunuja sekä neljä kappaletta III luokan vaunuja. Vaunuista on olemassa piirustus — tosin ilman numerosarjatietoa. Niistä selviää vaunujen ikkunajako sekä penkkien/sänkyjen paikat. Vaunujen rakentamista kuvaava asiakirja vuodelta 1898 ei sisällä tietoja vaunujen numeroinnista. Vaunujen ominaisuuksia kuvattiin seuraavalla tavalla "näitä vaunuja voidaan käyttää sekä päivällä että yöllä matkustamista varten. Tosin kyllä siten tila ei tule oikein edullisessi käytetyksi etenkin III:n luokan vaunuissa, jonka tähden osa edellämainitusta lukumäärästä tulee sisustettavaksi yksinomaan päivällä käytettäväksi." En tiedä kävikö näin ja montako vaunuista rakennettiin lopulta päivävaunuiksi. "Ulkomuodossaan vaunut eroavat vanhoista vaunuista suuruutensa, päistään pyöristetyn kattorakenteensa, kattovalaistuksensa ja porttien ympäröimän päätysiltansa kautta". "I ja II luokan vaunuissa kulkee päästä päähän sivukäytävä, josta somien työntöovien kautta pääsee vaunun osastoihin. Hyvin leveät ja mukavat sohvat ovat toisella puolen päällystetyt ruskealla schagilla ja toiselta pehmeällä englantilaisella nahalla. Kesän ajaksi käännetään matrassit niin, että nahalla päällystety puoli jää ylöspäin. Sohvan niinikään schagilla päällystetty selkänoja on tehty siten, että se voidaan yöksi makuuta varten kääntää ylös vuoteeksi." Kolmannen luokan vaunuja kuvataan seuraavalla tavalla: "Kolmannen luokan vaunut eroavat sisustuksensa puolesta hyvin paljon I:stä ja II:sta luokasta. Niissä on otettu käyttöön rautatiehallituksen venäläiseltä insinööriltä Güntzburgilta Pietarista vuoden 1897 alussa ostama patentti III luokan vaunujen sisustamisesta siten, että istumapaikkain lukua vähentämättä kulllakin matkustajalla on oma makuutilansa. Tämän järjestelmän mukaan on vaunun keskellä kulkevan käytävän kummallakin puolella neljän hengen osastoja, joissa istuinpaikkain selkänojat voidaan nostaa ylös makuutiloiksi." ...."ensimmäiset uudet makuuvaunut tulevat otetuiksi käytäntöön Oulun radalla". |
|
| 08.08.2018 19:28 | Petri Sallinen: | Minkä numerosarjan toisen luokan vaunussa kaasuvalaisimet ovat lanterniinin kahta puolta? Minulla on kohtuullinen kasa avosiltaisten vaunujen piirustuksia, mutta yhdessäkään ei kaasuvalaisimia ole sijoiteltu lanterniinin kahta puolta, vaan aina keskelle — tosin mistään ei löydy dokumenttia, jossa todettaisiin etteikö näinkin voisi olla. Yleensä ainoastaan vessanurkkauksissa ja/tai kulmakomeroissa kaasuvalaisin on lanterniinin sivulla. | |
| 09.08.2018 13:50 | Kurt Ristniemi: | 5.11.1897 päivätyssä makuuvaunujen piirustuksessa II lk:ssa toiset valaisimet ovat käytävällä ja toiset osastoissa. | |
| 09.08.2018 14:30 | Petri Sallinen: | Totta — yhdistettyyn I ja II luokan makuuvaunuun on piirretty kaasuvalaisimien venttiilit lanterniinien viereen. Makuuvaunun toisen luokan hytistä on olemassa myös valokuva sisutuksesta, jossa valaisin näkyy. Yhdistetyn toisen ja kolmannen luokan makuuvaunussa mitä ilmeisimmin toisessa luokassa oli lamput sijoitettu samalla tavalla, mutta kolmannen luokan osastossa keskelle lanterniiniä. Sen sijaan yhdessäkään puhtaasti päivävaunuksi rakennetussa vaunussa en ole samanlaista valaisimien sijoittelua (vielä) havainnut. |
|
