01.08.2018 / Oslo Sentralstasjon, Norja
01.08.2018 Oslon päärautatieaseman julkisivua.
Kommentit
| 17.08.2018 15:05 | Jouni Halinen: | Pikkuisen on paikka muuttunut 43 vuodessa. Silloin Norja ei ollut vielä öljymaa, nyt kaikki on toisin. http://vaunut.org/kuva/51922?u=1809. Näkyy asemalla olevan vielä Politiasema, silloin tämä paikallisen seriffin nimitys vähän nauratti. |
|
| 17.08.2018 15:20 | Kari Haapakangas: | Tarkennus, Norja oli jo 1975 öljymaa, tosin hyvin tuore sellainen. Pumppaus taisi alkaa aivan vuosikymmenen alussa? | |
| 17.08.2018 15:28 | Jouni Halinen: | Juu muistan niihin aikoihin mielenkiinnosta lukeneeni, että varsinainen öljyn kaupallinen tuotanto alkoi juurikin näihin aikoihin, ensinhän piti rakentaa etsintä ja porauslautat sun paljon muutakin ja vielä löytää sitä öljyä. Kaikki polkaistiin käyntiin täysin tyhjästä. Ei näkynyt vielä öljysheikkejä katukuvassa. | |
| 01.07.2021 21:56 | Jouni Halinen: | Olen sitä mieltä että tuotanto täydellä teholla oli pyörinyt vasta vähän aikaa kun kaverini kanssa 1975 (1 tai 2 vuotta?) satapiikiprätkillä käytiin kääntymässä Holmenkollenilla.. http://vaunut.org/kuva/51922?s=1 ”Norjan merialueilta löydettiin öljyä viimeisellä yrittämällä 50 (1971) vuotta sitten. Nyt valtion öljyrahasto liikuttaa maailman pörsseissä noin tuhannen miljardin varallisuutta sijoitusarmeijansa voimin”. Juttu on kirjoitettu vuonna 2021. Siinä on voinut tulla viivästystä siitä että isot öljy-yhtiöt eivät katsoneet hyvällä uusien toimijoiden tuloa tuottoisille öljymarkkinoille. Eli heitetään ”kapuloita rattaisiin”. Öljykriisi (hinnat nousivat taivaisiin) ja porauslauttojen kysyntä oli tietenkin tapissaan mitkä seikat omalta osaltaan vaikuttivat tilanteeseen hidastavasti. Eli tilanne oli se että Norskit lähtivät opettelemaan öljyn porausta A:ta alkaen. Samanlaista kapuloiden heittämistä rattaisiin tapahtui 50-luvun puolessa välissä kun Suomi päätti rakentaa oman öljynjalostamon Naantaliin. Isot öljy-yhtiöt yrittivät kaiken tavoin estää hankkeen. Edes ulkomaisia ammattimiehiä ei meinattu saada Suomeen. Mutta vuonna 1957 jalostamo oli valmis. Wikibedia: ”1940-luvun lopulla suurin osa Suomeen toimitettavasta öljystä oli peräisin lännestä, joten Yhdysvaltain ja Ison-Britannian hallitukset lähettivät Suomelle nootin vuonna 1954 hankkeen kaatamiseksi, koska sen johdosta tuolloin lännestä tuotavan öljyn määrä oli romahtanut noin viiteen prosenttiin”. Video jalostamon rakentamista. ”Niemi on tammimetsineen Suomen kauneimpia ja erittäin sopiva öljynjalostamon paikaksi”, toteaa ohjelman selostaja ajan henkeä kuvaten. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/10/03/suomen-ensimmainen-oljynjalostamo Vuonna 2011 kirjoitettu juttu kertoo, että Norjan öljy on loppumassa reippaan 8 vuoden päästä, eli pitäisi olla jo loppu https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001715147.html onkohan öljyä löytynyt lisää?. Norjan öljyvarat ovat nostaneet sen maailman talouksien huipulle: öljynvienti toi puolet vientituloista ja lähes 30 prosenttia valtion tuloista Norja on maailman kuudenneksi suurin öljynviejä Saudi-Arabian, Venäjän, Arabiemiirikuntien, Iranin ja Kuwaitin jälkeen. Norjan öljyrahaston markkina-arvo oli toukokuussa 2019 yli 9 000 000 000 000 Norjan kruunua eli lähes biljoona euroa. Rahastolla Norja varautuu aikaan, jolloin sillä ei ole hyvinvointinsa turvana enää öljyä ja kaasua. Koska Norjassa on noin 5,2 miljoonaa asukasta, ovat asukasta kohden rahaston varat siis noin 191 000 dollaria, mikä on 1,5 miljoonaa Norjan kruunua. Öljyrahaston ansiosta jokainen Norjalainen on siis kruunumiljonääri. Nettovelka on noin –85 %, joten Norjan valtio on faktisesti saamapuolella. Öljyrahaston arvo on ylittänyt 1000 miljardin rajan ja jos Norja päättäisi ostaa koko rahalla hävittäjä lentokoneita, niin sillä summalla niitä saisi yli 6000 kappaletta! |