10.05.2014 / Haukivuori
10.05.2014 Pääministeri on nostanut ilmastonmuutoksen torjumisen Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ykkösaiheeksi. Joten, juniin on syytä päästä rautatieasemilta.
Kommentit
| 26.06.2019 21:44 | Simo Virtanen: | Joukkoliikennettä ei voi olla siellä missä ei ole joukkoja. Haukivuorella ei ole. Jokin paikallisjuna voisi tietysti palvella heikäläisiäkin, mutta ei suurten kaupunkien väliä kulkevat IC:t tai pendot. |
|
| 26.06.2019 22:02 | Jukka Ahtiainen: | Maanteillä näyttää olevan aikamoisia (ylinopeudella liikkuvia) joukkoja. HS 16.5.2019: "Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran raportin mukaan autoilua pitää vähentää tuntuvasti, mikäli Suomi haluaa päästä ilmastotavoitteisiin." Yksinkertaisimmillaan ei tarvita kuin osa IC-junista nimetään VR Regioksi ja ne voivat pysähtyä muillakin asemilla kuin IC:t. Toinen vaihtoehto on paikallisjunat. |
|
| 27.06.2019 00:07 | Hannu Peltola: | Autoilu tuottaa Suomen hiilidioksidipäästöistä noin 10% ja tästä noin puolet on yksityisautojen päästöjä. Ilmastotavoitteisiin ei päästä, vaikka koko yksityisautoilu lopetettaisiin. Sitran raportissa on enemmän havaittavissa ideologiasta kumpuava autoilun vastustaminen kuin aito huoli ympäristöstä... | |
| 27.06.2019 00:46 | Petri P. Pentikäinen: | Suomia on monia ja Suomessa monenlaisia todellisuuksia. Tunnin junien kolmiossa on todellisuus, joka sopii sinne, ja jossain muualla sopii (sopisi) muunlainen menettely. Vieraan todellisuuden tuputtaminen alueen tarpeista piittaamatta on väkivaltaa. Kuvan esittämällä Savon radalla ei ole yhtään suurta kaupunkia. Siksi matkustajat on keräiltävä ainoastaan pienehköistä kaupungeista ja kunnista. Savon radan kaltaisilla osuuksilla junien kannattaa pysähtyä usein, ei harvoin. Se luo koko alueelle elämänlaatua, jota ohi ajaminen ei luo. Savolaiset ovat itse osoittaneet, ettei ole kiire. Heillä on kyllä aikaa siihen, että juna pysähtyisi muutaman kerran enemmän. http://vaunut.org/kuva/132343 |
|
| 27.06.2019 01:10 | Tuukka Ryyppö: | Kymmenen prosenttia on itse asiassa tosi paljon, ja on ihan uskottavaa, ettei ilmastotavotteisiin päästä, jos asialle joka tuottaa kymmenen prosenttia päästöistä ei tehdä mitään. Vaikka tuo "10%" olisi totta, se on silti niin iso luku, että sille on jotain tehtävä. | |
| 27.06.2019 01:13 | Tuukka Ryyppö: | Simo: Haukivuorella pysähdytään joka tapauksessa. Tässä ei ole kyse mistään muusta kuin siitä, että ne laiturissa seisovan junan ovet olisi ihan kiva avata. Ovien avaamiseen ei paljoa sähköä kulu, joten jo yksi maksava matkustaja ikinä riittää kattamaan junien ovenavauskulut kymmeniksi vuosiksi. | |
| 27.06.2019 07:44 | Juhana Nordlund: | 27.6. klo 0.07 tälle palstalle heitetty tieto "Autoilu tuottaa Suomen hiilidioksidipäästöistä noin 10% ja tästä noin puolet on yksityisautojen päästöjä" on mielenkiintoinen ja toivoisin jotain lähdeviitettä sille. Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan asia ei ole aivan tuolla tavoin. Itse asiassa www.aut.fi kertoo, että kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2017 noin 11,5 milj. hiilidioksiditonniekvivalenttia. Liikenteen päästöjen osuus Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes. Liikenteen osuus päästökaupan ulkopuolelle jäävän taakanjakosektorin päästöistä on noin 40 prosenttia. Saman lähteen mukaan henkilöautojen osuus kaikista hiilidioksidipäästöistä on 9 %, tieliikenteen tavarakuljetusten osuus 7 % ja linja-autojen 1 %. Nämä yhdessä muodostavat siis 17 %, joka ylempänä ilmaistiin lukemana "noin viidennes". Viidennes (eli 20 %) sisältänee myös muut liikennemuodot kuin tieliikenteen. