??.??.1905 / Helsinki asema
??.??.1905 Helsingin rautatiealue Rautatientorilta nähtynä 1900-luvun alussa, ajalla juuri ennen uutta hallintorakennusta. Kuva on rajattu laajemmasta kuvasta. Ajoitusta helpottaa kuvan oikeassa reunassa oleva vuonna 1902 valmistunut Kansallisteatteri sekä rautatiealueen aita, joka ulottuu jo teatterin viereltä ostetun tontin ympäri. Vuonna 1905 alettiin rakentaa uutta hallintorakennnusta, joka ulottui myös tälle tontille. Vuonna 1901 taustalla oleva kortteli nro 39 jaettiin kahtia, kun OY Kaisaniemi myi korttelin itäpuoliskon tontin Suomalaisen Teatteritalon OY:lle (kortteli 39 a). Vuonna 1902 OY Kaisaniemi myi korttelin jäljelle jääneen länsipuoliskon Suomen valtiolle (kortteli 39 b). Kuvassa rautatiealueen - ja tulevan hallintorakennuksen työmaan aita kiertää jo korttelin 39 b ympäri. Aita on katettu rautatiealueen puolelta. Vielä 1902, kun aita ei ulottunut uuden tontin ympäri, tuollaista katosta ei ollut. Eikä sitä ollut enää vuonna 1906, kun hallintorakennuksen aluetta paalutettiin. Pientä ongelmaa tuottavat rautatielaueen rakennukset. Kuvassa näyttäisi olevan kaksi itä-länsi -suuntaista suoraa katonharjaa, mutta oikeasti ne kuuluvat kartoissakin näkyvään puoliympyränmuotoiseen veturitalliin, jonka päiden katonharjat kuvassa vain näyttävät suoralta. Aivan vasemmassa reunassa häämöttää Helsingin konepajan rakennus. Torilla lie käynnissä jonkinlainen demonstratsiooni. Siellä näykyy mm. vaadittavan 8-tuntista työpäivää, yllättävästi viron kielellä. Etualalla oleva V.A.Y:n standaari lienee jonkin ammattiyhdistyksen? Gustav Sandberg kuvasi Rautatientorin näkymiä sekä ennen hallintotakennuksen rakentamista että rakentamisen aikana. Valitettavasti yhdessäkään kuvassa ei näy tämä katosalue yhdessä vanhan asemarakennuksen kanssa, vaikka kuvia muuten onkin otettu limittäin. Svenska litteratursällskapet i Finland: SLS 1849 Gustav Sandbergs fotografisamling (1995) https://sls.finna.fi/Record/sls.SLS+1849_SLS+1849_150
Kommentit
| 18.10.2018 11:05 | Jussi Tepponen: | Tuo vironkielinen 8-tuntista työpäivää vaativa banderolli ja muutkin banderollit laittavat miettimiään, olisiko tässä kuitenkin kyse vuoden 1905 keväästä? Tuolloin talvella, keväällä ja oikeastaan koko vuonna Virossa oli paljon lakkoja ja yksi, mitä silloin vaadittiin, oli juuri tuo 8-tunnin työpäivä: https://zapdoc.tips/estonian-industrial-workers-demands-in-the-1905-revolution.html |
|
| 18.10.2018 11:45 | Kurt Ristniemi: | Kuva on tosiaan myöhemmältä ajalta kuin vuodelta 1902. Ainakin vappuna 1902 tuo aita nimittäin oli ilman mitään katosta. Se käy ilmi Työväen arkiston kuvasta: http://www.ennenjanyt.net/2015/01/tyomiehen-kasvu-poliitikoksi-matti-paasivuoren-1866-1937-rooli-suurlakossa-ja-ammatillisessa-liikkeessa/ Liittyisikö tuo aidan katos sitten kuitenkin hallintorakennuksen työmaan valmisteluihin? Vuonna 1905 Helsingissä oli mielenosoituksia, joissa vaadittiin mm. äänioikeutta. Esim. 14.4.1905 mielenosoituskulkue kokoontui Rautatientorille. Ja syksyllä 1905 alkoi suurlakko. Myös kesällä oli mielenosoituksia. Lehdettömistä puista päätellen kuva on kuitenkin joko varhaiskeväältä tai myöhäissyksyltä. 8 tunnin työpäivää oli Suomessa vaadittu jo 1800-luvun puolella. Mutta vaihdetaanpa kuvan ajankohdaksi nyt 1905. |
