??.09.1965 / Maansiirto 1965 -näyttely, Tampere
tuntematon

??.09.1965 Laatikoita tutkiessa löytyi puolikino-otokseksi sopiva kuva Lokomon 600:sta veturista. Epäilen sitä Erkki Nuution kuvaamaksi, hän ei ole kuitenkaan ”satavarma” asiasta. Tunnistaa tapahtuman ”Maansiirto 1965”-näyttelyksi (3.-6.9.1965). Mutta ei juuri nyt muista sijaintia. Siispä pyydetään apua kavereilta!

Kuvan tiedot
Kuvaaja: tuntematon (Lisännyt: Reino Kalliomäki)
Lisätty: 22.11.2018 21:24
Muu tunniste
Sekalaiset: Tapahtuma

Kommentit

22.11.2018 22:25 Erkki Nuutio: Yksi tietoapu olisi tämän veturin valmistumis/luovutuspäivä alkusyksyllä 1965. Jos päivä on myöhempi kuin 6.9.65, se entisestään varmistaisi, että veturi oli vielä Lokomon hallussa näyttelypäivinä.
Käsitykseni on, että kuvassa ollaan näyttelyalueella Lokomon maantäyttöalueella entisen Karjusuon päällä. Taustalla vasemmalla näkyisi pääradan penger. Penkereen takana näyttäisi olevan aivan vähäinen metsikkö. Sellainen saattaisi karttojen perusteella olla ollut penkereen päällä olevan Viinikan ratapihan takana olevalla rinteellä.
Kuvassa näkyvä voimalinja tulisi juuri oikeasti Rautaharkon muuntoasemalta Lokomolle sen sulattamo- ja muuta tarvetta varten.

Maansiirto Tampere -näyttelyiden pääaikaansaaja oli Lokomon/Rotatorin isäntä Veikko Virkkunen.
I näyttely oli 1963, toinen 1965 ja kolmas 1967 (Hatanpään valtatien ja järven välisellä täytemaalla Sarviksesta kaupungin suuntaan). Esillä oli erityisesti kotimaisen (ja tamperelaisen teollisuuden tuotteita).
On selvä että Virkkunen halusi näyttää 2707:n 1965:n näyttelyssä.

Kävin varmasti tässä näyttelyssä, koska olin silloin harjoittelijana Valmet Oy Lentokonetehtaan Siirtokoneosastolla, joka teki silloin näyttelyssäkin olleita koneita.
Paikkatunnistus Tampereelle ja Lokomon Karjusuolle on toki vain 99 prosenttinen. Alueella on nykyään John Deeren metsäkonekeskus (entinen Lokomon kokoonpanotehdas) ja suuri joukko autoliikkeitä.
22.11.2018 23:37 Eljas Pölhö: Sr12 2707 VR:n vastaanottopäivä oli 18.9.1965, minä päivänä se on otettu Pasilan varikon kirjoille. Syyskuussa 1965 se ehti ajaa VR:llä 3117 km ja lokakuussa 1965 14592 km.
22.11.2018 23:54 Petri P. Pentikäinen: Mainitun Rotatorin varsin mukava 60-vuotisjuhlateos on verkkojulkaisuna. Näkyy siellä myös rautatieteknologiaa.

https://docplayer.fi/555759-Rotator-oy-1​954-2014-tekstit-heikki-rantala-ja-milla​-anttila-typografia-ja-taitto-viestintat​oimisto-elettaria-tampere-varierottelut-​ja-paino.html
24.11.2018 11:30 Erkki Nuutio: Rotatorin historiikin sivulla 11 on kuva, jossa Trojan pyöräkuormaaja on työssään ehkä parikmmentä metriä etelään Hatanpään seisakkeesta 1950-luvun alussa. Taustalla näkyy Hatanpään puistokujan pieni kerrostalo, jossa on nyt jonkinlainen hotelli. Vakoilumuseo oli joskus samassa talossa.
Tuntuu että edustalla oleva kaivanto ja radan alitus on tehty kuivatusviemärille, joka tyhjentäisi suomaista perustaa, jonka päälle aloitellaan rakentaa Viinikan ratapihaa. Kaivanto johtanee Karjusuon pohjoisnurkalle, joka kohta on vieläkin alhaalla siellä Audi-hallin nurkan lähistöllä.

