16.05.2018 / Stacja Muzeum, Varsova, Puola

16.05.2018 Varsovan rautatiemuseossa (Warszawa Główna -asemalla) on tällainenkin pikkuveturi. https://www.stacjamuzeum.pl/pl

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Stacja Muzeum, Varsova Valtio: Puola
Kuvaaja: Jorma Rauhala
Lisätty: 20.11.2018 23:03
Muu tunniste
Sekalaiset: Kapearaiteinen, Muistomerkki
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Ulkomaat
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

21.11.2018 22:50 Heikki Jalonen: Tämä on aika jännä juttu! Tämän koneen perimässä on selviä traktorigeenejä. Mutta minkä? Harvassa kuumapäisessä traktorissa nimittäin on pakoputki tuolla tavalla oikealla kyljellä. Eikä varsinkaan Ursuksessa tai HSCS:ssä - niitä nimittäin voisi isyydestä helposti epäillä kun Puolassa ollaan.

Mutta, Lanz HL12. Siinäpä on selvää sukua. Silloin kyseessä on Lanz Schienenkuli, 1930-luvun lopulta tai sodan ajoilta. Kokoluokkaa 15 hevosta. Tuo yksilö lienee kokenut melkoisen suuria muutoksia+uudelleenrakennusta, alkuperäinen kori on aika suojaava. Tai puuttuu kokonaan. Schienenkuli-nimitystä käyttivät tuotteistaan muutkin firmat kuin Strüver tai Deutz.

Voidaan vain arvailla, miten tuo veturi on Puolaan ajautunut. Mahdollisesti jonkin aseellisen hankkeen osana - kenttäratavetureitahan ne usein olivat.

Tässä yhteydessä kuumapäisyyttä ei muuten pidä sekoittaa kiireisen aikamme niin tavattomasti arvostamaan suureen nopeuteen ja räjähtävään suorituskykyyn. Tuon koneen moottori on hehkukuputyyppinen, ääriperimmäistä Lanzia. Vetää rajatta ja loputtomiin, mutta vain omaa rauhallista tahtiaan.

Sikäli jos oikeassa olen, koneessa on vain yksi nopeus ja irrotus/vapaakytkin (tuolla huimapyörän sisällä, kenkämekanismi näkyy). Moottorin voima välitetään ilman turhia hienouksia kaksiportaisella hammaspyörävälityksellä, ensimmäinen portaan isompi pyörä näkyy kuvassa, toinen porras käyttää sokkoakselia kehyksen sisäpuolella. Suunnanvaihto tapahtuu, kuumapääkoneille tyypilliseen tapaan, moottorin pyörintäsuuntaa vaihtamalla.

Ja polttoaine. Yksi tärkeä syy, miksi hehkukuulamoottori eli niinkin sitkeästi kuin eli: polttoaineeksi kävi melkein mikä vain palava neste. Kasvisöljy, nafta, jäteöljy, sakka, sikuna ja finkkeli. Mikä vaan - paitsi bensiini tai petrooli. Ja sepä ei sodan ja pulan oloissa ollut haitta ollenkaan.
23.11.2018 12:57 Reijo Salminen: Olisikohan vielä niin että peruutusvaihde kytketään sammuttamalla moottori ja heittämällä käyntiin pyörimään toisin päin? Ainakin porilaisessa kuulamoottorissa tämä onnistuu.
23.11.2018 12:58 Reijo Salminen: Eikun niinhän tuossa juuri Heikki sanoikin, en huomannut ekalla lukemisella tuota kommenttia suunnanvaihdosta.
23.11.2018 21:22 Heikki Jalonen: Suunnanvaihdossa kuulapäätä ei oikeastaan pysäytetä, vaan koneen annetaan hidastetua melko pienille kierroksille ja "lennosta" annetaan käsivivulla etuaikainen polttoainesuihkutus - ja bang. Kone lähtee pyörimään toiseen suuntaan. Tai kiihtyen samaan suuntaan jos ryyppy meni väärälle jalalle.

Kuumapääkoneessa on se ongelma, että kupu jäähtyy tavattoman pian sytytyskynnyksen alapuolelle. Jos suuntaa aikoo vaihtaa pysäyttämällä ja vauhtipyörästä toiseen suuntaan heittämällä, pitää siinä olla kiirus ja nopea. Tai edessä on pieni puhalluslamppu-sessio ennen kuin kone on taas käynnissä. Asia riippuu suuresti pysäyttämistä edeltäneestä kuormitusasteesta.

Lanz-traktorit olivat myös tunnettuja siitä, että tiukan ylikuorman (kuten piikkipyöräisen traktorin kiinni jääminen) sattuessa moottori saattoi melkein-stallaamisen seurauksena vaihtaa käyntisuuntaansa ihan omatoimisesti ja kyselemättä. Pitää kuljettajan virkeänä... Mekaaninen peruutusvaihde tuli Lanz-traktoreihin vasta joskus 1940-luvulla; en täsmälleen tiedä koska.

Lanzin koneissa ei ollut sen hienompia suunnanvaihto-automatiikoita, ihan käsipelissä piti osata syöttöä hallita. Toisin oli esim. Bolinderin merikoneissa, joissa asian hoiteli todella hienostunut (mutta silti yllättävän yksinkertainen) mekaaninen automatiikka.

Porilaisen syöttöpumppu on ennakoltaan symmetrinen eikä siinä ole hystereesiä. Eikä tietenkään mitään automatiikkaa, paitsi keskipakosäätäjä. Siksipä Bemarin saa vaikkapa heijaamaan ees-taas akk:n kummankin puolen. Ei välttämättä hyvä koneelle eikä hihnalle, mutta saattaisi antaa kirnun käytössä huippulaatuisen voin...
24.11.2018 02:00 Reijo Salminen: Kiitos Heikki hienoista täydentävistä kommenteista. Tuo suunnanvaihto syötön katkaisemalla ja 'ryypyllä' on kyllä tarkkaa hommaa.

Onkohan tuossa kuvan laitteessa mietitty valmiiksi mahdollinen sadeveden kertyminen kun pakoputkesta menee johto alaspäin, porilaisessahan on muistaakseni raana pakoputken alla josta sai paitsi vedet myös muut kuonat laskettua ulos.
25.11.2018 00:57 Heikki Jalonen: Porilaisessa on R1/2 tulppa siellä höpinäpöntön pohjassa, josta sen voi tyhjentää. Omassa kotitalous-Porilaisessani sieltä ei tule vettä, mutta mustaa öljytöhkää kyllä; melkoinen osa palamatta jääneestä voiteluöljystä jää juuri sinne äänentukahduttajan pohjalle. Kevyesti kuormitetussa Sunnuntai-koneessa öljylientä kertyy. Porilaisessa tuota tulppaa ei voi jättää sulkematta; muuten öljy-yskökset sotkevat ja vähitellen tukkivat imuläpän epätiiviiksi. Lanz on ajatellut asian pidemmälle, putki johtaa päästöt haitattomalle alueelle.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!