22.05.2019 / Kuurila (vanha)
22.05.2019 Kuurilan junaonnettomuuden (15.03.1957.klo 9;45) uhrien muistoa kunnioittaen, sekä onnettomuuspaikan muistoksi on pystytetty muistomerkki. Onnettomuuden syy oli katkos liikenteenohjauksen tiedonkulussa. Onnettomuudessa menehtyi 26 ja loukkaantui 59 henkilöä. Taustalle pendo matkaa kohti Helsinkiä.
Kommentit
| 22.06.2019 23:05 | Jorma Toivonen: | Kaarteesa (km 134) törmäsivät yhteen Torniosta Helsinkiin matkannut P64 (Hr1 1005) ja Helsingistä Poriin kiiruhtanut MP41 (Dm4 1607). http://hyvarinen.blogspot.com/2007/03/50-vuotta-kuurilan-rautatieonnettomuude.html | |
| 23.06.2019 10:09 | Reino Kalliomäki: | Hyvä ! Tällainen muistomerkki onkin puuttunut. | |
| 23.06.2019 16:10 | Tauno Hermola: | Valitettavasti muistolaatan teksti ei ole kuvasta luettavissa eikä sitä ole kuvatekstiinkään lainattu. Löytyisiköhän toinen kuva, ehkä osasuurennos alkuperäiskuvasta, josta teksti olisi luettavissa. | |
| 23.06.2019 18:13 | Jukka Voudinmäki: | https://akaanseutu.fi/2017/03/17/kuurilan-junaturma-sai-muistomerkin/ Kannattaa tallentaa artikkelin ensimmäinen kuva koneelle ja suurentaa siellä. Toimii ainakin tällaisen 15" läppärin näytöllä. | |
| 23.06.2019 18:19 | Teemu Sirkiä: | Tuon lehtikuvan perusteella kivessä lukee siis: "KUURILAN JUNAONNETTOMUUS 15.03.1957 klo 9.45 - Onnettomuuden syy oli katkos liikenteenohjauksen tiedonkulussa yksiraiteisella rautatiellä. Rauhanajan suurin junaonnettomuus. Onnettomuudessa kuoli 26 ja loukkaantui 59 henkilöä. Muistomerkki pystytetty Uhrien muistoa kunnioittaen, sekä onnettomuuspaikan muistoksi." | |
| 23.06.2019 22:01 | Tauno Hermola: | Taitaa tuo Akaanseudun kuvaus onnettomuudesta olla hiukan virheellinen; ainakin siinä kerrottu kohtauspaikkojen vaihtuminen eroaa siitä, mitä tuossa blogikirjoituksessa on sanottu. Eli vaihtuiko kohtauspaikka Kuurilasta Iittalaan vai päinvastoin? | |
| 23.06.2019 22:11 | Petri Nummijoki: | Akaanseudun kuvaus on oikein. Kohtauksen piti olla Kuurilassa ja P64 huusi siellä jo siiven takana mutta Riihimäen junaohjaaja soitti ja käski siirtää kohtauksen Iittalaan, koska junaohjauksen käsityksen mukaan MP41 oli Leteensuolla jumissa kääntymättömän vaihteen takana. Kuurilan junanlähettäjä teki työtä käskettyä ja lähetti P64:n eteenpäin mutta kiireessä unohdettiin, ettei puhelimeen välttämättä vastata. Sillä aikaa Leteensuolla olikin vaihde saatu kääntymään ja Iittalan junanlähettäjä oli ulkona laskemassa ylikäytävän puomeja alas sekä näyttämässä MP41:lle ohikulkua, joten hänet tavoitettiin vasta, kun MP41 oli ehtinyt ohittaa Iittalan. | |
| 23.06.2019 23:54 | Teemu Sirkiä: | Rakentuiko suojastus Ri-Tpe -välille samaan aikaan releasetinlaitteiden kanssa 1960-luvun alkupuolella vai ehtikö asemilla olla asetinlaitteita käytössä jonkin aikaa myös ilman suojastusta? | |