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä löytyy tietoa myös https://www.liikennefakta.fi/ymparisto/paastot_ja_energiankulutus Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä voi ja tulee vähentää useilla eri keinoilla. Raideliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen on yksi (ja vain yksi) tapa hoitaa tätä asiaa. Jukka ja Petri edustavat sitä ajattelutapaa, että pyritään hyödyntämään jo olemassa olevaa ratainfraa ja sillä kulkevaa kalustoa nykyistä laajemmin (tai edes siinä laajudessa kuin miten toimittiin vielä jokin aika sitten). Ajatus on kannatettava, ja tästä asiasta huolehtiminen ei saisi jäädä vain yhden monopoliasemassa (tai määrävässä markkina-asemassa olevan) toimijan harteille. EDIT: Kielioppivirhe korjattu |
|
| 27.06.2019 18:49 | Jukka Ahtiainen: | Sitra ei ole ainoa, joka puhuu asiasta. Yle 8.10.2018 / IPCC (hallitusten välinen ilmastopaneeli) / Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori: Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet. Liikenteen puolella öljyn käytön pitäisi romahtaa rajusti. https://yle.fi/uutiset/3-10444012 Liikennevirasto 27.3.2018: Suomessa liikenteen CO2-päästöistä tulee: 94 % tieliikenteestä ja 0,5 % rautatieliikenteestä. https://vayla.fi/ymparisto/ilmastonmuutos#.XLtTy-gzaUk Tasavallan Presidentti Ilmastohuippukokouksessa 13.6.2018 "Ei ole aikaa odottaa. On toimittava juuri nyt. Sen lisäksi, että pidämme jo antamamme lupaukset, meidän kaikkien on tehtävä vielä enemmän. Jokainen askel oikeaan suuntaan auttaa. Ja uskon, että konkreettiset askeleet, pienetkin, ovat paljon arvokkaampia kuin suuret eleet." |
|
| 29.06.2019 20:52 | Seppo Rahja: | Ilmastomuutos on globaaliongelma. Suomen osuus siitä on 0,13%. Eli olemme häviävän pieni tekijä sen aiheuttajana ja häviävän pieni tekijä sen torjunnassa. Taivaalla lentää jatkuvasti 10.000-15.000 matkustajakonetta. Siis joka hetki. Eli se on aivan sama mitä me täällä Suomessa teemme. En muuten ole huomannut Finnairia syyllistettävän ilmastomuutoksesta, mutta sehän onkin valtiolle rahaa tienaava yhtiö. Suomessa ovat syyllisiä vain autoilijat. Hiili- ja turvevoimalat saavat työntää vielä surutta taivaalle hiilidioksiditonnejaan. Ja entäs Puolan ja Saksan hiilivoimalat, Kiinan ja Intian päästöt, Venäjä ja USA... Presidentti Niinistö puhui ihan oikealle yleisölle, niille jotka todellisuudessa pystyvät vaikuttamaan globaaliin ilmastomuutokseen. Suomessa Sitra haluaisi, hallituksen ja poliitikkojen nyökytellessä hyväksyvästi, auton omistajille lisäveroja ilmastomuutoksen nimissä. Siis veroja joilla ilmastoa ei pelasteta, ainoastaan valtion kassaan lisäveroja. Moniko poliitikko uskaltaa sanoa kuten Väyrysen Paavo: ilmastomuutoksesta turha vouhotus pois. No, mehän tiedämme miten Paavon kävi, mutta kuinka oikeassa hän oli. Auton omistajien kohtelu on meillä vuosikymmeniä ollut aina sama: keppiä, ei koskaan porkkanaa. |
|
| 29.06.2019 22:52 | Jukka Ahtiainen: | Samassa veneessä ollaan ja asiaan vaikuttaa moni tekijä, mutta fokusoin tällä foorumilla rautatieliikenteeseen. Tuossa yksinkertaisessa & konkreettisessa tapauksessa vertailu on tehtävä rautatie- ja maantieliikenteen välillä (kulkevat 70 km rinnan). Maantieliikenteen muita haittoja verrattuna rautatieliikenteeseen: typen oksidit, mikromuovi renkaista, liikenneonnettomuudet, ylinopeudet, rattijuopot, huumekuskit, ajotaidottomat, rattiin nukahtavat, sairauskohtaukset. "Jokainen askel oikeaan suuntaan auttaa" on oikea lähtökohta. |
|
