??.??.1920 / Helsinki, Eteläsatama
??.??.1920 Vanha jarrusillallinen katettu tavaravaunu Eteläsatamassa 1900-luvun alkupuolella. Vaunu on jo siirretty XG-sarjaan. Vaunu on samannäköinen kuin aikoinaan Hanko-Hyvinkää -rautatierakennukselle rakennetut vaunut, joita valmisti esim. pietarilainen Golubjeff vuonna 1875. Kuvan ajoitus on epävarma: Helsingin kaupunginmuseo on ajoittanut kuvan 1900-luvun alkuun, mutta taempana olevien vaunujen merkinnöistä päätellen ollaan jo 1920-luvulla. Kuva on rajattu suuremmasta kuvasta: https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=G29997&page=1 Helsingin kaupunginmuseo
Kommentit
| 29.10.2018 20:52 | Heikki Jalonen: | Korsteenin pannan embleemi "AEB" paljastaa, että alus oli porvoolaisen Aug. Eklöfin laivastoa. Eklöfin tärkein teollisuuslaitos oli Tolkkisten saha- ja sellutehdas, mutta yhtiöllä oli laajaa tuotantoa, ennen kaikkea sahoja, myös muualla Suomessa. Laiva on vähän arvoitus: se saattaisi olla sama Komet joka oli rakennettu Turussa jo 1880-luvulla. Kuvassa siis jo melko iäkäs jos oltaisiin 1920-luvulla. Näyttää melko hyväkuntoiselta, mikä ennen toki tapa olikin. Tai sitten kuva on aikaisempi kuin 1920-lukua. Tai kyseessä on toinen saman niminen laiva. Nimen kirjoitustapa Komet*Borgå. (piste perässä) on kuitenkin hyvin vanhahtavaa tyyliä. Sattuuko jollakulla olemaan tarkempaa tietoa käsillä? Kuvan rajaus jättää laivan vähän vajaaksi. Alkuperäisestä kuvakoosta näkyy, että alus ei liputa, ei Venäjän eikä Suomen lipulla. Toisaalta aalloppiputki hönkäilee, joten laiva on höyryssä ja ajovalmis. Jos oltaisiin ajassa 1914...17, olisi lippu ollut varmasti topissa - Venäjän lippu, sota-ajan ankarin määräyksin. Sortokausien liputussänkyröintien aikoja tuo ei ole, nuo taustan vaunut eivät siihen sovi. Joten, vaunujen ja edelläsanotun perusteella voisi veikata, että ollaan ihan 1920-luvun alkupäässä ja Hels.Kaup.Mus. ajoitus melko tarkka. |
|
| 29.10.2018 21:32 | Simo Toikkanen: | Yksi hyvä ajoituskonsti 20-luvun kuviin on vaunujen kylkimerkinnät. Isommassa kuvassa erottuvat hyvin kaikkien vaunujen VR SUOMI -merkinnät, joihin siirryttiin vuodesta 1926 alkaen. Tässä kuvassa näkyy mainiosti umpivaunun korin vasemman yläkulman taara-, kuorma- ja tilavuusmerkinnät, joiden maalaamisesta määrättiin koneosaston määräyksellä 453/1929. Isomman kuvan parissa tavaravaunussa näkyy jo osoitelippujen verkkokehyksiä korin vasemmassa alanurkassa. Näistäkin määrättiin vuonna 1929 (Kt 15/1929). Olisiko siis aikaisin mahdollinen kuvausvuosi 1929? | |
| 30.10.2018 09:09 | Kurt Ristniemi: | Simo, kiitos hyvin perustelluista ajoitusvinkeistä. Nuo käskykirjeet ovat einomainen ajoituskeino. Itse ajoitin kuvan 1920-luvulle nimenomaan taempien vaunujen seinämerkintöjen perusteella. Noista käskykirjeistä minulla ei ollut tietoa, koska varsinainen kiinnostuksenkohteeni on autonomian ajan vaunukalusto. Koska nuo tunnnusmerkit on nähtävissä jo useissa vaunuissa, kuva ajoittunee pikemminkin 1930-luvulle. Museon ajoitus '1900-luvun alku' alkaa siten olla jo turhan epätarkka. Päätysillallisia katettuja tavaravaunuja oli Suomessa ilmeisesti muitakin kuin Hanko-Hyvinkää -rautatierakennukselle rakennetut. Ymmärtääkseni esim. Tarton rauhassa vuonna 1920 jäi tämänkinnäköisiä puurunkoisia venäläisiä vaunuja Suomeen. Onkohan niistä jossakin kuvaa, johon tätä voisi verrata? Silloin 16 500 kiloa kantavat katetut vaunut saivat litteran Gd ja 15 000 kiloa kantavat litteran Gav. Teräsrunkoisista neuvostoliittolaisista päätysiltavaunuista on kuvat http://vaunut.org/kuva/80175 ja http://vaunut.org/kuva/21437 |
