13.12.2018 / Espoo, välillä Luoma (uusi)–Mankki
13.12.2018 Mankin hiekkaradan kolmioraide ja rantaradan alkuperäinen sekä nykyinen linjaus noin 150 metrin korkeudelta nähtynä. Lehdettömänä aikana kolmioraiteenkin linjaus erottuu edelleen selkeästi, vaikka raiteet on purettu jo lähes sata vuotta sitten. Kolmioraiteen läntinen sivu lienee purettu 1930-luvulla ja itäinen osa jo aiemmin. Rantaratakin on kulkenut nykyisellä paikallaan jo yli 50 vuotta.
Kommentit
| 13.12.2018 23:19 | Mikko Nyman: | Kas! Onko Luoman ja Mankin välillä ollut kolmioraide? Luulin tietäneeni lähes kaiken rautateistä, mutta ilmeisesti juuri tämä oli se puuttuva palanen, miksi tiedän vain "lähes kaiken". Nyt siis tiedän jo "melkein kaiken". | |
| 14.12.2018 02:11 | Janne Peltola: | Mikko: Rantarata on sellainen "yllätyksien täyttymys", ettei siitä voi kukaan väittä tietävänsä kaikkea... Nimim. Mitä paremmin olen Rantaradan historiaan perehtynyt, niin sitä vähemmän huomaan siitä tietäväni... Esim. Rödbrottin kivilouhimon vaihde, Västankvarnin soravaihde, Pohjankurun kolme tunnelia tai Perniön ns. Keskipellon oikaisu: http://vaunut.org/kuva/71907?s=1 | |
| 14.12.2018 11:06 | Hannu Peltola: | Kuvassa näkyy minun lapsuudenajan kotitaloni ja mm. tässä hiekkaradan kohdalla tuli usein käytyä junia bongaamassa. Myös minulle oli uusi tieto, että tässä on ollut kolmioraide. Ilmasta sen hahmottaa selkeämmin, maantasolla tuota itäistä haaraa ei enää oikein erota. Olin kuvitellut, että hiekkaraide oli käytössä vielä 1950-luvun alkuvuosiin. Raide jatkuu tästä noin 2,5 km päähän Järvikylän suurille hiekkakuopille. Vanha ratapenkka on nykyisin Hiekkarata-niminen paikallistie. Järvikylän hiekkakuopilta olen edelleen hakenut ratahiekan omaan pienoisrautatieheni ajatuksella "jos se kelpasi VR:lle, on sen kelvattava (pienois-) Great Northernille!" Rantaradan alkuperäinen kaarre on tällä kohtaa ollut varsin tiukka. Ratakolmion keskellä on (on ollut?) vanha tavaravaunun aluskehys. Perimätieto kertoo, että se olisi jäänne sota-aikaisista pommituksista, joissa pommi olisi osunut lähelle junaa. |
|
| 14.12.2018 15:16 | Mikko Nyman: | Voisi olla veikeää tehdä rantaradan ohjaamovideo Cessnasta käsin jostain 1500 ft:n korkeudesta. Aivan Helsingin keskustan yltä ei voi kuvausta aloittaa, sillä keskustan yllä ei saa valvomattomassa ilmatilassa noin matalalla lentää, mutta muuten rantaradan saa kyllä rainalle miltei koko matkaltaan järkevältä lentokorkeudelta. | |
| 14.12.2018 15:50 | Tuukka Ryyppö: | Millä korkeudella siellä keskustassa sitten saa lentää? | |
| 14.12.2018 18:21 | Mikko Nyman: | Eiköhän Helsingin lähestymislennonjohto lentokorkeuden valvotussa ilmatilassa määritä käytännössä niin, että Helsinki TMA lower on 1300 ft+ (lähempänä Hesa-Vantaata), upper 2500+ ft (kauempana Hesa-Vantaalta). AIP:n mukaan Helsingin keskustan yllä lentämistä tulisi meluntorjunnan vuoksi välttää valvomattomassa ilmatilassa, suoraan kiellettyä se ei siis ole, vaikka edelliseen viestiini asian niin muotoilinkin. Keskustan ulkopuolella, mutta Helsinki TMA:n alueella, valvomaton ilmatila taitaa olla 700-1300 ft MSL, ei tietysti koske nousuja ja laskuja. AIP:ssä mainitaan kuitenkin, että Helsingin kaupungin yllä on melunvaimennusalue EFNOISE01, jossa lentämistä on melunvaimennuksen vuoksi vältettävä alle 2000 ft MSL. Vastaus Tuukan kysymykseen suurin piirtein lyhyesti ja mutkattomasti kuuluu näin: valvotussa ilmatilassa keskustan yllä vähintään 2000 ft, käytännössä 2500 ft+, valvomattomassa ilmatilassa keskustan yllä mieluiten joko jalan, polkien, ratikalla tai muun kuin ilma-aluksen kumipyörin maantasossa. |
|
| 14.12.2018 20:42 | Tuukka Ryyppö: | Eli videon saisi kuvattua niinin, että ihan alussa (tai lopussa) ollaan vähän korkeammalla, mutta radan linja silti ylipäätään erottuu. Loput matkasta saa sitten parempaa kuvaa. Ja etukäteen luvan kysymällä saa lentää ihan koko matkan matalalla. | |
| 14.12.2018 21:29 | Mikko Nyman: | Valvomattomassa ilmatilassa voi joka tapauksessa lentää korkeudella 500 ft (AGL), paitsi tietysti esim. asutuksen päällä 1000 ft (AGL). Toisin sanoen, Helsinki TMA:n ulkopuolella voi lentää käytännössä koko matkan aina Turkuun asti korkeudella 1000 ft maanpinnasta; rantarata puikkelehtii myös korpitaipaleiden ohi, joten sen puolesta myös 500 ft (AGL) kävisi laatuun, mutta jos mietitään mahdollista videon lopputulosta, koko pätkä olisi tietysti fiksuinta kuvata samalta korkeudelta (eli esim. 1000 ft AGL). Se, miten innokkaasti EFHK päästää TMA:lleen ketään harrastuskuvauslennon perusteella esim. 2000 jalkaan, onkin sitten kokonaan toinen juttu. |
|
| 15.12.2018 02:37 | Tuukka Ryyppö: | Harrastushan on ihan eri asia kuin tämänhetkisen tilanteen tallentaminen myöhempää museokäyttöä varten! | |
| 15.12.2018 06:07 | Jouni Halinen: | Nyt voisi Mikko hieman avata meille näitä termejä? AGL, HelsinkiTMA, AIP, MSL, EFNOISE01 ja EFHK. 1000ft vielä ymmärtää, jotain 300 metriä ja rapiat. En ole tiennytkään että Mikko on ”lentäjän poika”. | |
| 15.12.2018 13:34 | Mikko Nyman: | AGL = Above Ground Level, maanpinnan yläpuolella Helsinki TMA = Terminal Control Area, Helsinki-Vantaan lähestymisalue AIP = Aeronautical Information Publication, vapaasti suomennettuna "ilmailukäsikirja" MSL = Mean Sea Level, keskimääräinen merenpinnan taso EFNOISE01 = EF (Europe-Finland), NOISE 01, melunvaimennusalue, järjestysnumero 01 EFHK = Europe-Finland, Helsinki-Vantaa ft = jalkaa Oliskos näistä apuja? Edellä olevaan varsinaiseen kommenttiini olisi ollut pöljää avata jokainen lyhenne, sillä kommentti olisi ollut tulkkaamista sisällön kustannuksella. Tuukka tuntui kuitenkin asian ymmärtävän, joten juttu meni perille... :-) |