| 09.08.2018 15:28 | Esa J. Rintamäki: | Hyvä hyvä,, Kurt ja Petri! Tätä minä aavistelinkin, että makuuvaunujen valaistus olisi järjestetty ainoalla mahdollisella johdonmukaisella tavalla: hytit, sivukäytävät ja päivävaunut keskellä skailettia. Petri, onko sinulla myös varhaisen Ci-sarjan päivävaunun piIrustusta? Oliko se hyttivaunu, vaiko avo-osastoilla? Siis numerot 2201 - 2225... |
|
| 09.08.2018 23:20 | Petri Sallinen: | Ci-sarjan vaunusta 2205—2221 on olemassa piirustus. Vaunu on jaettu kolmeen osastoon. Keskimmäinen osasto (ilmeisesti ensimmäisen luokan osasto) on hyttiosasto. Hyttiosastoja on kaksi, joissa kummassakin todennäköisesti kahdenistuttavat penkit vastakkain. Hyttiosastossa käytävän toisella reunalla on neljä yhden hengen penkkiä — niitä ei ole erotettu hyttiseinällä käytävästä. Vaunun kummassakin päässä on avo-osasto, joista toinen hieman suurempi. Pienempi saattaa olla tupakoiville — molemmat lienevät toisen luokan osastoja. Osassa sarjan vaunuista on korkeapaineinen Pintschin kaasuhehkuvalojärjestelmä ja osassa Dalén-järjestelmän mukainen kaasuhehkuvalo. |
|
| 10.08.2018 12:31 | Kurt Ristniemi: | 'Günzburgin vaunut' tulivat käyttöön vuosina 1899 ja 1900. Ne numeroitiin vuoden 1896 numeroinnin mukaisesti III lk boggievaunujen numerosarjaan 951-1000. Vuoden 1901 numerouudistuksessa ne numeroitiin III lk boggievaunujen 2700-sarjaan. Vuoden 1907 numerouudistuksessa ne säilyttivat numeronsa, kun III lk boggiepäivävaunut siirrettiin 2800-sarjaan. Neljä ensimmäistä 'Günzburgin vaunua' hankittiin vuonna 1899 Turun-Karjan rautatierakennukselle. - Nrot 956-959 - Vuoden 1901 numerouudistuksessa ne saivat nrot 2706-2709. Viisi seuraavaa vaunua hankittiin vuonna 1900 valmiille rautateille. - Nrot 951-955 - Vuoden 1901 numerouudistuksessa ne saivat nrot 2701-2705. |
|
| 10.08.2018 18:20 | Esa J. Rintamäki: | Lievä täsmennys, Petri, ne nelipaikkaiset osastot olivat perheosastoja. Kurt, kiitos numerotiedoista! | |
| 11.08.2018 09:21 | Petri Sallinen: | OK. Hyvä tieto — kiitokset. Perheosastoja näyttää olleen muidenkin sarjojen vaunuissa. | |
| 22.03.2021 04:49 | Kari Juntunen: | Aikansa huippukuvia, ei ihme että tätä on käytetty niin paljon. Vuosiluku on siis 1907, ja varjoista voi päätellä että kello on 18 tienoilla, eikä juna näytä miltään paikallisjunalta. Kun kaivetaan aikataulu esille, löytyy mitä todennäköisin vastaus siihen mikä juna on kyseesssä: Juna 392 klo 18:25 Helsingistä Tornioon. Junassa on mukana postivaunu sekä makuuvaunut Ouluun ja Vaasaan (Nikolainkaupunki). Juna ajaa pysähtymättä Keravalle, ja sen jälkeen pysähdytään kaikilla asemilla. Aikataulu pääpiirteissään: Helsinki 18:25 - Tampere 23:50-0:11 - Haapamäki 3:47-3:55 - Seinäjoki 7:31-7:57 - Kokkola 11:42 - Oulu 17:00-17:15 - Tornio 21:00. Naputtelen tähän sanatarkasti tuolloisen tekstin 1907 aikataulun alusta: "Makuuvaunuja. Yöjunia Helsingin ja Pietarin, Antrean, Nikolainkaupungin, Kuopion, Oulun, Turun ja Pietarin sekä Pietarin ja Kuopion välillä seuraa makuu- (bogie) vaunuja, joihin voi saada numeroituja makuusijoja lunastamalla erityisiä pilettejä pääteasemilla sekä konduktööreiltä. Näiden makuusijapilettien hinta on III luok., tähän luettuna myös sänkyviltti ja tyyny, 2 mk; II luok. 6 mk. ja I luok. 12 mk., molempiin luettu myös hinta sänkyvaatteista." Makuuvaunuja kulki siis Helsingistä lähtevien lisäksi Pietarista Turkuun ja Kuopioon. |