| 30.06.2019 09:11 | Petri Sallinen: | Suomalaisesta sähköntuotannosta 81 prosenttia on tällä hetkellä päästötöntä. Kaukolämmön tuotannosta taas pästötöntä on 49 prosenttia. Suomessa kivihiilen kieltolaki astuu voimaan vuonna 2029. Tämän jälkeen kivihiilen käyttö energian tuotannossa on kiellettyä. Tällä hetkellä jokainen suomalainen fossiilisia polttoaineita tai niihin rinnastettavia polttoaineita käyttävä voimalaitos tai lämpökeskus joutuu ostamaan päästöoikeuksia jokaista ilmaan päästettyä hiilidioksiditonnia kohti. Yksi päästöoikeus per hiilidioksiditonni maksaa tällä hetkellä Euroopan päästökaupassajärjestelmässä keskimäärin 30 euroa. Tämä on tuottajalle lisäkustannus, joka siirtyy tuotteiden ja palveluiden hintaan. Järjestelmä ohjaa markkinaehtoisesti tuotantoa kohti päästöttömiä tuotantomuotoja, koska päästöikeus on tuottajalle ylimääräinen kulu, mikä heikentää tuotteen hintakilpailukykyä. Päästökaupan piirissä ovat kaikki turvetta, kivihiiltä, öljyä tai maakaasua polttavat laitokset. Suomalaiset ja eurooppalaiset hiili- ja turvevoimalaitokset eivät siis surutta työnnä taivaalle hiilidioksidia — jos työntävät, niin myös siitä maksavat. Toisaalta asetelma on muuttanut nopeasti energiatoimialaa. Tämä näkyy erityisen hyvin päästöjen vähenemisenä. 2030-luvun lopulla suomalaisen energiatoimialan arvioidaan olevan päästöjen osalta hiilineutraalia. Toimiala on nähnyt ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävät toimet mahdollisuutena kehittää uutta tekniikka ja osaamista. Jos kaikki menee putkeen, niin tätä osaamsta voidaan myydä myös maailmalle, mikä taas tuottaa muita kansantaloudellisia hyötyjä. |
|
| 30.06.2019 11:07 | Erkki Nuutio: | Ei ole erimielisyyttä haittapäästöjen vähentämiselle järkevästi ja kansainvälistä taloutta vääristämättä. Mutta erimielisyys on väistämätön, kun pakotetaan järjenvastaisuuksiin ja vääristetään kansainvälistä työnjakoa. Juuri tätä tehdään kun sallitaan sakoitta (vieläpä palkkioilla) lisätä haitallisia päästöjä esimerkiksi Puolassa tai Intiassa. Samalla ajetaan TALOUDELLISILLA SAKOILLA vastuuntuntoisten maiden (kuten Suomi) haittamaihin verrattuna vähäpäästöinen teollisuus ja työpaikat haittamaihin, siis esimerkiksi Puolaan tai Intiaan. Juuri tästä on kysymys esimerkiksi nykyisissä päästöoikeuksissa. Kehnot neuvottelijamme EU:n kanssa käydyissä neuvotteluissa ja yhtä kehnot EU:n neuvottelijat kaikkia maita sitovissa neuvotteluissa ovat syypäitä tähän. Ei ihme, sillä neuvottelijoissamme on utopisteja. Nämä ovat "kunnianhimoisia" ja haluavat että Suomi olisi esimerkki muille mitä näiden pitäisi tehdä (mutta eivät tee). Samalla nämä uskonkiihkossaan uhraavat omat tarpeemme, eivätkä näe touhussaan mitään korjattavaa. Yhtä karu on tilanne esimerkiksi autoissa. Yhtä lukuunottamatta kaikki puolueet vaativat kieltoa polttomoottoreille vuoteen 2030 mennessä. Vaatimus ja sitoutuminen esitettiin näyttävässä yhteisesiintymisessä noin vuosi sitten ja sitä tuettiin LVM:n "selvityksellä". Tätäkään utopian rikkaruohoa ei ole ilmoitettu peruutetuksi. Toki täysjärkinen ihminen tietää vaatimuksen käytännössä mahdottomaksi, perusteettomaksi ja tuhoisaksi. Samat herrat ja rouvat ovat nykyhallituksessa pääutopisti Rinteen johdolla. Samaan aikaan suuripäästöisimmät autot rahdataan Euroopasta Afrikkaan ja USA:sta Etelä-Afrikkaan. Siellä niitä käytetään vuosikymmeniä päästörajoituslaitteet pois riisuttuina. Onkohan litraakaan AdBlue myyty sinne? En hyväksy tekopyhyyttä, koska se on harkittua valheellisuutta. Toivottavasti eivät muutkaan tällä Vorgissa. Kauemmaksi meidän äänemme eivät kanna. |
|
| 30.06.2019 11:51 | Jukka Ahtiainen: | Samaa mieltä siitä, että muualla on paljon tehtävää. Helpompaa on aloittaa lähempää kuin saada kaikki yhdellä kertaa ymmärtämään. Uskon edelläkävijyyteen ja sen tuomaan hyvään. Äskettäin on ollut tiedotusvälineissä juttua mm. suomalaisesta keksinnöstä tehdä CO2:sta synteettistä polttoainetta, Ahvenanmaan energiavarasto, yms. https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/3a954014-7750-4130-9dce-f4daf92a4b95 (tilaajille) |
|
