??.??.1900 / Helsinki Länsisatama
??.??.1900 B1 ja muutama M-vaunu satamaradalla Hietalahdessa joskus vuoden 1900 paikkeilla. Kuva on rajattu ja parannettu Helsingin kaupunginmuseon kuvasta https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=G30564&page=1
Kommentit
| 18.04.2019 10:05 | Erkki Nuutio: | Kiitoksia kun kirkastit kuvaa niin, että piipun 15X tuli esiin. Vaihtoehdoiksi jäi siis vain 150 ja 151. Kun vain 150:n käyttöönottovarikko oli Helsinki ja vielä Eljaksen vuoden 1916 varikkolistassa 150 on Pasilassa, on aihetodisteita riittävästi. 151:llä vastaavat paikkakunnat olivat Hanko ja Karjaa. |
|
| 22.04.2019 03:17 | Timo Salo: | Mitenkähän tässä veturissa teho pannusta siirtyi pyöriin, on kuin jotain puuttuis... | |
| 22.04.2019 08:58 | Kurt Ristniemi: | Se puuttuva tavara on poissa silmistä kehyksen sisäpuolella. | |
| 22.04.2019 09:21 | Erkki Nuutio: | Osassa alkuaikojen vetureita sylinterit olivat runkopalkkien välillä, ja näiden sylinterien käyttämät kiertokanget vaikuttivat yhteen vetoakseleista. Tässä akselissa oli kampimutkat, kuten polttomoottorin kampiakselissa. Alkuaikojen veturien kampikoneistokin (höyrynohjauksen ajoitus sylintereihin) oli runkopalkkien välissä (Stephensonin luistikoneisto) ja sen kammet saivat edestakaisen liikkeensä luultavasti samalla pyöränakselilla olevista epäkeskoista. Kummankin ratkaisun summana on, että ulospäin ei näy muuta kuin oman puolensa vetopyörät yhdistävä kytkentätanko. Ratkaisun etuna on tasainen käynti, kun edestakaisin liikkuvat massat (kammet, männät) ovat lähellä veturin keskilinjaa. Haittoina on puolestaan ahtaus ja huollon ja korjauksen hankaluus. Kampimainen pyöränakseli on myös kallis osa. Myöhempi ulkopuolinen Walscheartin luistikoneisto on lisäksi Stephensonia parempi ja taloudellisempi, mutta ollessaan mäntien ohella varsin kaukana veturin keskilinjasta, pyrkii se aiheuttamaan veturin luikertelua. Kun vetoakseleita on useita ja lisäksi näiden edessä ja/tai takana ohjaavia akseleita, häipyy luikertelu ainakin valtaosin. |