|
| 18.10.2018 17:42 | Erkki Nuutio: | Veturitalli on tosiaan puoliympyrän muotoinen : http://www.vaunut.org/kuva/38085?kv2=1925&paik=Helsinki+asema&tag0=17%7CSekalaiset%7CKartta . Ja konepajan keskeisin rakennus on tosiaan puoliksi esillä. Pukeutumisen arvokkuudesta voi ottaa mallia ja roskat puuttuvat täysin torialueelta. |
|
| 19.10.2018 16:16 | Tuukka Ryyppö: | Mitä roskia tuolla torialueella edes voisi olla? Ei ole ollut olemassa mitään sipsipusseja, juomatölkkejä tai oikeastaan mitään kertakäyttöistä. Miksi kukaan olisi heittänyt maahan oikeastaan mitään? Kyse ei siis ole ihmisten hyveellisyydestä vaan siitä, että tuolta yhdeltä osin yhteiskunta toimi fiksummin kuin nykyään: Ei ollut kertakäyttökulttuuria, joten ei ollut jätevuoriakaan. Ruokaa ei pakattu kertakäyttöisiin muovirasioihin. | |
| 19.10.2018 18:22 | Vesa Höijer: | Purutupakkaa? (Käytettyä.) Julkisilla paikoilla syljeskeleminen oli muutenkin yleistä, junissakin oli kieltotaulut: "Älä sylje lattialle". | |
| 20.10.2018 21:42 | Heikki Jalonen: | Kyllä tuokin aika roskia - tai paremminkin jätteitä - tuotti. Ne vain eivät olleet samalla tavalla kirkkaina kirkuvia kuin aikamme pakkaukset tai muu sotku eikä niiden vakavaa merkitystä vielä tunnettu. Vasta sata vuotta myöhemmin asia alkoi karulla tavalla valjeta. Kuvan oton aikaan tuosta Rautatientorilta oli vain kivenheitto jopa kahdelle kaasulaitokselle, heti aseman toisella puolella olleille. Helsingin Kaasuvalaistus Osakeyhtiö kaasutteli Postitalon tietämillä ja VR Helsingin Konepajan nurkilla. Myöhemmät rakennusprojektit paljastivat, mitä maaperään oli painunut. Sanomatalon työmaan maanvaihdot muistetaan, ehkä myös Myllypuron sotkut. Eikä Ilmalakaan jäänyt ilman. |
|
| 20.10.2018 22:25 | Erkki Nuutio: | Toki silloin etenkin teollisuus saastutti. Tekniset laitteet olivat paljolta alkeellisia ja tietämys oli paljolti vaatimatonta. Mutta laitteet kehittyivät ja tietämys kasvoi niiden ja niiden parannusten myötä sille tasolle millä olemme nykyään. Ihmisillä oli jokseenkin samat geenit, jollei paremmat kuin itsellämme. Tuskin olemme parempia kuin edeltäjämme. MUTTA piittamattomuudesta johtuvaa roskaamista ei juuri ollut, ei toki ollut juuri mahdollisuksiakaan sellaiseen. Ja töhriminen rajoittui enintään merkintöihin puuseekoppien seiniin. Vanhoissa lehdissä (kuten Suomen Teollisuuslehti) julkaistiin paljon kirjoituksia työturvallisuuden kehittämisestä ja esimerkiksi työssä käytettävien aineiden haitallisuudesta ihmiselle ja näiden haittojen välttämisestä. Harrastusta turvallisuuden hyväksi siis oli runsaasti. Olihan työsuojelu vielä alkutekijöissään. Harrastus vakuutusten saamiseksi tapaturman kärsineiden avuksi oli suurta.Tiedettiin että uhriksi voi joutua itse seuraavaksi. Keskimääräinen elinikä taisi olla nelisenkymmentä vuotta 1900 -luvun alussa. |
|
