18.06.1873 Kohtuuvanha kartta Helsingin asemalta ja ratapihalta. Kartta esittää suunnitelmaa johtaa raide Töölönlahden yli Chausséelle (Läntinen viertotie, sittemmin Mannerheimintie). Kartassa näkyy myös raiteet Kaivokadun yli ja kaasulaitokselle sekä ilmeisesti uusina raiteina (eri väri) itäiselle tavaramakasiinille ja Rautatientorille. Tavaramakasiinin raiteille on kullekin piirretty vaununkääntöpöydät. Karttaan on ilmeisesti piirretty kaikki aseman ja ratapihan vaihteet. Siitä löytyvät myös mm. vaunuvaaka ja aseman yleisökäymälä (afträde). Pääradan vierellä juoksee kuivatusoja, jossa maalarinverstaan kohdalla lie pumppuhuone (f). Rautatientorilta johtaa ilmeisesti maanalainen kuivatusoja Töölönlahden pohjukkaan. Töölönvallin eteläinen kanava, 'Pikkukanava' on yhä olemassa (se täytettiin syksyllä 1890). Toinen yhdysoja kulkee suunnitellun uuden vallin länsipään alitse. - Ja löytyyhän tuosta kartasta paljon muutakin. Esim. kaikki rautateiden rakennukset. Mutta missä ovat kuonausmonttu ja vesitorni tai -viskuri?
Kommentit
| 10.04.2019 18:00 | Erkki Nuutio: | Varsin tarkkaan, siististi ja ilmeisen paikkansapitävästi on raiteet piirretty, ainakin muut kuin lahden ylittävä. Mutta olikohan konepajan edustalla oleva kääntöpöytä oikea ja vain vaununkääntöpöytä. Konepajan rakennushistoria on varsin hyvin SVR 1862/1912 II:ssa. Piirtelyaikana oltiin kyllä vielä harjoittelija-asteella rautatieliikenteen tekniikassa ja taiteellinen vaikutelma oli tärkeintä. |
|
| 10.04.2019 18:36 | Kurt Ristniemi: | Lahden ylittävä raide on toki suunnitelma. Mutta kyllä tuo penger näkyy tuollaisea myös 1870-luvun loppupuolen kaupunkikartoissa. Niissä raide haarautuu länsipäässä neljään haaraan halkopihalle. Konepajan kääntöpöytä on kyllä piirretty täyskokoiseksi. Samanlaiseksi se on piirretty myös VR-historiikin 1862-1912 II kuviin 241, 245 ja 247. Itse ihmettelen sitä, mikä tuo konepajan nurkalla oleva haravarakennelma on. Onko se käsitettävä traverssisysteemiksi? Tai sen suunnitelmaksi? |
|
| 10.04.2019 18:58 | Erkki Nuutio: | Toisaalta se saattaa olla pelkästään kiskojen varastointialue. | |
| 10.04.2019 23:29 | Tapio Nikula: | Voisiko olla niin, että Töölönlahtea on tämän kuvan jälkeen täytetty roimasti. Kun ajatellaan kuvaan nykyinen postitalo, taitaa olla tuossa kaasulaitoksen kohdalla, niin kyllä tuo pengerretty raide näyttäisi olevan prikulleen vanhan satamaradan kohdalla. | |
| 11.04.2019 06:53 | Kurt Ristniemi: | Kyllä vaan, Töölönlahtea on on tämän kartan jälkeen täytetty vielä varsin reippaasti. Kaikki tässä Töölönlahtena näkyvä on nykyisin kuivaa maata. Töölönlahden eteläinen osa, eli Kuuvinlahti ulottui alunperin Esplanadien eteläpuolelle asti. Matalana ja ajanoloon haisevana plutakkona. Sitä täytettiin vuosien mittaan niin kaupungin kuin rautateidenkin käyttöön. Esim. Rautatientori on kokonaan täyttömaalla. |
|
| 11.04.2019 08:37 | Jouni Halinen: | Tästä noin vuoden 1650 "asemakaavakartasta" näkee tilanteen aikaisen orginaalina, senhän jälkeen alkoi Kluuvinlahden Käyttö/täyttö ensialkuun/ensisijaisesti kaatopaikkana. http://vaunut.org/kuva/51424?u=1809 Arvioinko väärin, eikö tässä pitäisi olla ”kartalla” ns. (Aurora) Karramzin huvila?, se kun aikoinaan rakennettiin kauaksi kaupungin keskustasta Turkuun vievän tien varrelle nätille rantatontille. http://hakasalmenhuvila.fi/auroran-huvila/ Samoiten rakennettiin ns. Ruttopuisto/hautausmaa kauaksi kaupungin keskustasta, mutta kuitenkin Turkuun vievän maantien varrelle. Sinne on ihan oikeasti haudattu leijonanosa sen aikaisista Stadilaisista, jotka todellakin kuolivat ruttoon. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha_kirkkopuisto |
|
| 11.04.2019 09:10 | Kurt Ristniemi: | Hakasalmen huvila (Hagasund) jää piirretyn alueen ulkopuolelle. Oikeassa ylänurkassa oleva kallio on kuitenkin huvilan tontilla. | |
| 11.04.2019 14:50 | Pentti Köylijärvi: | Lisäksi on hyvä myös muistaa maankohoama, joka jo itsessään on Helsingin niemeä aika merkittävästi muokannut ja kasvattanut. Uudenmaan rannikolla se on noin 40 cm/100 vuotta. Siis tuolta 1650 -luvulta noin puolitoista metriä ja yli 60 cm siitä, kun rautatie Helsinkiin tuli. Toki täyttäminen on lisännyt maa-alaa ja muokannut rantaviiva a vielä enemmän. |
|
| 12.04.2019 07:31 | Kurt Ristniemi: | Kyllä tuo ihmettelemäni 'haravarakennelma' traverssirata on. Siinä on vain yhden vaunun mittainen siirtolava, jolla vaunu voidaan siirtää raiteelta toiselle. Ilmeisesti vaunut on jouduttu siirtämään käsivoimin. Löytyisiköhän mistään valokuvaa, jossa tuo näkyy... |
|
| 12.04.2019 11:23 | Erkki Nuutio: | Tänne rajaamassasi kuvassa: http://vaunut.org/kuva/129196?u=287&kv2=1878&paik=Helsinki sitä ei vielä ole. | |
| 12.04.2019 13:23 | Petri Sallinen: | Vesitornia ei välttämättä ollut lainkaan — tosin tältä osin en ole perehtynyt Helsingin talliin. 1800-luvulla rakennettin paljon veturitalleja, joissa vesisäiliöt olivat tallin sisällä, kattorakenteiden alla. Tästä esimerkkinä mm. Hyvinkään veturitalli. Vasta Oulun radan rakentamisen yhteydessä yleistyi veturitallityyppi, jossa vesisäiliöitä ei enää sijoitettu tallin sisälle, vaan erilliseen vesitorniin. |