24.10.2015 / Pietari, Venäjä
24.10.2015 Pietarin keskustassa näkee paljon trollikoita liikenteessä. Linjoja on yli 40 ja trolleybusseja yli 700.
Euroopassa on tällä hetkellä noin 250 toimivaa johdinautojärjestelmää, joista Venäjällä toimii vajaat sata. Johdinautot ovatkin huomattavasti yleisemmin käytössä Euroopan itäisissä kuin läntisissä osissa. Läntisen Euroopan järjestelmät ovat kuitenkin tekniseltä tasoltaan yleensä huomattavasti uudempia.
Kommentit
| 23.04.2019 08:21 | Juhana Nordlund: | Lännessä johdinautojärjestelmien alasajo oli voimakasta erityisesti 1950 - 70-luvuilla. Vähenemistä on tapahtunut sen jälkeenkin, mutta tahti on rauhoittunut. Sähköllä kulkevien bussien määrä ei taida enää vähentyä, kun akkusähköbussit alkavat nostaa päätään. Ensi alkuun niillä korvataan nimenomaan polttomoottorikäyttöisiä busseja, mutta ehkä joskus johdinautojakin. Toisaalta perinteisen trollikan ja akkusähköbussin välimaastoon on kehittymässä nk. trolleybus 2.0, eli trollikka jossa on ajoakku, ja sillä voi ajaa joitakin kilometrejä ilman ilmajohtojakin. Akkua ladataan ajoneuvon ollessa lankojen alla. |
|
| 23.04.2019 12:26 | Kari Suominen: | Henkilöautopuolella kiinnostus sähkön hyödyntämiseen voiman lähteenä on kohonnut voimakkaasti, mikä luo hyvät edellytykset myös bussien akkutekniikan kehitykselle. Tilanteessa, jossa meille Suomeen hankittaisiin trollikoita, mahdollistaisivat Tampereen ja Helsingin raitioteiden virransyöttöjärjestelmät trollikoille hieman edullisemmin rakennettavissa olevan infran. Trollikoiden tasavirtasyöttöasemathan ovat perusrakenteeltaan yhdenmukaiset raitiotien vastaavien kanssa, jolloin johdinautoilla ja raitiovaunuilla olisi mahdollista hyödyntää osin yhteisiä sähkönsyöttöasemia. Muutenhan trollikalle riittää kumipyöräkulkineena sama infra kuin dieselbussille lisättynä yläpuolisilla ajojohdoilla. Trollikoiden tekniikan kehittyessä muun kehityksen myötä, vähentävät mm. mainitsemasi 2.0 -versiot entisestään tarvittavan erillisen infran määrää, mikä heijastuu suoraan rakennuskustannuksiin. |
|
| 23.04.2019 20:18 | Timo Laukkarinen: | Käykös rollikka-nimitys myös rahtiliikenteeseen? Näkyi olevan Lyypekin eteläpuolella A1:llä jo pitkät pätkät valmiina langotusta testiliikennettä varten, siis rekkoja jotka kulkee sähkölllä ja ottaa sähkönsä langoista, kuin rollikka ikään. Tässä Siemensin demovideota aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=XiOuBrFC8NM . Virroittimissa näyttäisi olevan hahmontunnistusta, osaavat ehken itse seurata lankoja. Ja nuohan on myös hybridejä, elikkäs niissä on dieseli lisäksi. Mutta siis mikäs noille suomenkieliseksi nimeksi, johdinkuorma-auto vai? | |
| 23.04.2019 22:28 | Rainer Silfverberg: | Itse asiassa vanha keksintö. Jo 1900-luvun alkupuolella oli saksankielisissä maissa ja Neuvostoliitossa tavarajohdinautoja, usein käyttötarkoitus oli palvella jotain teollisuutta paikoissa jossa ei ollut kiskoja. | |
| 23.04.2019 23:23 | Kari Suominen: | Siemens on ollut aiheessa aktiivinen toimija. Se on testannut sähkörekkoja suljetulla alueella Saksassa ja siirtänyt sittemmin kokeilun normaalin liikenteen joukkoon. Ruotsiin on myös rakennettu sähköistettyä osuutta E16-valtatielle. Johdinkuorma-auto on varsin kompakti ilmaisu kertoen sekä ajoneuvoluokan että käyttövoiman. Kannatan ! |
|
| 24.04.2019 07:43 | Juhana Nordlund: | Johdinauto-käsite on vakiintunut suomen kieleen tarkoittamaan johdinlinja-autoa. Oikeasti johdinautoja ovat kaikki sellaiset autoiksi käsitettävät ajoneuvot, jotka saavat liikkumiseen tarvittavan sähköenergian ajoradan yläpuolelle sijoitetuista ajojohtimista. Ylemmissä kommenteissa selostetut johdinkuorma-autot ovat myös johdinautoja (osa samalla hybridejäkin). Trolleybussi on siis yhdenlainen johdinauto. Sen virroittimissa on teräväkulmainen U-palkin muotoinen laahain, joka mallina on aikaa sitten korvannut vanhan juoksupyörällä varustetun trolley-virroittimen. Trolley-sanalla viitataan virroitintyyppiin, ei oikeastaan siihen, että virta saadaan ajolangasta tai -langoista. Trolley-virroittimia on käytössä myös joissakin raitiovaunuissa. Esim. Riiassa trolley-sana viittaa raitiovaunuihin (sikäläisissä vanhemmissa ratikoissa on trollikkamainen virroitin), ja toisaalta Riian johdinautoista käytetään tietyissä yhteyksissä nimeä trackless trolley eli raiteeton trollikka. Ulkomailla tosiaan on koekäytössä sähköteitä. Osassa on ilmajohdotusta, osassa virransaanti tapahtuu tiehen upotetusta infrasta. Ylläolevissa kommenteissa viitataan ilmajohtoratkaisuun. Kaupunkien akkusähköbussejakin ladataan monilla eri tavoin. Joitakin ilmajohdoista, joitakin päätepysäkkien latauspylväistä pantografin avulla, joitakin induktiovälitteisesti katuun upotetuista laitteista ja joitakin kaapelilla (lähinnä) varikolla. |