|
| 30.10.2018 16:47 | Petri Sallinen: | "Mustasta kirjasta" löytyy kuvalaattapiirustus avosiltaisesta Gd-vaunusta numerosarjalla 37844-46150. Sen pituudeksi on merkitty 8236 mm puskinten yli mitattuna. Tarkempi piirustus ja muutama kuvakin on julkaistu Junat-lehden Gd-artikkelissa, joka on Tapio Keräsen käsialaa. "Mustasta kirjasta" löytyy myös avosiltaisen vaunun piirustus litteralla Gav, jonka numerosarja on 29516-29945. SA-Kuvista löytyy muutama kuva, jossa avosiltaisesta puurunkoisesta Gd-vaunusta on modattu tilapäinen konduktöörivaunu FG 2903. Vuonna 1941 Gav-vaunut oli jaettu kantavuutensa perusteella kahteen sarjaan. Numeroiden 28001-28015 ja 29001-29006 suurin sallittu kuorma oli vain 14 tonnia. Muiden Gav-vaunujen suurin sallittu kuorma oli 15 tonnia. XG 04032 esiintyy vaunukorttitiedoissa vielä vuonna 1938, mutta ei enää vuonna 1939. Uudemman ajan määräyskokoelmat ovat siinä mielessä hyödyllistä tietoa myös autonomian ajan tarkasteluun, koska kokoelmassa julkaistiin aina voimassaolevat määräykset, niiden numero ja antovuosi. Esimerkiksi vuoden 1933 määräyskokoelmassa on runsaasti jo 1800-luvun lopulla annettuja yhä voimassaolevia määräyksiä. |
|
| 30.10.2018 18:10 | Kurt Ristniemi: | Mustassa kirjassa on käytetty samaa kuvaa ja listattu samat mitat vaunuille Gd 37844...46150 ja Gav 2956...29945. Ilmeisesti niissä kyse on Tarton rauhassa Suomeen jääneistä vaunuista. Mustan kirjan kuvan vaunu on kuitenkin eri näköinen kuin tässä valokuvassa oleva vaunu. Siinä jarrumiehen päätysilta on lisuke tavallisen vaunun toisessa päässä, kun taas tässä kuvassa päätysilta on tehty lyhentämällä vaununkoria yhden pystytolppavälin verran. Ts. MK:n kuvassa päätysillan puoleisessa päässä ylitys on vaunusillan verran pitempi kuin vaunun toisessa päässä. Mutta mutta: Koskaan ei voi olla ihan varma Mustan Kirjan kuvien oikeellisuudesta. Samoja kuvia kun käytetään tosinaan eri vaunumalleille. Mutta jos MK on oikeassa, tämä XG-vaunu ei ole ollut MK:n esittämä Gd- tai Gav-vaunu, eli venäläinen vaunu, vaan kenties juuri Hanko-Hyvinkää -rautatierakennukselle aikanaan rakennettu G-vaunu? |
|
| 30.10.2018 20:38 | Petri Sallinen: | Mustan kirjan katetulla jarrusillalla varustetun vaunun piirustus on vastaus ainoastaan pohdintaasi, oliko päätysillalla varustettuja vaunuja muitakin kuin Hanko-Hyvinkää-radalle mahdollisesti rakennetut vaunut. Piirustus ei sen sijaan ole vastaus siihen, kuvaako piirustus tämän keskustelun aloituskuvassa näkyvää vaunua. Mielestäni piirustus ei kuvaa sitä. Mustan kirjan piirustukset vastaavat yleensä vain osaa kyseisen sarjan vaunuista. Lisäksi tarvitaan numero- ja valmistuskohtaisia tietoja, mieluiten vaunukorttitietoja, jotka kertovat tarkemmin vaunuyksilöistä. Gd-vaunujen osalta vaunujen mittatietojen ja rakentamistietojen perusteella voidaan päästä helposti oikealle hehtaarille. Suurin osa Gd-vaunuista rakennettiin kolmen pituisille aluskehyksille. Gd-vaunuiksi (alkujaan Gb-vaunuiksi) suoraan rakennettujen vaunujen pituus puskinten ylitse mitattuna oli 7634 mm. Vanhoille Ga-vaunujen alustoille rakennettujen Gd-vaunujen vastaava pituus taas oli 7710 mm. Tämän lisäksi rakennettiin 8236 mm pitkiä vaunuja — näissä oli katettu jarrusilta sekä kierrejarru. Jarrusiltaa tarvittiin