??.??.1984 / Växjö, Ruotsi
??.??.1984 Tutun näköinen Tp (Mak 1953) on ehkä komein Ruotsin kapearaiteinen (891 mm) dieselveturi. Useimmat muut olivat raidetraktorimaisia vehkeitä. Tp 3515 on tosin saanut koristeekseen leveätkin puskimet. Pyörästö on 2-6-2, ja teho 550 Kw. Paino 46 t ja nopeus 80 kmh.
Kommentit
| 04.03.2019 02:44 | Johannes Erra: | Tuo systeemi, että kapearaideveturi kytkettiin suoraan lavettivaunun päällä matkustaneeseen normaaliraiteiseen tavaravaunuun, siis ilman monilla radoilla tavanomaista kytkinvaunua, oli Ruotsissa ilmeisestikin käytössä vain rataosalla Växjö-Braås , ja sielläkin vain suunnilleen 3-4 vuotta ennen tavaraliikenteen lakkautusta keväällä 1986. | |
| 04.03.2019 04:15 | Eljas Pölhö: | "Växjömetoden" tai "Växjömodellen" tarkoitti lavettivaunujunaa, jossa lavettivaunuja ei kytketty toisiinsa vaan niiden päällä olleet normaaliraidevaunut aivan normaalin junan tapaan. Normaaliklossit pitivät vaunut paikoillaan ja kuljettajien mukaan tällaiset junat olivat miellyttävämpiä ajettavia kuin kytkintangoilla toisiinsa kytketyt lavettivaunujunat. Norrköpingissä muutettiin yksi vaunu (NNsp 320974) välivaunuksi kapearaiteisen lokomoottorin ja lavettivaunun päällä olevan tavaravaunun väliin. Vaunu otettiin käyttöön Finnspån-Hjortkvarn välille 10.5.1983 ja se oli käytössä kapearaiteisen sulkemiseen saakka 1988. Växjössä oli käytössä raskaampaa vetokalustoa ja kaksi Tp -veturia (3508 ja 3515) varustettiin kuvassa näkyvin leveäraidepuskimin, jolloin välivaunua tai veturin ja ensimmäisen lavetin välistä vetotankoa ei tarvittu. Ensimmäinen tällainen juna ajettiin Växjö-Braås 7.10.1982. Vetureiden puskimen lisäyksen johdosta sivulamput päädyissä oli nostettava ylemmäksi verrattuna sarjan muihin yksilöihin. Liikenne päätty tosiasiallisesti 11.12.1985, kun tavarajuna suistui kiskoilta vetureineen. Veturi 3508 ja useat lavettivaunut vaurioituivat pahoin samoin kuin lastina olleet Volvo-dumpperit (Braåsissa oli Volvon traktori- ja dumpperitehdas). | |
| 04.03.2019 23:09 | Johannes Erra: | Kiitos kattavista tiedoista ja korjauksesta kytkinvaunuasiassa. Olin siinä käsityksessä, että kytkinvaunuja olisi käytetty enemmänkin, mutta nyt kun lähteitä pengon, huomaan että kaikki tällaiset kuvat ovat Hjortkvarnin radalta ja siis mitä ilmeisimminkin tuosta yhdestä ja ainoasta NNsp-tyypin vaunusta. On sinällään suuri harmi, että nämä ruotsalaisten toimet kapearaiteisen tavaraliikenteen rationalisoimiseksi osuivat SJ:n monopolin kenties jähmeimpään ja ongelmallisimpaan kauteen ja radat suljettiin ennen parempia aikoja. Toisissa oloissa liikenteellä olisi voinut olla tulevaisuutta. Ehkä. Lavettivaunujen ja lavettitelien kaupallinen liikennehän on maailmanlaajuisestikin päättynyt muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. |