| 30.06.2019 19:30 | Petri Nummijoki: | Eurooppalaista autoilijaa epäiltiin ilmeisesti myös vuoden 2015 pakolaiskriisin aiheuttajaksi. https://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/saksan-valtiovarainministeri-valayttaa-polttoaineveroa-pakolaiskriisin-takia/717609/ "EU-maissa voitaisiin ottaa käyttöön ylimääräinen polttoainevero, jos jäsenmaat ja EU eivät muuten selviydy pakolaiskriisin aiheuttamista kustannuksista, ehdottaa Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble." |
|
| 30.06.2019 23:25 | Julius Ylitalo: | Junat pysähtyvät siis myös poikkeustapauksissa täällä Haukivuoren asemalla. | |
| 01.07.2019 19:34 | Jukka Ahtiainen: | Junakohtauksen vuoksi tai sitten jos matkaa ei voi jatkaa ja matkustajat siirtyvät busseihin. Vaihto onnistuu hyvin, koska voi kävellä asemalaituria pitkin vieressä olevaan bussiin ja pimeällä palaa laiturivalot. | |
| 01.07.2019 20:23 | Tauno Hermola: | Ainakin minun silmin tässä ollaan siirtymässä junaan eikä junasta. Eli mikä on tämä tilanne? | |
| 01.07.2019 20:46 | Jukka Ahtiainen: | Aikataulun mukainen pysähdys. Tuolloin oli vielä kolme kuukautta aikaa ilmoitettuun pysähdysten lopettamiseen, josta ei keskusteltu asiakkaan kanssa mitään. Porukka toi mielipiteensä esille tuolla tavalla. | |
| 14.12.2019 15:07 | Olli Aalto: | Täälläkin vilahtaneet Kiina/Intia-kortit ja viittaukset suomalaisten häviävän pieneen osuuteen alkavat olla melko kulunut tekosyy olla tekemättä mitään. Ratkaisevaa globaalissa taistelussa ovat päästöt per capita, jotka ikävä kyllä suomalaisilla ovat moninkertaiset kiinalaisiin ja intialaisiin nähden. Jos kaikki maailman asukkaat päästäisivät yhtä vähän kuin keskiverto kiinalainen tai intialainen, olisi tämä ongelma ratkaistu. Eli päästöjen vähentämisen suurin vastuu on niillä toiminnoilla ja yksilöillä, jotka päästävät eniten, eikä keinotekoisesti rajatuilla ryhmillä. Pitää myös muistaa, miten suuri osuus Kiinan päästöistä liittyy länsimaalaisten kerskakulutukseen menevien tuotteiden valmistukseen. Saksa on jo ilmoittanut sulkevansa maansa hiilivoimalat 2030-luvulla, samaten Puolakin taipui viimein tämän vuoden lopulla hiilivoimansa alasajoon. Suomi ei kuitenkaan ole antanut mitään konkreettista lupausta turpeestaan luopumiseksi, vaikka kyseinen fossiilipolttoaine on kivihiiltäkin pahempi saasta. Ilmastonmuutos uhkaa luoda Suomeenkin paljon enemmän työttömyyttä, kuin mitä turpeen kiellosta seuraisi siitä elantonsa saavalle muutamalle tuhannelle ihmiselle. | |
| 14.12.2019 17:10 | Tauno Hermola: | Olli Aallon ylläoleva kirjoitus sisältää valitettavasti pahoja asiavirheitä: Kiinan per capita CO2 päästöt eivät enää ole pienet, vaan jo lähes samat kuin Suomella https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_carbon_dioxide_emissions_per_capita ja lisäksi kasvavat nopeasti. Intian per capita päästöt ovat vielä pienet, noin neljännes Suomen per capita päästöistä, mutta lienevät nekin vahvassa kasvussa. Sekin pitää muistaa, että Suomessa ilmasto on kylmä, eikä sen lämpenemisestä taida olla suurempaa toivoa ;), täällä kuluu pakosta energiaa enemmän, kuin jossain lämpimissä maissa. | |
| 14.12.2019 17:55 | Olli Aalto: | Kiitos tiedostasi, mutta edelleenkin: kuinka suuri osuus niistä on länsimaalaisten kulutuksen aiheuttamia, ja vastaavasti sikäläisten ihmisten elämämisen aikaansaannoksia? Päästöjään kun ei voi ulkoistaa toisten vastuulle, vaan se vastuu pitää kantaa, vaikka ne fyysisesti tapahtuvat muualla: https://www.verkkouutiset.fi/lansimaat-ovat-ulkoistaneet-paastonsa-kiinaan/ Kylmä ilmasto ei myöskään ole mikään tekosyy päästää enemmän, ja lämmityksen voi hoitaa nykyistä vähemmin päästöin. Niin ikään energiatehokkuuden parantamisessa maallamme on vielä paljon tehtävää edessä, eikä nykyinen energiankulutuksen taso ole mikään "pakko" tai syy olla tekemättä mitään. https://yle.fi/uutiset/3-9435708 On myös syytä muistaa ne kunnianhimoiset projektit näissä kahdessa maassa, joita uusiutuvan energian eteen tehdään. Suomelta vastaava kunnianhimo on siirtynyt heikommin tekoihin asti. | |