| 21.10.2018 09:44 | Kurt Ristniemi: | Jotenkin en osaa uskoa, että pikkupoikien tikkunekkujen tikut tai karamellitötteröiden paperit, porvarien sikaarintumpit, työläisten paperossijämät tai mukaan tarpeettomaksi käynyt olisi päätynyt muualle kuin kadulle. Rautatientori oli myös ihan oikea tori. Sinne päätyi hevosenlantaa, heiniä, kauroja, pakkauslastuja, naatteja ja ties mitä muuta torkaupasta yli jäi. Mutta uskon, että puhtaanapito oli tehokasta. Kadunlakaisijat pitivät keskustan puhtaana ja palokunnalla oli velvollisuus huuhdella katuja ja toreja. |
|
| 21.10.2018 13:28 | Pasi Utriainen: | Samanlainen roskaaja tuon ajan ihminenkin oli ja varsinkin syljeskely oli ajan huono tapa. Lainaus kirjasesta Tutkimus Suomen konepajoista Hki:ssä v. 1911: "Sangen yleisenä pahana tapana työntekijöillä on, että he tuhkatiheään syljeksivät, tavallisesti aina lattialle. Tuollainen epäsiisteys ei kuitenkaan ainoastaan herätä työtovereissa inhoa, vaan tuottaa suoranaista vaaraakin, koska tuberkelitautinen henkilö sylkee myös tuberkelitartuntaa. Valitettavasti on kokemus miltei kaikkialla osottanut, että on miltei mahdotonta saa työntekijöitä käyttämään sylkiastioita, jos nimittäin ensin on onnistuttu saamaan työnantajat niitä hankkimaan". |
|
| 21.10.2018 19:09 | Heikki Jalonen: | Kurt mainitsikin tuossa hevosen jätökset. Ne koettiin monissa - Helsinkiä paljon suuremmissa - kaupungeissa todelliseksi päivittäistä eloa vaikeuttavaksi ongelmaksi. En tiedä, mikä oli Helsingin matkustajien ja tavarankuljetukseen tarvittujen hevosten lukumäärä kuvanoton aikoihin. Tuhansissa se ei varmaankaan ole koskaan ollut, isoja satoja korkeintaan. Ehkä siten ongelmakaan ei ollut ylikäymätön ja kaupungin kadunlakaisijoiden hallinnassa. Mutta, jotta saadaan vähän skaalaa ongelmaan, vertaillaan. Lontoossa oli 1800-luvun lopulla käytössä noin 50000 hevosta, vetämässä cabeja, omnibusseja, raitiotievaunuja ja vaikka minkälaisia tavaravankkureita. Jätösten määrää voi sen perusteella arvioida joku, jolle hevosen päästöarvot ovat tutumpia. Mutta, samaan aikaan New Yorkissa liikennöi noin kaksinkertainen määrä hepoja, siis noin 100000 päätä. Tämä siitäkin huolimatta, että vuonna 1900 Lontoon asukasluku oli noin kaksinkertainen (Lontoo noin 6,7 M ja New York noin 3,4 M). Ilmeisesti Lontoo oli kuitenkin kuljetusoloiltaan kehittyneempi (junat, metro, vesitiet ja kanavat) joten pärjättiin pienemmällä hevosmäärällä. Ehkä asiaan vaikutti myös hevosenpidon hankaluus itse Lontoon ahtaissa ja jo tuolloin tavattoman kalliissa oloissa - se varmaan karsi hevosen pitäjät vain ehdottomiin tarvitsijoihin. Ja siihen kokonaisuuden kannalta suhteellisen pieneen joukkoon, jolle kuluilla ei ollut mitään merkitystä. Vähäosaisempi väestöhän ei tietenkään hevostellut, ellei ammatti sitä nimenomaan edellyttänyt. New Yorkissa hevosenpidon väistämättä vaatimaa tilaa oli ehkä paremmin, lähempää ja halvemmalla saatavissa. Kaupungit olivat velvollisia puhtaanapitoon, jonka varmaan koettiin tulevan veronmaksajille kohtuuttoman kalliiksi ja hankalaksi. Myös terveydelliset haitat tiedostettiin ja erilaisten epidemioiden (varsinkin punatauti) mekanismeja alettiin tuntea paremmin. Erilaisia skandaalinkäryisiä tapauksia tunnetaan, esimerkkinä Lontoon 1894 lantakriisi. Ajan lehdistö sai asiasta jokapäiväiset millimetrinsä. Eipä siis ole ihme, että uuden vuosisadan airut, automobiili, otettiin varsinkin suurkaupungeissa innokkaasti vastaan. Varsinkin, koska se nähtiin ratkaisuna varsin kurjaan ongelmaan. No, tilalle saatiin sitten kyllä ihan toisenlaisia ongelmia. |