kierrejarrun käyttämiseen. Dokumenteissa viimeksi mainittu sarja mainitaan ilmaisulla "yhdysliikennemallinen kierrejarrullinen katettu tavaravaunu". Jarrusilloilla ja kierrejarruilla varustetut Gd-vaunut sijoitettiin numerosarjaan 37844-46150. Mikäli jonkun Gd-vaunun pituudeksi ilmoitetaan 8236 mm, niin sen voidaan päätetellä melko varmasti olleen katetulla jarrusillalla varustettu vaunu. Toinen päättelyä helpottava seikka on maininta kierrejarrusta. Em. päämitat on saatavilla esim. Mustan kirjan tiedoista, mikäli käytössä ei ole tarkempaa vaunukorttitietoa. Osa jarrusilloilla varustetuista Gd-vaunuista muutettiin Pasilan konepajan toimesta FG-vaunuiksi. Ne sijoitettiin numerosarjaan 2901-2915. SA-kuva-palvelussa on kuvasarja yhdestä vaunusta. Sitten poikkeuksia. Osa Gd-vaunuista rakennettiin vanhoista venäläisistä vaunuista. Jarrusillalla varustettuja Gd-vaunuja koskevissa luetteloissa esiintyy yksi mielenkiintoinen tapaus, Gd-vaunu numero 44958, jonka pituudeksi ilmoitetaan 9,48 metriä. Voisiko kyseessä olla tämän keskustelun avauksessa näkyvä vaunu? Vaunukorttitiedon avulla saattaisi olla mahdollista jäljittää XG 04032 -vaunun historiaa taaksepäin. Todennäköisesti korteista löytyy tieto siitä, milloin ja mistä vaunusta virkatarvemuutos tehtiin. Tätä kauttaa taas pääsee käsiksi mahdollisiin muihin vaunua koskeviin muutoksiin. Keskushallinto myös informoi vaunukorjaamoita ja konepajoja litteroinneissa ja numeroinneissa tapahtuvista muutoksista säännöllisesti. Tämän datan läpikäyminen on tosin melko työlästä ja hidasta. Kansallisarkitossa on mappitolkulla tällaista dataa. |
|
| 01.11.2018 09:10 | Kurt Ristniemi: | Kiitokset Petrille infopaketista sekä tämän kuvan että kuvan http://vaunut.org/kuva/129305 osalta. En ole havahtunut aiemmin tajuamaan, että Gd (alunperin Gb) -yhdysliikennevaunuissa kierrejarrullisuus merkitsi jarrusiltaa. Ga-vaunuissahan se merkitsi jarrukoppia. - Oppia ikä kaikki. En voinut kuitenkaan olla hymyilemättä tuolle merkinnälle "Hanko-Hyvinkää-radalle mahdollisesti rakennetut vaunut". Vaunuja kun todella rakennettiin: - Finska Statsjärnvägarne 1862-1912 II kertoo sivulla 421: "För Hango-Hyvingebanan hade 1873 anskaffats täckta godsvagnar, hvars underreden voro af trä. Korgen med invändig brädbeklädnad var kortare än underredet och bildade sålunda en täckt plattform för bromsaren. För dennes bekvämlighet var dessutom gafvelväggen så mycket inbyggd att en sittplats erhölls. - Skrufbromsen verkade på alla hjul med diametralt motsatta klotsar. Vagnen var försedd med skjutdörrar." - Vuoden 1885 vuosikertomuksen taulukosta 20 käy ilmi, että pietarilainen Golubjeff valmisti vuonna 1873 Hanko-Hyvinkää -rautatielle 17 puualustaista ja -korista katettua tavaravaunua karjaa varten (Gb), joissa toisessa päässä oli katettu silta jarrumiestä varten. (Litteran Gb merkitys on tämän jälkeen muuttunut pariinkin kertaan, joten se ei ole sama kuin esim. yhdysliikennevaunujen ensimmäinen littera Gb.) Vaunujen akseliväli oli 12' 6" (3,810 m), pituus puskimien yli 24' 9" (7,544 m) ja vaununkorin sisäpituus 19' 0" (5,791 m). - Jos muistan oikein, tuon ajan piirustuksissa käytettiin englantilaisia mittoja, joiden mukaan olen tehnyt konversion. - Rautatiemuseossa on kyrilisin aakkosin tekstitetty piirustus Hanko-Hyvinkää -rautatierakennuksen katetusta tavaravaunusta, jossa on katettu jarrusilta. Päätyseinän keskellä on sisäänvedetty alue, jossa on