| 14.12.2019 20:41 | Erkki Nuutio: | Ollille: Suomessa yksityiset ja julkiset toimijat ovat investoineet mm. energiatehokkuuden parantamiseksi enemmän ja tuloksellisemmin kuin juuri mikään muu maa (Euroopassa, muista puhumattakaan). Toivon hartaasti kunnianhimo ei olisi aiheuttanut AINOATAKAAN näistä investoinneista. Investoinnit vaativat perusteellisesta harkintaa - verrataan hyötyjä (kuten kulutuksen vähentymistä) hyödyillä takaisin maksettaviin investointikustannuksiin ja -riskeihin. Jos yksilö tai puolue toimii kunnianhimon ajamana, loppuvat käytettävissä olevat rahat ennen kuin huomaakaan. Ne ovatkin jo kuluneet, ja paljolta loppuneet Suomessakin, koska niitä on hukattu turhanaikaisuuksiin. Tällaiseen ovat syyllistyneet paljolta JUURI NE tahot, jotka itkevät "kunnianhimon" perään. Nämä tahot eivät ymmärrä että edistyksen ja menestyksen edellytys on pitkäjänteisyys, kriittinen harkintakyky, perusteellinen ammattitaito, ahkeruus ja joustavuus ja vielä tarvitaan hyvää tuuriakin. Suomessa oli näitä taitoja oli aikaisemmin nykyistä enemmän. Siksi menimme silloin eteenpäin. Pohdi näitä asioita. Energiankulutuksesta pikku kysymys: Miksi Briteissä asuinhuoneen lämmitysradiaattori on (ainakin usein) takaseinällä, eikä ulkoseinällä ikkunan alla? Vastaan, jos et tiedä. Totean kuitenkin että selitys ei taida kelvata Sinullekaan. |
|
| 14.12.2019 20:58 | Eljas Pölhö: | Päästö per capita on harhaanjohtava, koska ihmismäärä (väestönkasvu) on yksi iso tekijä. Päästö per pinta-ala on se merkittävä mittari, koska pinta-ala on muuttumaton (riippumatta siitä muuttuvatko maiden rajat). Rautalangasta vääntäen: 1) Jos kaikkien ihmisten päästöt yksilötasolla pysäytetään nykyiselle tasolle 10 vuodeksi, on edessä koko ajan paheneva katastrofi. Ihmismäärä lisääntyy räjähdysmäisesti, joten myös kokonaispäästöt lisääntyvät. 2) Jos päästöt per pinta-ala jäädytetään nykyiselle tasolle 10 vuodeksi, niin tilanne pysyy ennallaan tai ainakaan huononeminen ei kiihdy. Jos maapallo jaetaan esim. 100'000 km2 ruutuihin ja kohdistetaan toimet sinne, missä päästöt/km2 ovat suurimmat, niin ollaan oikealla tiellä. Jos maapallolla olisi sama määrä ihmisiä kuin minun syntyessäni, niin ei olisi nykyistä ongelmaa. Väestönkasvu vaan on niin kuuma peruna, että siihen ei uskalleta/osata puuttua. Jos halutaan pudottaa maapallon kokonaispäästöt per capita, niin västökasvun johdosta (sopiva) yläraja laskee joka vuosi. |
|
| 14.12.2019 21:17 | Tuukka Ryyppö: | Nyt meni kyllä hyvin pitkälti huti, Eljas. Kukaan ei ole vaatinut päästöjen jäädyttämistä yksilötasolla. Tämä itsmme pitäminen elossa on yhteistyössä tehtävä asia, jossa meillä on yhdessä yksi raja, jota ei saa ylittää. Se ei katso pinta-alaa, eikä se katso väestön määrää. Yhden ihmisen mahdollinen päästömäärä on se mahdollinen päästöjen määrä jaettuna maapallon väkiluvulla. Suomalaiset ovat siitä luvusta enemmän yli kuin intialaiset, joten suomalaisten on tehtävä enemmän, että päästään tavoitelukuun. Ja jos sitten katsotaan väestöntiheyksiä, niin sitten päästään toki myös lukuun, jossa pohjois-Suomessa saa päästellä vaikka millaisia päästöjä, mutta etelärannikolla täytyisi elää muut huomioiden. |
|
| 14.12.2019 21:26 | Olli Aalto: | Asia on juuri näin, kuten Tuukka kirjoitti. Ja väestönkasvu kyllä on ilman muuta edelleenkin kipukohta paitsi ympäristön niin myös ruokahuollon kannalta, mutta vauraammissa, paljon kuluttavissa ja päästävissä väestönsosissa se on jo pitkään ollut pysähtyneisyyden tilassa. Väestönkasvu keskittyy nimittäin maapallon köyhimpiin väestönosiin, joiden elintapa ei ole päästöpommi. Siksi en osta Eljaksen kirjoitusta. Kunnianhimoa päästövähennyksiin tarvitaan, koska aika alkaa tässä loppua kesken. Ilmastonmuutos aiheuttaa jo nyt meille enemmän kustannuksia kuin mitä sen torjunta vaatii: https://www.sitra.fi/uutiset/ilmastonmuutoksen-kustannukset-suomelle-ovat-miljardiluokkaa/ |