|
| 21.10.2018 20:28 | Kari Haapakangas: | Aika mielenkiintoista kyllä ettei kuvassa näy yhtä ainutta ajopeliä tahi eläintä. | |
| 21.10.2018 21:58 | Jorma Rauhala: | Esimerkinomaisesti hevosmääristä: Helsingin Raitiotie ja Omnibus-Oy:llä oli 15 raitiovaunua (+ kesäaikoina neljä avointa). Liikennöintiä varten hevosia oli R&O:lla yli sata. Hevosen työpäivä oli kutakuinkin kaksi tuntia ja kuskin työpäivä hieman pitempi, koska 1890-luvulla ei ihmisillä ollut vielä kahdeksantunnintyöpäiväsopimuksia. Jos liikenneaika olisi ollut vaikkapa 7-23, ja kymmenen vaunua olisi ollut liikenteessä, niin se vaatisi kaksikymmentä (20) "kahdeksantunnin miestä" ja kahdeksankymmentä (80) "kahdentunnin hevosta". Lisäksi vapaapäivillä olevat miehet ja hevot, niin eiköhän se konien määrä äkkiä nousekin yli sadan. Eli kyllä hevosia on kaupungissa majaillut melkoiset määrät, mutta suurin osa on ollut aina laitumilla. Raitiovaunuja veti samanaikaisesti 10 heppaa ja yli 90 söi kauraa pilttuissaan... |
|
| 21.10.2018 22:30 | Kurt Ristniemi: | Kun nyt hevoset nousivat tapeetille, niin lisättäköön että raitiovaunuhevoset olivat vain osa hevospopulaatiosta. Älkäämme unohtako issikoiden, isvossikoiden, vossikoiden eli vuokra-ajureiden hevosia. Eikä varsinkaan kuormahevosia. Tavarakuljetukset tehtiin hevoskyydillä. En tiedä paljoltiko kantakaupungin hevoset pääsivät laitumelle. Hevostalli kun oli puutalon vakiovaruste. Puuceen ja halkoliiterin tavoin. |
|
| 22.10.2018 15:33 | Heikki Jalonen: | Tähänkin Helsingin hevos-kysymykseen löytyi jotain tietoa, nimittäin Helsingin Kaupungin Tilastollinen Vuosikirja. Vuosikerta 18 (ulospainettu vuonna 1908) kattaa tuon valokuvan ottovuoden. Tilastollisen vuosikirjan mukaan vuonna 1905 (Poliisikamarin) rekistereissä oli 696 vuokra-ajuria ja 386 kuorma-ajuria. Ilmeisesti useimmat vuokra-ajurit liikennöivät yhdellä hevosella (tavallinen isvossikka ja kullakin ajurilla yksi hevonen+rattaat), kun taas kuorma-ajureilla ilmeisesti oli monesti myös parivaljakoita, oletetaan tässä että puolella heistä. Siten saadaan seuraava suuntaa-antava hevosten pääluku: 696*1+386*1,5=1275 hevosta. Tämä siis yleisessä ammattimaisessa liikenteessä, virallisesti ja luvan jälkeen. Siihen lisänä tietenkin kauppaliikkeiden, tehtaiden ja muiden vastaavien hevoset, siis ei-julkisessa liikenteessä olevat. Ja yksityishenkilöiden kopukat siihen päälle. Eikä unohdeta armeijan osastoja, poliisia, kaupunkia ja muuta julkista valtaa. Ja R&O:n satapäinen lauma siihen päälle. Aika suuresta määrästä siis puhutaan Helsinginkin tapauksessa. Ehkä suuruusluokka olisi yhteensä 2500 päätä! Melkoisen paljon! |