Niin, Hatanpään seisake. Sehän on viimeisinä vuosinaan (tarkemmin 1968) tässä kuvassa : http://www.vaunut.org/kuva/100144?kv2=19​76&paik=Tampere+Viinikka .
Näkyy Maansiirto 65:nkin käytössä ollut kohta, joka on nyt vähäisessä käytössä ulkovarastona.
Näkyy se nykyisen pikkuhotellinkin talo puistokujan puiden varjossa ja vasemmassa reunassa seisake laitureineen.
Voisi merkitä kuvamääritteisiinkin: Hatanpään seisake.
Seisakkeen portti Lokomolle oli vilkkaassa käytössä vielä 60-luvulla, kuten polut osoittavat.
Lempäälän ym. rautakourat ja kai Sarviksenkin muovikourat käyttivät seisaketta aamuin illoin.
Sensijaan ei enää kulkenut tautisia Hatanpään sairaalaan, kun Lokomo oli katkaissut suoran yhteyden Puistokujalle.
25.11.2018 12:02 Erkki Nuutio: Jatkan vielä kuivatusviemäreistä. Jos pinnistätte näköänne, näette luultavasti viemäriaukon ratapenkereen juuressa puolivälissä kuvan vasenta reunaa ja veturin takapuskinta.
Ainoa maantie Tampereelta Lempäälään ja Pirkkalaan oli vielä 1920-luvulla ratapenkereen takana ja kulki Hatanpään seisakkeen sivuitse kohti rautatiesiltaa, jonka se alitti Vihiojan kohdilla jatkaen Rantaperkiöön.
Maantie oli veden peitossa keväisin, niin että vaivoin uskalsi kulkea hevoskärryillä pelossa kaatua tienpenkalta upoksiin. Aluehan oli ennen järveä, Pyhäjärven pinta oli noin metrin nykyistä ylempänä.

Kun ratapenkere tehtiin 1874 vaiheilla, alkoi suo sen juuresta, oikeistaan alkoi ajoittain järvi. Kts: https://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahta​villaolevat/8578/selvitykset/8578_arkeol​oginen_esiselvitys.pdf (etenkin sivut 19, 23).
Vihiojan suukin oli puolisen kilometriä pohjoisempana ennen kuin se siirrettiin valtatien ja sen sillan rakentamisen yhteydessä 1930-luvun puolivälissä. Vielä vuoden 1946 ilmakuva (s.23) näyttää Karjusuon eteläpään kahlittuna järvenä.

Kuvan kuivatusviemäri lienee viimeistään rakennettu joko viimeistään tehtäessä toista raidetta 1930-luvun puolivälin vaiheilla tai vihoviimeistään tehtäessä Viinikan ratapihaa laajennetulle penkereelle 1950-luvun alkuvuosina.
Tällöinhän Rotatorin kuvan perusteella tehtiin kuivatusviemäröinti myös Hatanpään seisakkeen vaiheilta.
Kuvan kuivatusviemärin suu näkyy selkeänä rakennelmana jopa 1953 peruskartassa (Naistenmatka).
26.11.2018 12:39 Pasi Seljas: K.o. vuonna Lokomo täytti 50v. Tampere sai uuden jäähallin ja järjesti Suomen ensimmäiset jääkiekon mm-kisat. Pispalan uittotunnelin rakentaminen alkoi. Auto-Voima alkoi syytää Jaltaa markkinoille. Josko näistä asioista olisi hyötyä.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!