|
| 14.12.2019 21:58 | Eljas Pölhö: | Tuukka, vertailutapasi ei anna vakiota ("Yhden ihmisen mahdollinen päästömäärä on se mahdollinen päästöjen määrä jaettuna maapallon väkiluvulla"). Maapallon väkiluku lisääntyy koko ajan, eli jos päästöjä ei haluta lisätä, niin päästöjen mahdollinen määrä per yksilö on joka päivä vähemmän kuin eilen tai toissapäivänä. Täten ei voidä määritellä enintä sopivaa keskimääräistä päästöä per yksilö, koska se sopiva määrä vähenee koko ajan. Sen sijaan pinta-alaa kohden voidaan määritellä suurin sopiva määrä. Päästöjä pitää vähentää siellä missä ne eniten ylittävät keskiarvon. Itse teen minkä voin eli en ole vuosiin lentänyt, luovuin ajokortista kun täytin 70v, kierrätän kaiken minkä voin jne. Mutta sillä ei ole yhtään mitään merkitystä, kun toisaalla maapallolla kulutetaan koko ajan enemmän ja enemmän. On ihan ymmärrettävää, että muuallakin halutaan asunto, ruokaa, telkkari, auto jne, mutta niiden haluajien määrä vain lisääntyy liian nopeasti. Kuinkas monta päivää siinä menee, kun muualla maailmassa väkiluku on kasvanut esim. Suomen väkilukua vastaavalla määrällä? |
|
| 14.12.2019 23:49 | Seppo Rahja: | Eljaksen kanssa olen täysin samoilla linjoilla. ”Yhden ihmisen mahdollinen päästömäärä on se mahdollinen päästöjen määrä jaettuna maapallon väkiluvulla.” Tilastoja voidaan luoda lähes minkälaisia tahansa, mutta metsä pitää nähdä puilta eikä tuijottaa lillukanvarsia ja luoda hysteriaa. Eljas luopui ajokortistaan ja lennoistaan ja se on ihan ok, mutta mitä merkitystä niillä on kun Euroopassa vielä 500 hiilivoimalaa saa toimia, Kiinassa 1000 ja lisää rakennetaan. Katsokaa www.flightradar24.com sivustolta (vas yläkulma) kuinka monella matkustajakoneella on transponderi päällä, eli ovat ilmassa/laskeutuneet/lähdössä (ensimmäinen luku on näytöllä näkyvät ja toinen globaalilukumäärä). Maailman jakaminen ruudukoihin, no, minusta siihen riittää valtioiden rajat, vastuutkin selkenee. Väestönkasvu on ongelma, jolle Suomi ei voi yhtään mitään. Suomen 0,13 % osuus maailman hiilidioksiidipäästöistä ei juuri muutu vaikka esim. yksityisautoililu lopetetaan kokonaan, koska taloja pitää lämmittää ja tehtaiden ja junaliikenteen tulee toimia jne. Siksi esim. polttoaineen hinnannosto on täysin epäoikeudenmukainen lisävero vain osalle veronmaksajia. Sitran tutkimuksiin kommentti, että ei me suomalaiset sitä ilmastomuutosta ole aiheuttaneet emmekä niitä hiilidioksidipäästöjä voi lopettaa aiheuttipa se meille mitä tahansa vahinkoa. Paavo Väyrysen kommentti pätee edelleenkin: Turha vouhotus on lopetettava. |
|
| 15.12.2019 00:42 | Petri Sallinen: | Energiantuotanto on ollut Suomessa suurin hiilidioksidipäästöjen lähde. Sähköntuotannon osalta päästöjen vähentäminen on tapahtunut osin markkinaehtoisesti, osin poliittisin toimin. Poliittisista toimista merkittävin on kivihiilen kieltolaki, joka lopettaa kivihiilen energiakäytön vuoteen 2029 mennessä. Toinen merkittävä politiikkatoimi oli tuulivoiman syöttötariffi. Se nopeutti tuulivoimainvestointien syntyä siten, että nyt niitä syntyy jo markkinaehtoisesti ilman tukia. Syöttötariffijärjestelmä onkin jo suljettu. Näin tukien pitäisikin toimia — ne tarjoavat vain potkun persuksiin uudelle kehitykselle. Markkinaehtoisista toimista merkittävin on päästökauppa. Päästöjä aiheuttavien tuotantomuotojen haltijoiden on ostettava päästöoikeuksia, mikäli mielivät tupruttaa hiilidioksipäästöjä taivalle. Päästöoikeus on tuottajalle ylimääräinen kustannus. Päästökaupan vahvistaminen eli päästöoikeuksien määrän vähentäminen markkinoilta on kääntänyt päästöoikeuksien hinnan nousuun. Tämä on tehokas keino vähentää mm. turpeen käyttöä energiantuotannossa. Ihanteellista olisi globaali päästökauppa, jolloin kustannusrasite kohdistuu