??.??.1956 / Kovjoki
??.??.1956 Moottorivaunu Bm2 Kovjoen asemalla. Kuvatekstin mukaan liikennöinyt välillä Pietarsaari – Uusikaarlepyy. Kuvausvuodeksi arveltu 1960, mutta eikö tämä hylätty jo 1958? Pystyykö aikatauluista arvioimaan kuvausajankohtaa? Kuva Työväen Arkistosta http://www.arjenhistoria.fi/?q=TA52559 Lisenssi CC BY -NC -ND 4.0
Kommentit
| 20.04.2019 11:48 | Hannu Peltola: | Näin hyvää kuvaa Bm2:sta en olekaan koskaan nähnyt. III luokka lopetettiin 1956, mutta olisiko vaunusta jäänyt maalaamatta yli luokkamerkintä? | |
| 20.04.2019 13:06 | Esa J. Rintamäki: | Bm2 n:o 20 otettiin käyttöön 1938. Se muutettiin 1958 virkatarvevaunuksi XE 0679 ja hylättiin 1959. | |
| 20.04.2019 13:31 | Hannu Peltola: | Olivatko Bm2:t vaununruskeita? | |
| 20.04.2019 14:30 | Heikki Kannosto: | Vuoden 1955 Kesäturistissa on kiskoautoliikennettä Uusikaarlepyy - Kovjoki - Pännäinen - Pietarsaari mutta vuoden 1956 sellaisessa kaikki on siivottu pois linja-autojen tieltä paitsi makuuvaunua kuljettanut sekajunapari. | |
| 20.04.2019 14:46 | Eljas Pölhö: | Kuva on otettu viimeistään toukokuussa 1956 sekä kyljen luokkamerkinnän että paikkakunnan perusteella. | |
| 20.04.2019 16:08 | Esa J. Rintamäki: | Kuvan vaunun on valmistanut Hilding Carlsson Uumajasta. Sama firma toimitti myös Ruotsin rautateille vastaavaa kalustoa liitevaunuineen, normaali- ja kapearaiteisena. Ensimmäinen telirälsbussi valmistui marraskuussa 1937 Halmstad - Bolmens - Järnväg - yhtiölle. Moottori oli kuusisylinterinen Scania - Vabis, teholtaan 130 hv. Scania - Vabis päätti 1938 alussa valmistaa kuusisylinterisestä moottoristaan 8-sylinteristä versiota, mutta se oli sarjatuotantovalmis aikaisintaan kesällä 1939. Tiedot kirjasta Rälsbussar och släpvagnar vid Statens Järnvägar (Arne Hällqvist 1984). |
|
| 20.04.2019 20:20 | Markku Liira: | Kiitos kommenteista. Muutin kuvausvuodeksi 1956. | |
| 19.10.2019 09:26 | Matti Niinikangas: | Saman tyylinen taisi olla aikanaan myös Tuomioja-Raahe välillä. Matkustin usein sillä 50-luvun lopulla. Tuomiojan lipunmyynnissä virkailija oli kerran pahalla päällä, kun vaunu oli usein rikki. Näin kerran radanvarresta, kun tätä vedettiin höyryveturillakin. Matkustajia vietiin myös kuorma-auton lavalla! Viimeksi näin junan ikkunasta käksi tälläistä Oulun varikolla. | |
| 11.07.2022 22:10 | John Lindroth: | Tuohon Hannun kysymykseen sen väristä voin mainita maalanneeni oman HO mallin vaununruskeaksi samoin kuin muutkin rakentamani suomalaiset moottorivaunut. Kuvan vaunun nokalta puuttuu tyypillinen avattava tavarateline. | |
| 11.07.2022 23:48 | Esa J. Rintamäki: | John Brüderchen, kyllä kuvan "Motala-bussissa" näkyy olevan Carlssonin vakiomallinen matkatavarateline. Se on vasemmassa päässä kuljetusasennossa. Kuvassa sen taustalla erottuu Kovjoen kampiasetinlaite, joka hiukan sotkee . Raju zoomaus tosin on avuksi. Oikeastaan erona ruotsalaisten ja VR:n rälsbussien välillä on tuo ylävalonheitin. Niin ja raideleveys tietysti. John, saammeko odottaa kuvaa pienoismalli-Motala-bussistasi? |
|
| 12.07.2022 10:15 | Petri Sallinen: | Kuvassa näkyvä Bm2 nro 20 on Hilding Carlssonin valmistama ja tuntuisi peräti omituiselsta, että vaunu nimettäisiin "Motala-bussiksi". Motala kyllä valmisti muutamia samantyyppisiä moottorivaunuja, joista kaksi kappaletta päätyi VR:lle litteralla Bm 3 (numerot 21 ja 22). Lähtökohtaisesti Motala oli kuitenkin kiskokalustovalmistajana Hilding Carlsssonin kilpailija. Linkin takaa löytyy VR:lle toimitettavaksi tarkoitettu Bm3 Motalan tehtaalla. https://digitaltmuseum.se/021018091161/vr-bm3-22 Ruotsissa on pohdittu sitä, miksi Motala ylipäätään rakensi muutaman Hilding Carsson -tyyppisen moottorivaunun, jotka jäivät lukumäärältään vähäisiksi. Oliko ajatuksena päästä mukaan jakamaan keveiden moottorivaunujen markkinoita. Motalan valmistussarja jäi kuitenkin pieneksi. Kaksi vaunuja myytiin vuonna 1939 SJ:lle ja kaksi samana vuonna VR:lle. Lisäksi vuonna 1940 valmistettiin vielä kaksi vetovaunua ja vuonna 1942 kaksi liitevaunua NBJ:lle. Lars Olov Karlssonin ja Sven Malmbergin kirja ”Nora Bergslags Järnväg 125 år — en minnesskrift" käsittelee asiaa. Ulkoisesti Motalan vaunut muistuttavat Hilding Carlssonin vaunuja, mutta rakenteellisesti niiden sanotaan olleen hyvinkin erilaisia, joten teknisessä mielessä ne eivät ole suoranaisia HC:n kopioita, vaikka konsepti lieneekin pitkälti kopio. Sellainenkin väite on esitetty, että Motalan vaunu olisi syntynyt SJ:n suunnittelutoimistossa, jotta SJ:llä olisi vaihtoehtoinen hankintakanava HC:n valmistamille vaunuille. Tämä saattaa olla myös yksi syy, miksi Motala rakensi muutaman vaunun: testatakseen ideoita ja kokeillakseen millä hinnalla ja kuinka nopeasti keveitä moottorivaunuja syntyy. Ehkä SJ myös epäili HC:n kykyä valmistaa suurempia sarjoja. Suomeen toimitetun Bm kakkosen ja Ruotsissa käytössä olleen sisarvaunun välillä on muitakin eroja kuin yksi puuttuva valonheitin. Eroja on esim. ikkunajaossa ja ikkunoiden koossa. Tämä tulee ilmi viimeistään siinä vaiheessa, kun ryhtyy rakentamaan aiheesta pienoismallia :) |
|
| 12.07.2022 13:32 | John Lindroth: | Esa laitan kuvia myöhemmin sekä HC että Motala räsbusseiste kiitoa kysymästä. Jep kyllähän kuvassa näkyykin auki asennossa olevat tavaratelineet.Näistä jokin firma Ruotsissa tekikin HO messingistä työstettäviä etsipeltejä.Ainakin Ruotsissa Perl tuotti aikanaan tuota 2-akselista versiota ja Rimbo Grandelta sai tuohon neliakseliseen rak.sarjoja ja ehkä vielä jokin muukin firma . |