alaskäännettävä istuinlevy. Piirustukseen ei ole merkitty pituutta yli puskinten, mutta akseliväli oli 12' 6" (3,810 m) ja korin ulkopituus jarrusilta mukaanlukien 21' 4" (6.502 m). Vaunun puskinkorkeus oli 3' 3½" (1,003 m). Piirustuksessa ei ole tekijän nimeä. Tästä valokuvasta on varsin vaikea päätellä onko päätyseinän keskellä näkyvä pystysuora rakenne sisäänvedetty jarrumiehen istuinsuoja vai jotakin muuta. Hanko-Hyvinkää -rautatien vaunusta saisi varsin mielenkiintoisen mallin pienoisrautatielle päätysiltoineen ja sisäänvedettyine jarrumiehen istumineen. |
|
| 01.11.2018 13:23 | Petri Sallinen: | Näinhän se on :) — Hangon radan liikkuvasta kalustosta on dataa myös "Leveät kiskot" -kirjassa, mm. umpivaunun ja avovaunun piirustukset sekä kaluston lukumäärä. Vuonna 1874 pidettyä huutokauppaa varten Hangon-Hyvinkään rautatien vaunukalustosta laadittiin luettelointi. Luettelossa oli kaikkiaan 118 Golubjevin konepajan rakentamaa umpitavaravaunua ja kaksi matkatavaravaunua. Luettelossa kaikkien radan umpitavaravaunujen litteraksi ilmoitettiin G. Radan umpitavaravaunuista 19 kerrottiin olleen jarrullisia — mitä todennäkösimmin avosiltaisia. Näistä kahden arveltiin olleen myös matkatavarakäytössä. Vaunuluettelossa onkin kaksi Ge-litteralla varustettua vaunua, joiden oletetaan ulkoisesti olleen samanlaisia kuin radan G-sarjan vaunujen. |
|
| 02.11.2018 21:17 | Petri Sallinen: | Vuoden 1885-luetteloinnissa Golubjevin konepajan valmistamat vaunut on jo jaettu useammaksi litteraksi. 10 kappaletta on litteralla Ga, 96 kappaletta on litteralla Gb, 10 kappaletta litteralla Gbc ja kaksi kappaletta litteralla Gh. Lisäksi on kaksi edellä mainittua Ge-litteran vaunua. "Leveät kiskot" -kirjan tiedoista poiketen kahden Gh-sarjan vaunun valmistajaksi ilmoitetaan "P:burg & J.M.V. H:fors" — tämä voi tosin tarkoittaa myös muutostyötä lämminvaunuiksi alkuperäisen rakentajan yhä ollessa Golubjev. Vuoden 1906 luettelossa taas kaikki alunperin Hangon radalle valmistetut 120 vaunua on luetteloitu G-sarjaan. |
|
| 02.11.2018 21:46 | Jouni Halinen: | Ajattelin että olisi fiksua siirtää tämä G+jotain turinointi keskustelun puolelle. Kun sitä nyt käydään useiden eri kuvien alla yhtäaikaa, niin homma menee väkisinkin siihen että joka kuvan alla käydään sama keskustelu/väittely vaunun oikeasta litterasta, numerosta, vaunusilloista, laudoituksen suunnasta, puu/teräspylväistä, ovista, jarruista, väristä, valmistusvuosista, kattotuulettimista, ym.ym. ja vaihtoehtoja tuntuu riittävän. Ylläpito voisi siirtää pohjiksi kaikki G-turinat eri kuvien alta sinne. G-vaunujen historiikki http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,11361.0.html |
|
| 02.11.2018 22:10 | Petri Sallinen: | Numeroiden perusteella onnistuin seuraamaan muutaman alunperin Hangon radalle rakennetun avosiltaisen vaunun historiaa. Vuonna 1926 vaunuja oli vielä kaksi kappaletta, numerot 4348 ja 4350. Molemmat olivat litteralla G. Jossain vaiheessa (en tiedä vuotta) numero 4348 muuttui numeroksi 5348. Vuonna 1933 jäljellä oli enää numero 4350. Vuonna 1936 sen littera muutettiin Gt:ksi. Virkatarvevaunuina entisiä Hangon radan vaunuja näyttää olleen vuonna 1934 yksitoista kappaletta: numerot 04002, 04016, 04022, 04024, 04079, 04012, 04028, 04042, 04081, 04110 ja 04124. Viidessä ensimmäisessä ilmoitetaan olleen vipujarru, muut ovat jarruttomia. Tämän perusteella jälkimmäiset eivät olisi olleet avosiltaisia. |