27.01.2019 / Toijala
27.01.2019 Jäätä (veturin ykköspää). Pakkasta -17 astetta.
Kommentit
| 28.01.2019 18:39 | Timo Salo: | Eikö näillä sivuilla ole VR:n kuskeja? Saisivat laittaa kuvia tulemaan esim. tuon SR2:sen sisuskaluista... Moottorit, teho-osa, voimansiirto jne? (vai onko salaista tietoa?) | |
| 28.01.2019 20:01 | Tuukka Varjoranta: | Sivustoltahan löytyy vaikka kuinka monta kuvaa Sr2:n (ja muun kaluston) ohjaamoista, pitää vain käyttää hakutoimintoa ;-) | |
| 28.01.2019 20:05 | Timo Salo: | Lueppa Tuukka kunnolla, mitä pyysin... Ohjaamokuvia on näkynyt, muttei yhtään kuvaa "konehuoneen" puolelta? :-) | |
| 28.01.2019 20:50 | Olli Saari: | http://vaunut.org/kuva/14117?tt=2&i1=Sr2 Siitä Timolle ainakin yksi sisä kuva "konehuoneen" puolelta | |
| 28.01.2019 21:02 | Timo Salo: | Kiitokset Ollille linkistä! Vielä kun näkis esim. ne tehokomponentit, millä junaa "vedetään"! 25kV: triacceja??? | |
| 28.01.2019 21:34 | Juhani Pirttilahti: | 25 kV jännite pienennetään ensin muuntajalla. Tehoelektroniikka GTO-tyristorit ym. on välipiirissä, jonka jännite on veturikäytössä yleensä alle 3 kV. | |
| 28.01.2019 22:21 | Olli Keski-Rahkonen: | Eipä Sr2:n tekniikka enää mitään salaista ole. ABB modernoisoi parhaillaan Sr2:n sveitsiläisiä serkkuja, lisää voi lukea esim. tästä: https://library.e.abb.com/public/bfe91c518ff94330a3c591b4bbeb8b6a/65-69%201m6073_EN_72dpi.pdf?x-sign=B6Pogw83JGA6upBIRv68KYFI1u2Qfhrnn51Aocsm4jWCD1F96gSit3PvUf/s30ur | |
| 29.01.2019 06:59 | Timo Salo: | Ei olis pikkupoikana OC71:n aikoihin uskonut, että 2019 ajetaan juniakin transistoreilla... :-) Kovin tutun näköistä tekniikkaa esim. työstökonetekniikan puolelta. Vielä, kun sais tietää, kuin moottorit (useampia? master, slave, slave, jne?) on sijoitettu? Vaihteita? Miten ensiövirta kulkee? Nollapotentiaali kiskoista? Ilmeisesti käkikellomies Thomas Huggenberger selvitti tuon tehontuoton! Näin eläkkeellä ehtii pohtimaan näitä elämää suurempia kysymyksiä... |
|
| 29.01.2019 09:38 | Olli Keski-Rahkonen: | Joka akselilla on oma ajomoottori, joka on joustavalla vaihteistolla (rautatietermein akselinkäyttölaitteella) kiinnitetty pyöräkertaan. Junien sähkökäytöistä on täällä kirjoitettu paljonkin, seuraavista linkeistä voi muun muassa lukea lisää: http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/6 http://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=4085.0 | |
| 29.01.2019 15:23 | Topi Lajunen: | Lyhyesti virrankulusta: Ajolangasta virroitin ottaa 25 kV 50 Hz yhtä vaihetta, josta tyhjiöpääkatkaisijan (vacuum circuit breaker) kautta päämuuntajalle. Päämuuntajassa on useita toisiokäämejä pääkäytölle ja apukäytöille. Nolla otetaan kiskoista pyörien ja maadoitusharjalaitteiden kautta (jottei virta kulje laakereiden läpi). Päämuuntajan pääkäytön toisiokäämeiltä virta kulkee tasasuuntaajille, jotka syöttävät välipiiriin, jossa on melko järeitä kondensaattoreita. Sieltä invertterit muokkaavat neljälle ajomoottorille kolmivaiheista vaihtovirtaa, sopivalla taajuudella. Ajomoottoreina on häkkikäämitetyt kolmivaiheoikosulkumoottorit. Systeemi pystyy myös jarruttamaan dynaamisesti, ajomoottoreiden toimiessa generaattoreina ja syntynyt energia syötetään takaisin ajolankaan. Sr2:ssa ei ole monesta muusta kalustosta poiketen jarruvastuksia, vaan ainoastaan vikatilanteessa välipiiri voidaan tyhjentää purkuvastuksiin. Komponentteina käytetään vielä GTO-tyristoreja, kun modernimpi kalusto käyttää IGBT-transistoreja. |