kaikille samalla tavalla. Tämä estää myös hiilivuoden eli teollisuuden pakenemisen sellaisiin maihin, joilla ei ole taloudellisia päästörajoitteita. Tällä hetkellä tilanne Suomessa on sellainen, että energiantuotannosta yli 80 proenttia on jo hiilidioksidivapaata. Kaukolämmön tuotannosta taas noin puolet ei aiheuta päästöjä. Sähköntuotannossa Suomessa ei tällä hetkellä investoida merkittävästi muuhun kuin tuulivoimaan. Ohjaus siis näkyy myös käytännössä. Sama pätee kaukolämmön tuotantoon. Turpeen on laskettu katoavan markkinoilta noin 15 vuodessa markkinaehtoisin keinoin. Tämän voi päätellä, kun tarkastelee energiayhtiöiden investointisuunnitelmia. Kukaan ei ole enää niin hölmö, että investoisi hiilidioksipäästöjä aiheuttaviin tuotantomuotoihin. Energiatoimiala saavuttaa siis Suomessa päästövähennystavoitteensa etuajassa. Muilla toimialoilla on vielä tekemistä. Koska sähköntuotanto on ollut kaikkein helpointa saada päästöttömäksi, niin ei siis ole ihme, että sähköä esitetään monessakin yhteydessä muita polttoaineita korvaavaksi polttoaineeksi tai energiamuunnoksien raaka-aineeksi, esim. power-to-gas-tekniikoiden avulla. Ongelmaksi jää vielä maakaasu, joka on päästöjä aiheuttava fossiilinen polttoaine — tosin sen käyttöä hillitsee tehokkaasti ankara verotus. Kaasuinfra on kuitenkin siinä mielessä käyttökelpoista, että teknisesti fossiilikaasu voidaan korvata biokaasuilla ja/tai synteettisillä kaasuilla ilman, että koko kaasuinfraa pitäisi rakentaa uudestaan. Hiilidioksidin talteenotto on jo toimivaa tekniikkaa, mutta vielä kallista. Se voi myös avata uusia latuja — varsinkin, jos hiilidioksidia käytettäisiin jonkun teollisuusprosessin raaka-aineena. Todennäköisesti kiinteistöjen lämmitys tullaan siirtämään koko EU:n alueella päästökaupan piiriin. Tämä tekee ainakin öljylämmityksestä niin kallista, että järjestelmät katoavat aika nopeasti markkinoilta. Asiaa voidaan avittaa vielä tapporahalla. Seuraavaava onkin sitten vuorossa liikenne. Sinnekin on kaavailtu päästökaupan kaltaista markkinaehtoista ohjausjärjestelmää. Energiatoimialalla on todellakin nähtävissä se, että ilmastomuutoksen torjuminen on käännettävä mahdollisuuksiksi ja uudeksi liiketoiminnaksi. Parhaimmillaan osaaminen tarjoaa laajoja teknologiaviennin mahdollisuuksia. |
|
| 15.12.2019 01:29 | Olli Aalto: | Petriltä viisaita sanoja – kyllä vihreässä vallankumoukselle piilee Suomelle suuri mahdollisuus tuottoisaan bisnekseen, eikä ole mitään syytä pelätä, että ilmastotoimet elämäämme kurjistaisivat. Sähkön päästöissä on kuitenkin varottava yhtä sudenkuoppaa: puhuako tuotannon vai kulutuksen päästöistä? Tuotannon osalta Suomi näyttää vihreältä, mutta sähkönkulutuksen päästöjen tutkiminen, joissa on otettu huomioon myös sähkön tuonti ulkomailta ja joka siten antaa todellisuudesta oikeellisen kuvan, tilanne muuttuu rumemmaksi. Suuri ongelma on edelleen päästökaupan ulkopuolisen kaasulauhteen tuonti Venäjältä (kirjoitushetkellä 12 % kulutuksesta), ja päästökaupan kiertääkseen suomalaiset oikein rakensivat vielä niinkin myöhään kuin vuosituhannen vaihteessa Pietarin luoteislaitoksen, jonka kaasukombinaateista toinen on kytketty ja tahdistettu suoraan Suomen sähköverkkoon omalla linjallaan. https://en.wikipedia.org/wiki/North-West_Thermal_Power_Plant Vielä viime talvena Suomeen tuotiin runsaasti palavalla kivellä tuotettua sähköä Narvasta, mutta tänä vuonna tilanne Virossa on kääntynyt päälaelleen ja palava kivi on nyt kriisissä. Nähtäväksi jää, miten paljon tuontia tänä talvena tulee olemaan. Samaten maahamme tuodaan Ruotsin kautta puolalaista hiilisähköä (kirjoitushetkellä 6 % kulutuksesta, marginaalisähkön periaate). Koska Petrin selostaman päästökaupan ansiosta sähkömarkkinoilla suuripäästöinen tuotanto on kallein muoto, muodostuu siitä siten ns. marginaalisähkö, jota tarvitaan