??.??.1878 1870-luvulla Helsingin rautatieasemalta johti raide sekä Rautatientorille että Kaivokadun yli. Kuva on rajaus laajemmasta kartasta. Rautatientorin raidetta käytettiin täysinä vaunulasteina tuotujen tavaroiden purkupaikkana: heinää, polttopuita, lankkuja, tiiliä yms. Helmikuussa 1875 avattiin uusi halkolaani kaasulaitoksen ja Espoon viertotien väliin, mutta Rautatientorin raidetta käytettiin silti edelleen. Myöhemmin esim. halkoasema siirtyi kokonaan halkolaanille ja raiteen käyttö lopetettiin. Vuonna 1870 Rautatiejohtokunta Kaivokatu 10:ssä sijainneen kiinteistön Sundgrenska gården. Kiinteistöä käytettiin konepajan varastona ja asuinrakennuksena ja tontille johdettiin pistoraide. - Muistelen joskus kuulleeni/lukeneeni kiinteistöä käytetyn myös sairastupana? Kiinteistössä oli toiminut A. F. Sundgren & Comp. -niminen olut-, viina- ja hiivatehdas. Keväällä 1867 yhtiö oli ollut pahasti velkaantunut ja kun panimomestari Oskar Sundgren kuoli 26.5.1867, valmistus lopetettiin ja elokuussa 1867 yhtiö haettiin konkurssin. Varsinaisesti kartta kuvaa Helsingin ratapihaa ja vuoden 1878 maanlunastussuunnitelmaa tavara-aseman raiteiston uudistamiseksi. Maata lunastettiin Allmänna promenadilta (yleinen kävelytie) ja Wilhelmsbadilta (kylpylähotelli Villensauna), eli Kaisaniemestä. Kartta: Karta öfver bangården i Helsingfors: Gräns för det område, som år 1878 föreslagits till inlösen från Allmänna promenaden och från Wilhelmsbad. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25025762
Kommentit
| 19.10.2018 12:14 | Reino Kalliomäki: | Mainio kartta, kiitos, Kurt! | |
| 19.10.2018 20:01 | Erkki Nuutio: | Kiitoksia Kansallisarkistolle ja Kurtille. Varmaan sallitaan todeta: Että konepajan osassa jossa lukee Werkstad ja jonne kolme raidetta johtaa, koottiin ensimmäiset veturimme ja tehtiin kaikki konepajan 6 omavalmisteista veturia (1874 -). Samalla se oli Suomen ensimmäinen veturitalli (1861-1874). Siellä tehtiin kaikki suuremmat veturikorjaukset ainakin 1880 -luvulle asti ja osa niistä vielä sotien jälkeiseen aikaan asti. Niin tämähän oli rahvaanomaista (suorastaan proletaarista) touhua, joka ei täytä kylttyyrin klassisia tunnusmerkkejä. Siksi se ei tietenkään ansainnut mitään kuvatonta historiikkia kuvallisesta puhumattakaan. Se ansaitsi hienostuneiden nenien nyrpistyksiä pianon ja sembalon säestyksellä. Vain SVR 1862-1912 II kertoo jotakin työnteosta tässä arkkitehti Albert Edelfeltin luomuksessa. Tammikuussa 1874 rakennusosan puiset kattotuolit pettivät ja katto sortui. Kaksi työmiestä musertui ja useita muita loukkaantui. Kattotuolit uusittiin rautaisiksi ja rakennusosaan tehtiin välikerros. Ilmeisesti rakennusosa oli kuitenkin alusta (1861) lähtien samankorkuinen. Konepajan rakennuksista on vapaan taiteilijan piirros 1860 -luvulta (Kaupunginarkistossa). Aika vapaan, mitä tulee perspektiiviin ja Mekaniska -tekstin kohdalla olevan rakennusosan (1868, metalli- ja puutyöstökoneet ja vaunujen valmistus) sijaintiin. Voi toki olla, että vapaa taiteilija oli konepajalta ja havainnollistuksessa rakennusosalle haettiin vielä sijoituspaikkaa. Puoliympyriäinen veturitalli kaiketi valmistui vuonna 1874. |
|
| 20.10.2018 10:14 | Kurt Ristniemi: | Joudun nyt moittimaan itseäni virheestä, josta olen täällä muita moittinut: #jumping-to-conclusions. Kirjoitin kuvatekstiin, että Rautatiejohtokunta osti Kaivokatu 10:n Sundgrenin kuolinpesältä. Se ei pidä paikkaansa eikä mikään käyttämäni lähde niin väitä. Lähteissä todetaan yhtäällä, että jäämistöä myytiin ja toisaalla, että Rautatiejohtokunta osti Sundgrenska gårdenin. Tein näistä automaattiohjauksella väärän tulkinnan. Sundgrenska gårdenilla oli jo välillä ehtinyt jonkin aikaa olla uusi omistaja, ja Rautatiejohtokunta osti Kaivokatu 10:n siltä 38 000 markalla. On hyvä itsekin muistaa mitä toisille saarnaa: Älä oleta, ota selvää. Äläkä ainakaan väitä mitään, mitä lähteissä ei todella sanota. |