|
| 29.01.2019 15:42 | Timo Salo: | Kiitos Topi ja Olli hyvästä selvityksestä! Olen melkein valmis vaikka veturiremonttiin??? :-) Nykyään muuten tehokomponenteista on tullut niin nopeita, että pienemmissä (alle 100kW) säätäjissä on jätetty välijännitekonkat pois. Junan virransyöttö varmaan kuiteski ne vaatii? (katkoja ajolangassa) |
|
| 29.01.2019 15:44 | Timo Salo: | Vallankin tuo laahainsysteemi oli täysin uusi asia, ihmettelinkin kuin laakerit kestäis moista säkenöintiä! | |
| 29.01.2019 16:13 | Olli Keski-Rahkonen: | DC-välipiirikonkkien tarve riippuu ensinnäkin siitä, miten energia välipiiriin syötetään. Jos käytetään diodi- tai tyristoritasasuuntausta, jää DC-välipiiriin tasasuuntauksen rippeli joka täytyy konkilla suodattaa pois. Toisaalta, haluttu moottorisäädön tarkkuus vaikuttaa vaatimukseen välipiirijännitteen tasaisuudesta. Isotehoisissa sovelluksissa on järkevää suunnitella 4Q-suuntaaja, joka siis voi syöttää jarrutusenergiaa takaisin verkkoon. Tällöin tasasuuntaus tehdään tehoelektroniikalla, ja vaikka uudet materiaalit mahdollistavat nopeammat puolijohteet, kuitenkin toistaiseksi välipiirin kondensaattorit ovat valtavirtaa. | |
| 29.01.2019 16:15 | Olli Keski-Rahkonen: | Tässä pari linkkiä lisää: http://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10431.0 ja https://www.youtube.com/watch?v=fHM-DIahrJ8. Mielenkiintoista luettavaa ovat myös kirjat "SAMIn tarina" ja "Suomalais-neuvostoliittolainen mammuttiveturi VL86F Siperian radalle". | |
| 29.01.2019 17:23 | Timo Salo: | Junatamuissa meinaa aina multa unohtua, että välipiirin jännite tehdään yhdestä vaiheesta. Teollisuudssa kun on aina 3 vaihetta käytössä. Täysiaaltotasasuuntauksella saadaan melkosen tasasta sähköö ja kun oikein herkutellaan, niin moottorin akselin päähän voi lisätä kulma-anturin säätöä helpottamaan... Sitten se kyllä muistuttaa enemmän servoa? Tuosta Valmetin suunnitelmasta en tiennyt mitään, mutta tuo kertomus todistaa taas sen, kuinka suomalaiset tyrii AINA noita hyviä bisnesmahdollisuuksia. :-( |
|
| 29.01.2019 17:27 | Timo Salo: | Suomalaisessa kaupanteossa pätee edelleen: Ostaja ei tiedä mitä on ostamassa ja myyjä ei ymmärrä mitä on myymässä! | |
| 17.02.2019 00:55 | Jouko Niiranen: | VL86F liittyen, videota, tosin lyhyesti, myös konehuoneen puolelta: https://www.youtube.com/watch?v=EVZOcLrXjJQ | |
| 17.02.2019 12:02 | Jouko Niiranen: | Tuohon välipiirin jännitteen rippeliin liittyen, yksivaiheisesti syötetyissä taajuusmuuttajissa, kuten rautateillä, tarvitaan pakosti aika paljon tasasuunnatun jännitteen suodatusta, koska 50 Hz verkon jännite on nollassa 10 ms välein, jolloin verkosta saatava teho on myös nolla. Tasasuuntaajan tyyppi ei vaikuta tähän, koska ongelma johtuu vaihtojännitteen perusominaisuudesta. Suotoa on ison kondensaattoripatterin lisäksi tehostettu etenkin 16 2/3 Hz verkoissa kaksinkertaiselle verkon taajuudelle viritetyn imupiirin avulla. Jos nyt jotakuta täällä kiinnostaa, niin aihetta on sivuttu väitöskirjassani, joka tosin keskittyy pääasiassa tasasähköllä syötettyjen metroverkkojen pientaajuisiin johtuviin häiriöihin ja niiden ehkäisyyn. https://www.researchgate.net/publication/35285878_Operation_of_inverter_equipment_with_a_DC_supply_containing_low_frequency_ripple_-_an_analysis_of_input_impedance |