??.03.1977 / Helsinki
??.03.1977 Linjan 1 raitiovaunut Mäkelänkadun ja Pohjolankandun risteyksessä
Kommentit
| 28.04.2019 08:16 | Juhana Nordlund: | Valmet / Tampella / Strömberg -vaunuja poseeraa Käpylässä. Kuvashetkellä tilanne on ollut hyvin arkinen ja jokapäiväinen. Oikeasti kuvan vaunuista toinen eli 345 kärsi vain parisen vuotta myöhemmin niin suuret vahingot, että se romutettiin. Sen jälkeen tämä VTS-sarja lakkasi olemasta ehyt. VTS-sarja HKL 331 - 375 oli liikennelaitoksen suurin uutena hankkima yhtenäinen vaunusarja (vielä enemmän oli nk. Pikku-Ruotsalaisia, jotka oli hankittu jo HRO:n aikana). Viime aikoina on pantu vieläkin paremmaksi. Artic-vaunuja on ajossa jo 59 kappaletta (HKL 403 - 461, Articit 401 ja 402 ovat ehtineet siirtyä jo pysyvästi Saksaan). Artic-tilaukseen kuuluu vielä vaunut 462 - 470, sekä uudet vaunut 401 ja 402. HKL 462 on jo Helsingissä, mutta kaupallinen käyttö ei tätä kirjoitettaessa ollut ehtinyt alkaa. Lopputilanteessa nykyisenlaisia Articeja on Helsingissä näillä näkymin 70 kappaletta. Tätä aiemmin Helsingissä ei ole ollut sellaista raitiovaunusarjaa, joka käsittäisi 70 kpl täsmälleen samanlaisia vaunuja. |
|
| 28.04.2019 11:40 | Timo Salo: | Mihin kohtaan ko. vaunussa Tampella oli "seonnut", vai peräti koko vaunu made by Tampella??? | |
| 28.04.2019 13:05 | Juhana Nordlund: | Kyseisten vaunujen telit olivat Tampellan valmistetta. Tampella valmisti telit myös Turun nk. Aave-vaunuihin (malli Valmet RM2) ja HKL:n tämän kuvan vaunuista seuraavaan malliin RM3. Tampella toimitti tuon jälkeen telit myös Ruotsin X1-sähkömoottorijuniin. Kuvan VTS-vaunut oli alunperin tarkoitettu multippeliajoon. Ennen vuotta 1958 kaksinajoa toteutettiinkin, kun teliperävaunuja ei vielä HKL:lla ollut. Multippeliajomahdollisuutta oli varmasti toivottu senkin takia, että vaunuja tilattaessa Helsingissä oli suunnitelmia laajasta pikaraitiotieverkostosta. Siltä erää pikaraitiotiesuunnitelmat hautautuivat ja teliperävaunujen tultua käyttöön VTS:ien ja sitä uudempien telimoottorivaunujen etupäiden täydellisesti varustetut etupuskimet riisuttiin ylimääräisistä varustuksista (esim. sähköliitäntä poistettiin). Vuoden 1959 moottorivaunuissahan oli myös alunperin multippeliajomahdollisuus, mutta sitä ei taidettu hyödyntää milloinkaan. Helsinkiläinen 1950-luvun pikaraitiojuna olisi voinut näyttää esimerkiksi tältä: http://dy.fi/7cs Linkin vaunut eivät ole oikeasti yhteenkytketyt. Ja ne ovat mallia Valmet RM3 vuodelta 1959. |
|
| 28.04.2019 17:36 | Timo Salo: | Jaha, kiitti tiedoista, eli siihen aikaan oli paljon kokoomateoksia +alihankkijan alihankkijoita... Mikä ei aina ollut hyvä kokonaisuuden kannalta. |