??.??.1967 / Turku
??.??.1967 Linjojen 2 ja 3 raitiovaunut Turusa 1960 luvulla
Kommentit
| 11.04.2019 06:23 | Juhana Nordlund: | Vaunu 24 on SRS:n tietokantojen mukaan poistettu vuonna 1967, joten kuva ei ole 1970-luvulta eikä edes vuosilta 1968 - 69. Tästä huolimatta vaunun kori on säästynyt ja sitä on käytetty kioskina vielä viime vuonnakin. Pari muutakin samaan aikaan ladattua kuvaa taitavat olla myös 1960-luvulta. |
|
| 11.04.2019 20:11 | Heikki Jalonen: | Aikaikkunaan takareunaa: vaunun 3 takana ajelee vaalea Peugeot 204, malli tuli markkinoille 1965. Kuvan muut autot ovat varhaisempia. | |
| 11.04.2019 23:45 | Petri P. Pentikäinen: | Samaten rekisteritunnus EDM on vuodelta l965. | |
| 12.04.2019 07:39 | Juhana Nordlund: | Noiden mustien kilpien kanssa muuten kannattaa olla varovainen, niitähän nk. kierrätettiin. Mutta Petrin kertoma on ilman muuta totta. Mutta toisaalta kuvan http://dy.fi/kst oikeanpuolista bussia voisi luulla 1960-luvun bussiksi, mutta sitä se ei ole. Siinä tunnus EDE-52 on uusiokäytössä. EDE-52 (TuKL 52) oli vuodelta 1972, jolloin kyllä alettiin jakaa jo valkoisiakin (valkopohjaisia) kilpiä. | |
| 12.04.2019 11:15 | Erkki Nuutio: | EDM on siis Amazon ja 1965 kelpaa. Jos olisi ollut 1969, niin luultavasti olisin pistehitsaillut takalasin aukon ympäriinsä. Aukon kiertävä kromilista peittää pistehitsit. Samoin pistehitsailin tuulilasin aukon. Aikaa oli 4 minuuttia (142-linjallakin olin, siellä 1 min 50 s.). Karkeasti kolmannes työntekijöistä oli suomalaisia. Meidän maahantulomme (jota säestivät ruotsalaislehtien kirkuvat En finne igen -otsikot) oli TOTAALISESTI (=100%) muuta kuin nykyinen hallitsematon haitta-maahantulo: 1/ Tulimme kutsuttuina - noin 250.000 ahkeraa suomalaista, joista suurimman osan Suomi menetti pysyvästi. Minä toki kesätyöntekijänä palasin. Göteborgista tuli Sodankylän suurin kylä - noin esimerkiksi. Sotiemme jälkiseuraus oli, että maaseutumme muuttui pikavauhtia useimmille (kuten asutustilallisille) elinkelvottomaksi 1950-1970 vaiheilla. Muutakin työttömyyttä oli. Oli lähdettävä työn perään. Vastaavasti sota-aikana olivat Ruotsin yritykset rikastuneet ja vahvistuneet. Tämän jälkivaikutuksena oli valtava puute työvoimasta. Esimerkiksi Volvo Torslandassa kesti usein aamuisin pitkään saada linja liikkeelle, vaikka koko työnjohto oli linjalla työntekijöinä. Itse ruotsalaiset halusivat mieluummin olla hirvimetsällä. Oli pakko saada suomalaisia pelastamaan tilanne. 2/ Kun saavuimme, olimme jo seuraavana aamuna töissä - minäkin 2 tunnin "koulutuksen" jälkeen pistehitsaamassa. Yksi suomalainen vastasi kolmea jugoslaavia tai muita, joiden ajattelutapa oli erilainen kuin meillä (ja pysyy erilaisena). Työ oli raskasta - pistehitsatessakin hiki valui puroina, etenkin ennen kuin oppi rytmin: parisataakiloinen hitsauspihti oli kannatuksessa - sitä käänneltiin ja työnneltiin sivusuunnassa koneen paukuttaessa pisteitä. Aika ei edes riittänyt kartanovaunu-Amazoneille. Onneksi niitä tuli aika harvaan. Pakkoruotsille ei ollut käyttöä. 3/ Alkoholi oli ongelma erittäin harvalle. Ruotsin sosiaalipalvelu näille oli selväpiirteinen: annettiin lauttalippu Turkuun. Se samalla hoiti "käännytyksen" , jota nykyisin uusavuttomat puolueet eivät osaa tehdä edes rikollisille. Majoitus oli parakkeihin samaan aikaan kun toisiaan puukottelevat jugoslaavit (serbit vs. kroaatit) asutettiin kivitaloihin. Muuttaneetkin tietysti hyötyivät taloudellisesti, mutta menettivät yhteisönsä ja maansa. Ruotsi hyötyi ylivoimaisesti eniten ja pysyvästi. Suomi oli se menettäjä. Suomen menetys oli pysyvä ja korvaamaton useimpia muuttaneita koskien. Niin hyviä ja ahkeria ei tule tilalle, ainakaan useita. Ruotsin kollektiivinen muisti tapahtumista rajoittuu esimerkiksi Tage Erlanderin (=skogsfinn) 875-sivuisissa muistelmissa yhteen lauseeseen. Useita lauseita on kyllä Kekkosen ja muiden poliitikkojemme ryyppäilystä (aivan aiheellisia moitteita). Eiköhän Tageakin ole lapsena pilkattu suomalaisuudesta, siitä muistamattomuus. |
|
| 19.04.2019 17:00 | Juhana Nordlund: | Tämä paikka näyttäisi olevan Eerikinkadun ja Brahenkadun risteys. Raitsikat tulevat Aninkaistenkadun suunnalta jatkaen tästä Kauppatorille. Vasemmalla näkyvät kivitalot ilmeisesti ovat edelleen tuon näköisiä varsin pitkälti, mutta kuvan oikeassa reunassa näkyvä alue on nykyään kovin toisenlainen. |