talvella lämmityssähkön kysynnän paikkaamiseksi. Ts. lämmityssähkö on aina likaista fossiilisähköä, joten sähkölämmityksen päästöt voivat olla 1500 grammaa hiilidioksidia kilowattitunnilta silloin, kun palavakivisähköä tuodaan. Rajoittamalla sähkölämmitystä kyseistä tuontia tuskin oltaisiin koskaan tarvittu. Näin ollen tässä riittää vielä melkoisesti työnsarkaa, eikä OL3:n valmistuminenkaan riitä yksin ratkaisemaan kaikkea. Naapurimaalla Ruotsilla tuulivoimatuotanto on vuosittain aivan eri todellisuudessa, joten aivan yhtä hyvin mekin voimme ottaa heidät kiinni siinä. Heillä on polttamiseen perustuvan tuotannon osuus niin ikään huomattavasti pienempi, ja IPCC patistaa luopumaan nimenomaan polttamiseen perustuvasta energiantuotannosta. Puusähkö Pekkarisen risuvoimaloissa ja Kymijärvi kolmosessa ei johda kuin ojasta allikkoon johtuen siitä, että nyt on kiire, eikä hiilidioksidi sitoudu uudelleen kasvaviin puihin riittävän nopeasti. En siis halua nähdä yhden yhtäkään uutta risuvoimalaa ensi vuosikymmenellä. Kiinteistöjen lämmityksen siirto päästökauppaan EU:ssa on tervetullut asia: suomalaista yhteistuotantoa on kohdeltu päästökaupassa epäoikeudenmukaisesti, kun Keski-Euroopassa on surutta saatu polttaa maakaasua huonolla hyötysuhteella kiinteistökohtaisissa kattiloissa tarvitsematta osallistua päästökauppaan. Se on myös tehnyt sikäläisten kaasu- ja hiilivoimaloiden hukkalämmön hyödyntämisestä houkuttelemattoman tavan lämmittää kiinteistöt. |
|
| 15.12.2019 18:48 | Petri Sallinen: | "Kiinteistöjen lämmityksen siirto päästökauppaan EU:ssa on tervetullut asia: suomalaista yhteistuotantoa on kohdeltu päästökaupassa epäoikeudenmukaisesti, kun Keski-Euroopassa on surutta saatu polttaa maakaasua huonolla hyötysuhteella kiinteistökohtaisissa kattiloissa tarvitsematta osallistua päästökauppaan. Se on myös tehnyt sikäläisten kaasu- ja hiilivoimaloiden hukkalämmön hyödyntämisestä houkuttelemattoman tavan lämmittää kiinteistöt." Päästökauppa on kohdellut suomalaista sähkön ja lämmön yhteistuotantoa (CHP) juuri sillä tavalla kuin markkinaehtoisen ohjausjärjestelmän oletetaankin kohtelevan. Jos joku tuotantomenetelmä ei pärjää enää markkinoilla, niin se katoaa. Yhteistuotannon osalta syynä on ollut ennen kaikkea CHP-laitosten tuottaman sähkön kilpailukyvyn heikkeneminen. Kun yhteistuotantolaitoksen vanhenevat, ne korvataan pelkillä kaukolämpöä tuottavilla laitoksilla. Näin markkinat muuttuvat. Se on totta, että suomalainen kaukolämmön tuotanto on päästökaupan piirissä, mutta keskieurooppalaiset kiinteistökohtaiset maakaasulämmitysjärjestelmät eivät ole — kuten eivät ole Suomessa öljyä käyttävät keskuslämmitysjärjestelmätkään. Tässä mielessä kyseiset lämmitystavat eivät ole samalla viivalla ja juuri tästä syystä Suomi ajaa EU:ssa lämmitystä päästökaupan piiriin. Päästöoikeuksien ostohan on ylimääräinen kustannus. Kun kustannukset kasvavat päästöoikeuksien hintojen kohotessa kestämättömiksi, ohjaa järjestelmä valitsemaan päästöttömän lämmitysmuodon. Keski-Euroopassa kiinteistökohtainen maakaasujakelujärjestelmä on niin vahva ja niin laaja, että sen korvaaminen pohjoismaiseen tapaan kaukolämpöjärjestelmällä ei ole realistista, vaikka tällä tavalla saataisiin sähköntuotannon lauhdelämpö hyötykäyttöön suomalaiseen tapaan. Kaukolämmitys ja maakaasu ovat vaihtoehtoisia ja kilpailevia infrastrukruureja Keski-Euroopassa. Vuosikymmenten aikana pohjoismaiset kaukolämpötoimialat ovat lukemattomia kertoja kehittäneet kaukolämpöosaamisen vientiprojekteja Keski-Eurooppaan. Kaikki ovat epäonnistunueet. Vain sellaisilla alueilla kaukolämpöjärjestelmillä on mahdollisuuksia, joissa maakaasuverkkoa ei ole vielä rakennettu. |
|
| 20.01.2020 20:51 | Timo Humalisto: | Jos Suomi aikoo tulevaisuudessa viedä tavaraa, on sen oltava vähäpäästöistä tai se jää myymättä ... |