| 24.06.2019 09:55 | Petri Nummijoki: | Vuoden 1963 aikataulukirjassa on suojastus merkitty vasta välille Lempäälä-Tampere. Lisäksi Helsinki-Riihimäki-osuudelle suojastus oli valmistunut jo 50-luvun lopulla. Uudempia aikatauluja ei ole juuri nyt käsillä mutta muistinvaraisesti sanoisin, että Toijala-Lempäälä valmistui melko pian tämän jälkeen eli ehkä 1964 mennessä mutta Riihimäki-Toijala-suojastuksen valmistuminen menee yli 60-luvun puolivälin. | |
| 22.12.2020 17:46 | Tuomas Kraft: | Onnettomuuden syy oli katkos tiedonkulussa. Kuurilan junanlähettäjä MM oli alun perin sopinut Iittalan junalähettäjä PU:n kanssa junien 64 ja 41 kohtaamisen Kuurilaan. Liikennetilanteen muuttuessa Riihimäellä toiminut junaohjaaja RK oli kuitenkin arvioinut tarkoituksenmukaiseksi siirtää kohtaaminen Iittalaan. RK oli tässä tarkoituksessa yrittänyt soittaa Iittalaan siinä kuitenkaan onnistumatta. Tämän jälkeen RK oli soittanut Kuurilaan, mistä hän olikin tavoittanut MM:n. RK kertoi kuulustelussa määränneensä uudeksi kohtauspaikaksi Iittalan sillä ehdolla, että MM saisi asian järjestymään. Kuulustelupöytäkirjan mukaan RK oli käyttänyt ilmaisua ”mikäli voit muuttaa”. RK oli niin ikään käskenyt MM:n ilmoittamaan muutoksesta Iittalan junaohjaajalle. Heti tämän jälkeen RK oli uudelleen yrittänyt soittaa Iittalaan todeten kuitenkin puhelimen olleen epäkunnossa. Puhelinyhteydessä oli ollut vikaa aikaisemminkin, ja RK oli 10.3.1957 raportoinut siitä. Vika oli ilmennyt siten, että junaohjaajan puoleisesta päästä ei ollut saanut yhteyttä linjalle ennen kuin jostakin linjalta oli soitettu junaohjaajalle. MM selostus RK:n kanssa käydystä puhelinkeskustelussa poikkeaa tietyltä osin edellä selostetusta. MM:n mukaan heidän välillään ei ollut ollut mitään puhetta siitä, että kohtauspaikka muutetaan ”siinä tapauksessa, jos ehditään”. MM:n mukaan RK ei myöskään ollut kehottanut häntä ilmoittamaan asiasta Iittalaan. RK ei myöskään ollut MM:n mukaan maininnut ilmoittavansa asiasta Iittalaan. Joka tapauksessa klo 9.26 juna 64 oli ohittanut Kuurilan aseman. Pian tämän jälkeen Iittalasta soitettiin Kuurilaan. ”Täältä meni 9.26”, oli PU todennut. ”Niin meni täältäkin”, oli MM:n vastaus kuulunut. Kyseessä on ollut eräänlainen ”sana vastaan sana” –tilanne. Tuntematta asian oikeuskäsittelyä Toijalan KO:ssa, veikkaan asian ratkenneen tuolloin voimassa olleiden VR:n säännösten (JtO?) nojalla. Oli tehty kahden liikennepaikan välinen sopimus junien kohtaamisesta, jota ”sopijapuolilla” ei (luonnollisesti) ollut oikeutta yksipuolisesti muuttaa. Tässä suhteessa ei voinut ollut merkitystä sillä, mikä lopulta sai toisen ”sopijapuolen” rikkomaan sopimuksen. Relaatiossa MM – PU molemmat ”sopijakumppanit” olivat vastuussa sopimuksen noudattamisesta. Todennäköisesti tällä perusteella MM tuomittiin rangaistukseen ja korvausvelvollisuuteen. https://imgur.com/SIomZR9 |